dredi wrote:Pyöräilemässä on myös Hofmann pyöräilijä lappuja, joissa lukee "original" ja takapuolella on LSD:n rakennekaava. Niissä on LSD:tä hihasta heitettynä (eli joku arvioinut vaikutusten perusteella) 100-200 mcg.
Happoa niissä on, mutta likaista happoa kyllä I.M.O. Sanoisin että 75-100 mcg niissä lapuissa. Tosi kitkerän makuisia ja vaikutukset jotenkin.. epäpuhtaita. Puuttuu se "kirkkaus" mikä "puhtaassa" LSD:ssä on ainutlaatuista. Ihan hyviä lappuja silti, sikälikin että edes sisältävät sitä LSD:tä.
Mäkin haluisin kuulla mitä ihmettä on "puhdas happo" ja miten ihmeessä sä "tiedät", että olet koskaan sellasta syönyt, ja mitä ihmettä se siis ylipäänsä
on.
Niin ja, jos tiedät mitä on 'puhdas happo' tiedät varmasti mitä on 'likainen happo'?
IMHO tietoon perustuen; "puhdas happo" on legendaa, joka juontaa juurensa 60-luvun loppuun kun asiat eivät enää olleetkaan ainaista kesälomaa ja auringon paistetta, vaan homma muuttui laittomaksi, likaisemmaksi ja monet siirtyivät "oikeisiin töihin" tai kokaiiniin yms. Median ja virkavallan painostus ja vaino teki hommasta likaisempaa ja halittu organisoitu ote katosi koko hommasta, ja ihmiset ajautuivat huonoon kelailuun ