Huumeista, huumeiden käyttäjistä ja huumepolitiikasta

Alue, jolle kuuluu keskustelu lähinnä luonnontieteistä, tutkimuksista ja tieteellisistä löydöistä.
Post Reply
User avatar
CharlieBigPpotato
Kameleontti
Posts: 692
Joined: 2006-02-20 10:53

Huumeista, huumeiden käyttäjistä ja huumepolitiikasta

Post by CharlieBigPpotato »

Huumeista, huumeiden käyttäjistä ja huumepolitiikasta

Duodecim
1998;114(20):2100
Matti O. Huttunen
Katsaus

Huumeiden käyttö ja siihen liittyvä rikollisuus ovat vakava, tavattoman monisyinen ja maailman muuttuessa koko ajan luonteeltaan muuttuva ongelma (Häyry ja Häyry 1989, Hakkarainen 1992, Kontula ja Koskela 1992, Launis 1997, Sarvanti 1997, 1998). Jäykän ehdottomat ja tunnepitoiset mielipiteet voivat muodostua huumepolitiikan, ehkäisevän valistuksen ja joustavien hoito-ohjelmien kehityksen esteeksi. Rakentava keskustelu on lähes mahdotonta, jos vastakkaisia näkemyksiä edustavat pitävät toisiaan joko moraalittomina anarkisteina tai autoritaarisina fasisteina. Nykyisessä julkisessa ilmapiirissä huumeiden käyttöön vähänkin liberaalimmin suhtautuvat henkilöt teilataan usein iltalehdissä täysin vastuuttomiksi. Kun tunnettu viihdelaulaja ei haastattelussaan tuominut ankarasti marihuanan käyttöä, hänen oli julkisuuskuvansa vuoksi pakko korjata lausumisiaan seuraavan päivän lehdessä. Kuitenkin tämä vapaamielisempi asenne myötäili pitkälti arvovaltaisen lääketieteellisen aikakauslehden Lancetin (1995) pääkirjoituksen sävyjä. Muualla Euroopassa tuo Lancetin pääkirjoitus herätti runsaasti kantaa ottavaa keskustelua, mutta Suomessa kannabiksen virkistyskäytön laillistamista puolustava kirjoitus vaiettiin kuoliaaksi. Pääkirjoitus alkoi toteamuksella "Kannabiksen pitkäaikainenkaan polttaminen ei vaaranna terveyttä", ja sen lopussa todettiin: "Ennemmin tai myöhemmin politiikkojen on lopetettava vouhottava pelottelu ja kohdattava nykytietämyksen sanoma. Kannabis sinänsä ei uhkaa yhteiskuntaa mutta sen jatkuva kriminalisointi voi uhata". Tämä Lancetin sanoma ei varmasti edusta länsimaisen lääkärikunnan enemmistön näkemystä, vaikka sekä New England Journal of Medicine ja British Medical Journal ovat pääkirjoituksissaan ottaneet selkeästi kantaa kannabiksen ja sen johdosten lääketieteellisen käytön puolesta (Kassirer 1997, Robson 1998). Kannabiksen ilmeiset tai potentiaaliset lääkkeelliset vaikutukset (British Medical Association 1997, Kassirer 1997, Robson 1998; ks. myös Heinälä, tässä numerossa) eivät luonnollisesti sellaisenaan ole marihuanan tai hasiksen virkistyskäytön laillistamisen peruste. Onhan morfiinillakin tärkeä asema vaikean kivun hoidossa, eikä juuri kukaan asiantuntija esitä vakavasti heroiinin virkistyskäytön laillistamista.

Valtaosa ihmisistä pitänee marihuanaa ja muita kannabistuotteita paljon vaarallisempina kuin tupakkaa tai alkoholia. Vaikka kannabiksen säännöllisen käyttäjien kuolleisuus on Ruotsissa tehdyn seurantatutkimuksen valossa jonkin verran suurempi kuin samanikäisen verrokkiväestön (Andreasson ym. 1990), tämä ei nykytiedon valossa selity kannabiksen suorista biologisista terveysvaikutuksista. Tupakanpoltto ja alkoholin liikakäyttö ovat terveyden kannalta huomattavasti vaarallisempia kuin kannabiksen jatkuvakin suurkäyttö. Joka kuudes säännöllisesti tupakoiva kuolee keuhkosyöpään; pelkästään Suomessa yli 5 000 ihmistä kuolee vuosittain tupakanpolton aiheuttamiin sairauksiin (Peto ym. 1994). Alkoholin liikakäyttö lisää olennaisesti sekä kokonaiskuolleisuutta että erilaista väkivaltakäytöstä.

Monet maallikot, vanhemmat, opettajat ja lääkärit uskonevat vakaasti nk. porttiteoriaan, jonka mukaan kannabiksen tapaisten lievempien huumeiden käyttö johtaa lähes automaattisesti terveyden kannalta vaarallisempien aineiden käyttöön. Hollannissa tehdyn tuoreen selvityksen mukaan kannabiksen käytön laillistaminen ei kuitenkaan ole johtanut kovempien huumeiden käytön lisääntymiseen (Lancet 1995). Yleisössä ja monissa marihuanaa kokeilleiden nuorten vanhemmissa kauhua herättävän porttiteorian arvostelijat ovatkin kärkevästi todenneet, että saman logiikan mukaan äidinmaidon maistaminen on ensi askel kohti vaikeaa huumeriippuvuutta (Gould ym. 1977). Porttiteoria lieneekin vain alakulttuurinen osatotuus siitä, kuinka marihuanan kokeilusta hengissä selvinnyt jenginuori jatkaa rajojensa ja itsensä etsimistä vaarallisemmilla huumeilla. Hämärien porttikäytävien huumekauppiaat pyrkivät tekemään tästä sosiologisesta teoriasta biologisen rahamyllyn sekoittaessaan marihuanana myymäänsä aineeseen kokaiinia ja heroiinia.

Suuri osa ihmisistä uskonee, että vaarallisempien huumeiden - kuten heroiinin ja kokaiinin - pelkkä kokeilukin johtaa lähes väistämättä vaikeaan huumeriippuvuuteen. Heroiinin sukulainen oopiumi ja amfetamiinin sukulainen kokaiini ovat kuitenkin vuosisatojen ajan olleet Kaukoidän ja Etelä-Amerikan kulttuurien hyväksymiä nautintoaineita. Enemmistö näitä aineita kokeilleista tai ajoittain käyttävistä ihmisistä ei näissä maissa kuitenkaan koskaan tule niiden käytöstä riippuvaisiksi (Peele 1985). Fyysistä riippuvuutta varsin helposti aiheuttavan heroiinin säännöllinen käyttö ei myöskään aina johda päiväannosta loputtomasti suurentavan toleranssin ja siten hallitsemattoman addiktiokäytöksen kehittymiseen. Huomattavalla osalla New Yorkin slummikortteleiden pitkäaikaisista heroiininkäyttäjistä päiväannos säilyy vuosikausiakin samalla tasolla (Hanson ym. 1985). Puolet Vietnamin sodassa palvelleista yhdysvaltalaisista sotilaista kokeili sodan aikana opiaatteja kestääkseen sodan kauhut, ja viidesosa oli sodan päättyessä opiaattiaddikteja (Robins ym. 1975). Kuitenkin enemmistö heistä kykeni sodan päättyessä täysin omatoimisesti lopettamaan huumeiden käytön huolimatta varsin voimakkaistakin vieroitusoireista (Peele 1985). Kotiin palattua entisten sotilaiden huumeiden käyttö ja huumeriippuvuus palasivat nopeasti rintamakokemusta edeltäneelle tasolle (Robins ym. 1975). Fyysistä riippuvuutta ylläpitävät eriasteiset vieroitusoireet menevät aina ohi suhteellisen nopeasti - muutamassa päivässä tai viikossa. Opiaattien ja kokaiinin käytön jälkeiset vieroitusoireet ovat toki usein lähes sietämättömän tuskallisia, joskus jopa hengenvaarallisia. Tällöinkin ne ovat kuitenkin asianmukaisessa ja myötäelävän lujassa hoidossa lopulta varsin helposti hoidettavia (Holopainen, tässä numerossa).

Pitkäaikaisen ja vaikean huumeriippuvuuden ydinongelma ei suinkaan ole itse huume - on se sitten alkoholi, jokin lääke, marihuana, amfetamiini, kati, kokaiini, heroiini, LSD tai fensyklidiini ("enkelinpöly"). Parhaatkaan katkaisuohjelmat eivät siten irrallisina kykene ratkaisemaan pakonomaisen huumekäytön taustalla olevaa syrjäytyneisyyttä ja sen syitä. Vaikka huumeiden pitkäaikainen käyttö voi ainakin teoreettisesti johtaa kuntoutumista vaikeuttaviin neurobiologisiin muutoksiin (O'Brien 1997), vaikean huumekierteen taustalla ovat asiallisesti aina yksilön erilaiset sietämättömät tunnetilat, traumaattiset tunnemuistot, vaikeat psykiatriset sairaudet, hermoverkostojen rakenteelliset häiriöt tai eriasteinen yhteiskunnallinen syrjäytyneisyys. Eri tavoin traumatisoituneille ja "kunnon" ihmisten halveksimille huumeaddikteille kelpaa mikä tahansa saatavissa oleva huumaava aine alkoholista kokaiiniin tai kärpässieniuutteeseen. Yhteiskunnan ulkopuolelle joutuneet eivät piittaa pelottelusta tai vankilatuomioista. Vankiloiden ahdistavat sellit ovat omiaan lisäämään heidän tuskatilojaan tai jokaöistä sietämätöntä unettomuuttaan ajaen heidät täysin riippuvaisiksi järjestäytyneen rikollisuuden tuloja ylläpitävästä huumevirrasta (Ellard 1987, Koski-Jännes 1995).

Avoimempi suhde huumeisiin ja huumeenkäyttäjiin ei suinkaan välttämättä tarkoita pyrkimystä laillistaa marihuanan saati sitten muiden terveyden kannalta vaarallisempien huumeiden virkistyskäyttöä (Meyer 1989). Maailman tulee vielä integroitua vuosikymmenet, ennen kuin eri kulttuurit kykenevät edes ajattelemaan vieraiden kulttuurien nautintoaineiden kotikäytön sallimista omassa piirissään. Vaikka kannabiksen käyttö onkin vaarattomampaa kuin tupakanpoltto ja alkoholinkäyttö, ei sekään ole täysin vailla terveydellisiä riskejä (Heinälä, tässä numerossa). Hasiksen säännöllinen poltto voi haitata riskinuorten aikuistumista (Kandel ja Raveis 1996, Hall ja Solowon 1997) ja myös lisätä akuuttien psykoosien ilmenemistä ainakin psykooseille alttiiden nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa (Hall ja Solowon 1997; ks. Heinälä, tässä numerossa). Jäykkä huume- ja kriminaalipolitiikka ja totuutta vääristävä tiedottaminen voivat kuitenkin hyvistä tarkoitusperistään huolimatta vaikeuttaa sekä pyrkimyksiä estää huumeiden käytön laajenemista että huumekierteessä olevien vapautumista vuosikautisesta helvetistään (Sarvanti 1997, 1998).

Huumeongelma ei ole vain sosiaali- ja terveydenhuollon vaan ennen kaikkea koko yhteiskunnan ongelma. Laittomien huumeiden yleistyvä käyttö on aina sanoma yhteiskunnallisen vieraantuneisuuden kasvusta. Huumepolitiikka ei siten voida erottaa yhteiskunnan muusta politiikasta. Työttömyyttä, syrjäytyneisyyttä ja yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta lisäävät poliittiset päätökset ovat omiaan laajentamaan laittomien huumeiden käyttöä, ja samalla ne luovat huonot edellytykset kuntoutua pitkäaikaisesta huumeiden käytöstä (Kandel ja Raveis 1989, Meyer 1989, O'Brien ja McLellan 1996).

Asiallinen ja tutkimuksiin perustuva tieto huumeista lienee pitkällä aikavälillä parasta ehkäisyä. Tasapainoinen ja eri näkemyksiä aidosti kunnioittava keskustelu luonee nykyistä paremmat edellytykset joustavien hoito-ohjelmien ja ympäröivän maailman muutoksia riittävästi huomioivan huume- ja kriminaalipolitiikan kehittämiselle. Rajojen avautuessa rehellisyys ja kiihkottomuus vaikuttanevat kasvavan Internet-nuorison enemmistöön rakentavammin kuin tosiasioita osin vääristävä ja jäykkiä ennakkoluuloja ylläpitävä pelottelu.

Kirjoittaja:
MATTI O. HUTTUNEN, dosentti matti.huttunen @ konsmoh.inet.fi
Kolmas linja 20 B 21
00530 Helsinki

Kirjallisuutta

Andreasson S, Allebek P. Cannabis and mortality among young men. A longitudinal study of Swedish conscripts. Scand J Soc Med 1990; 18: 9-15.

British Medical Association. Therapeutic use of cannabis. Amsterdam: Harwood Academic, 1997.

Ellard J. Drugs and prisons. Austr New Zeal J Psychiatry 1987; 21: 186-93.

Gould L R, Berberian R M, Kasl S V, Thompson W D, Kleber H D. Sequential patterns of multiple-drug use among high school students. Arch Gen Psychiatry 1997; 34: 216-22.

Hakkarainen P. Suomalainen huumekysymys. Helsinki: Alkoholitutkimussäätiön julkaisuja no. 42, 1992.

Hall W, Solowij N. Long-term cannabis and mental health. Br J Psychiatry 1997; 171: 107-8.

Hanson B, Beschner G, Walters J M, Bovelle E. Life with heroin. Voices from the Inner City. Lexington, Mass: Lexington Books, 1985.

Häyry H, Häyry M. Pitäisikö huumeet laillistaa? Alkoholipolitiikka 54: 135-8, 1989.

Kandel D B, Davies M, Karus D, Yamaguchi K: The consequences in young adulthood of adolescent drug involvement. Arch Gen Psychiatry 43: 746-54, 1986.

Kandel D B, Raveis V H. Cessation of illict drug use in young adulthood. Arch Gen Psychiatry 1989; 46: 109-16.

Kassirer J P. Federal foolishness and marijuana. N Engl J Med 1997; 336: 366-7.

Kontula O, Koskela K. Huumeiden käyttö ja mielipiteet huumeista. Suomi ja Eurooppa vertailussa. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja no. 8, 1992.

Koski-Jännes A. Huppu silmiltä. Katsaus vankien päihteiden käytön vähentämismenetelmiin ja niiden tuloksellisuuteen. Helsinki: Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston julkaisuja no. 1, 1995.

Lancet. Deglamorising cannabis. Lancet 1995; 346: 1241.

Launis V. Huumeiden käyttö eettisenä ongelmana. Sosiaalilääket Aikak 1997; (1) 1997: 4-13.

Meyer R E. Who can say no to illict drug use? Arch Gen Psychiatry 1989; 46: 189-90.

O'Brien C P. Progress in the science of addiction. Am J Psychiatry 1997; 154: 1195-7.

O'Brien C P, McLellan A T. Myths about the treatment of addiction. Lancet 1996; 347: 237-40.

Peele S. The meaning of addiction. Compulsive experience and its interpretation. Lexington Books, Mass., USA, 1985.

Peto R, Lopez A D, Boreham J, Thun M, Heath Jr C. Mortality from smoking in developed countries 1950-2000. Indirect estimates from national vital statistics. Oxford: Imperial Cancer Research Fund & World Health Organization, 1994.

Robins L N, Helzer J E, Davis D H. Narcotic use in Southeast Asia and afterward. An interview study of 898 Vietnam returnees. Arch Gen Psychiatry 1975: 32: 955-61.

Robson P. Cannabis as medicine: time for the phoenix to rise? BMJ 1998; 316: 1034-35.

Rounsaville B J, Weissman M, Kleber H, Wilber C. Heterogeneity of psychiatric diagnosis in treated opiate addicts. Arch Gen Psychiatry 1982; 39: 161-66.

Sarvanti T. Huumepolitiikka ja oikeudenmukaisuus. Helsinki: STAKES, Tutkimuksia No. 83, 1997.

Sarvanti T. Huumeet kriminaalipolitiikan haasteena. Yhteiskuntapolitiikka 1998; 63: 267-70.

© 2007 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Last edited by CharlieBigPpotato on 2007-08-31 01:35, edited 3 times in total.
If the falling tide can turn and then recover, all alone we must be part of one another
Kalastaja

Post by Kalastaja »

Mitäs kovia kirjoja on alalta...

Suomeksi ainakin:

Peltoniemi Teuvo & Larmela Timo.
Kahta mieltä kannabiksesta. A-klinikkasäätiö. 1998
http://www.verkkotie.fi/vaittely/vait1.htm

Tapio Onnela (toim.)
Pyhä huumesota. Huumepolitiikan pelkoja ja utopioita. ViSiO. 2001
http://www.kaapeli.fi/visio/huumesota/

Christie, Nils & Kettil Bruun
Hyvä vihollinen - Huumausainepolitiikka Pohjolassa
Weilin+Göös. 1986.

Virdisin yksi numero on kokonaaan omistettu huumepolitiikalle:
ViDiDiS - Vihreä verkkolehti:
HUUMEPOLITIIKKA
Kesä 2000

http://www.kaapeli.fi/viridis/archive/k ... tikkel.htm

Tapio Onnelan sivuilta löytyy jotain sen vanhoja artikkeleita:
http://users.utu.fi/~taonnela/julkaisut.html

Tapio Onnela:
Kemiallista vauhtia
http://users.utu.fi/~taonnela/vauhti.html

Tapio Onnela:
Yhdysvallat ja kansainvälisen huumepolitiikan synty
http://users.utu.fi/~taonnela/yhdysvaltojenhuume.html

Tapio Onnela:
Suuri sitruunakammo - kaupunkitarinoista huumeuutisissa
http://users.utu.fi/~taonnela/sitruunakammo.html

Tapio Onnela:
Huumepolitiikan linja. Sotaa vai haittojen vähentämistä?
http://users.utu.fi/taonnela/huumesota.html


Tossa on listaa suomenkielisistä julkaisuista aiheesta:
http://www.jyvaskyla.fi/sotepa/terveysa ... /paihteet/


Englanniksi en ole lukenut kuin Grinspoonin ja Bakalarin Drug Control in a Free Society. Cambridge University Press. 1985 (1988).

Jonathan Ottin Pharmacotheonin 80-sivuinen johdanto on tietysti myös aika kovaa tekstiä.
User avatar
magiclymagical
Apteekki
Posts: 397
Joined: 2006-10-25 15:17

Post by magiclymagical »

Omasta mielestäni varsin asiallista tekstiä.
Thoxium

Post by Thoxium »

Kiitos noista, oli mielenkiintoasia. Meinaan pääs töissä taas työt loppuu, niin piti jotenkin kuluttaa aikaa, ettei tylsäks kävis ;)
User avatar
CharlieBigPpotato
Kameleontti
Posts: 692
Joined: 2006-02-20 10:53

Re: Huumeista, huumeiden käyttäjistä ja huumepolitiikasta

Post by CharlieBigPpotato »

Consumption Patterns:
... The National Household Survey in 1992 indicated that approximately 22.6 million people have tried cocaine, five million within the last year before the survey (down from 12 million in 1985 and 8 million in 1988), and 1.3 million used it at least once within the month before the survey. ... The number of people who have used cocaine in the last 30 days /was/ 5.8 million in 1985 and 1.6 million in 1990 to 1.3 million in 1992. ... The number of people using cocaine on a daily or weekly basis is rising. Of the current three million regular users, about 500,000 use crack (freebase cocaine).
[Young, L.Y., M.A. Koda-Kimble (eds.). Applied Therapeutics. The Clinical Use of Drugs. 6th ed. Vancouver, WA., Applied Therapeutics, Inc. 1995., p. 84-8]**PEER REVIEWED**

cocaine @ http://toxnet.nlm.nih.gov/cgi-bin/sis/htmlgen?HSDB
Laskekaas siitä määrä paljon on maailman kokaiinin vuosittainen kulutus? Joku 5 miljoonaa grammaa varmaan päivässä? Tekisi 1825 tonnia vuodessa, eli 100e/g hinnalla joku tekee rahaa 182500000000 euroa vuodessa. 182,5 biljoonaa euroa.

Paljos USA:n valtion budjetti on?
USA SATSAA armeijaansa nyt jo peräti yli 400 miljardia euroa vuodessa (11 kertaa Suomen valtion budjetti). Satsaustensa vuoksi USA pystyy toimimaan ilman liittolaisiaankin, ja se tietysti vaikuttaa kaikkeen päätöksentekoon Natossa.
http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/278/nato1.htm
Perussyy, miksi USA hyökkäsi Afganistaniin, oli huumeviljelyn loppuminen. No, nyt se kukoistaa ja USAn huumemarkkinat saavat kysyttyää kamaa. Afganistamin huumeiden taloudellinen arvo on noin 300 miljardia dollaria, siis useita kertoja suurempi kuin Suomen valtion budjetti.

Satu-Setä Samulin tukijajoukot perustelevat huumeviljelyn sallimista sillä, että näin köyhät afgaanit saavat edes jollain tavalla elantonsa. Ja moneen suomalaiseenkin moinen satu uppoaa kuten muukin propaganda.

Irakissa USA sotii siksi, että siellä on öljyä. Afganistanissa USA sotii siksi, että sieltä saa huumeita.

Jos Irakissa ei olisi öljyä, USA ei oilisi hyökännyt sinne. Jos Afganistanissa huumeviljelyä ei olisi lopetettu, USA ei olisi hyökännyt sinne. Tyhmälle kansalle on syyksi syötetty demokratian vienti ja terrorismin kukistaminen. Ja USAn lakeijat ovat nielaisseet syötin kuin nälkäinen hauki.

http://www.hs.fi/keskustelu/post!reply. ... ID=1311799
If the falling tide can turn and then recover, all alone we must be part of one another
User avatar
CharlieBigPpotato
Kameleontti
Posts: 692
Joined: 2006-02-20 10:53

Re: Huumeista, huumeiden käyttäjistä ja huumepolitiikasta

Post by CharlieBigPpotato »

Huumesota Afganistanissa "epäonnistunut täysin"

Julkaistu: 12:27
stt–afp

Image
Unikkopellot kukoistavat Afganistanissa.

Lontoo. Brittien taistelu huumekauppaa vastaan brittijoukkojen valvomalla alueella Etelä-Afganistanissa on epäonnistunut täysin, sanoo Afganistanin varapresidentti Ahmad Zia Massoud.

Massoud sanoi brittiläiselle Sunday Telegraph -lehdelle kirjoittamassaan artikkelissa, että brittien toimet huumeiden kitkemiseksi ovat olleet liian lepsuja. Varapresidentin mukaan nyt olisi aika ottaa käyttöön kovemmat otteet.

Unikkoviljelmien tuhoaminen olisi parasta jättää Afganistanin hallituksen hoidettavaksi, varapresidentti kirjoitti.

"Olen varma, että britit ja kansainvälinen yhteisö tarkoittavat hyvää taistellessaan Afganistanin oopiumikauppaa vastaan, ja me olemme kiitollisia heidän tuestaan. Mutta nyt on selvää, että politiikkanne etelässä on epäonnistunut täysin", Massoud totesi.

Massoudin mukaan Britannia on käyttänyt viiden vuoden kuluessa yli 500 miljoonaa dollaria ja Yhdysvallat 1,6 miljardia dollaria huumeviljelmien tuhoamiseen.

"Mutta YK:n tilastot osoittavat, että oopiumin tuotanto kasvoi viime vuonna 34 prosenttia ja yli kaksinkertaistui kahden viime vuoden kuluessa", hän jatkoi.

Brittien sotilaskomentajat ovat vastahakoisia osallistumaan operaatioihin huumeviljelmiä vastaan Afganistanissa, koska tämä ajaisi maanviljelijät Taleban-kapinallisten leiriin, arvioi Sunday Telegraph.

Massoud on "Panshirin leijonana" tunnetun tadzhikkijohtajan Ahmad Shah Massoudin nuorempi veli.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Huu ... 5229986300
Keskustelua:
Huumeet kurissa Talibanin aikaan?
Boris | 2.9.2007 13:39

Eikö tässä kuitenkin ole jokin ristiriita, kun Afganistanin huumetuotanto oli Talibanin aikaan hyvin kurissa, mutta sitten sanotaan:

"Brittien sotilaskomentajat ovat vastahakoisia osallistumaan operaatioihin huumeviljelmiä vastaan Afganistanissa, koska tämä ajaisi maanviljelijät Taleban-kapinallisten leiriin, arvioi Sunday Telegraph."

Valitettavasti kyseessä taitavat olla monimutkaisemmat ongelmat kuin pelkkä pelko paikallisten maanviljelijöiden suututtamisesta.
Huumesota - suuri huiputus
K. Kuoriainen | 2.9.2007 16:09

Huumesota on epäonnistunut, ei pelkästään Afganistanissa, vaan koko maailmassa. Ei sodalla huumeita vastaan ole ollut onnistumisen mahdollisuuksia koskaan edes teoriassa. Alunperinkin koko sota on ollut USA:n keino puuttua toisten valtioiden sisäisiin asioihin. Kun maailma USA:n johdolla ryhtyi sotaan huumeita vastaan, tuli huumekaupasta valtavan tuottoisa bisnes, heti asekaupan jälkeen seuraavaksi kannattavin. Jos joku haluaa laittaa päänsä sekaisin ei syy ole joku kasvi, hamppu, unikko tai kokapensas, jota jossain kasvaa tai huumekauppaa varten tarkoituksella viljellään. Sitä paitsi ko. kasveja käytetään perinteisesti lääkkeinä ja muussa hyötykäytössä.
Ja nyt Suomen toivottoman tapauksen oloiset kokoomusministeritkin, Häkämies ja Kanerva, ovat lähteneet Yhdysvaltain kelkkaan höpötellen Suomenkin muka vastuuta sodassa huumeita vastaan. Ehkä heidän ohuella sivistystasollaan jopa uskovat olevansa oikealla ja hyvällä asialla. Vielä lisämausteena tähän soppaan, Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelun CIA:n väitetään jopa rahoittaneen toimintaansa huumekauppoilla mm. Afganistanissa.
If the falling tide can turn and then recover, all alone we must be part of one another
Ahab

Re: Huumeista, huumeiden käyttäjistä ja huumepolitiikasta

Post by Ahab »

Tapio Onnela:
Huumausaineet historiallisesta näkökulmasta, katsaus huumeidenkäytön ja huumepolitiikan historiaan

http://users.utu.fi/~taonnela/huumeartikkeli.html
User avatar
growy
Kameleontti
Posts: 834
Joined: 2006-06-16 22:31

Re: Huumeista, huumeiden käyttäjistä ja huumepolitiikasta

Post by growy »

Paljon asiallista tekstiä täällä! Kiinnostavia tekstejä varsinkin tuolla Tapio Onnelalla.
Ulottuvuuksien kuvitteleminen on meille vaikeaa, koska elämme kolmiulotteisessa avaruudessa ja kiidämme ajan mukana eteenpäin.
Ahab

Re: Huumeista, huumeiden käyttäjistä ja huumepolitiikasta

Post by Ahab »

A-klinikan verkkojulkaisuja
http://www.a-klinikka.fi/julkaisut/verk ... index.html

Huumekuviot internetissä - Psychonaut-hankkeen tutkimustuloksia
http://www.a-klinikka.fi/julkaisut/verk ... uumeet.pdf

Huumeidenkäytön merkitykset internetin keskusteluryhmässä
Diskurssianalyyttinen tapaustutkimus A-klinikkasäätiön Päihdelinkin Sauna-foorumista
http://www.a-klinikka.fi/julkaisut/verk ... kurssi.pdf

Toimittajien päihdekoulutus – Päihdetiedotusseminaarien 20-vuotinen taival
http://www.a-klinikka.fi/julkaisut/verk ... pts20v.pdf

HUUMETILANNE SUOMESSA 2007
http://www.stakes.fi/tilastot/tilastoti ... sa2007.pdf
myös aiempien vuosien raportteja löytyy googlella.

Utopioista todellisuuteen - huumeiden käytön virtuaalimaailmat - Kati Rantala
http://www.m-cult.net/mediumi/article.h ... =45&page=1

Laittomat päihteet ja ravekulttuuri
http://www.damicon.fi/fri/articles/gradut/

Techno-related articles from finnish newspapers
http://www.damicon.fi/fri/articles/

tuossa jo muutamia vanhoja tuttujakin mutta mulla on pakkomielle listoihin
Post Reply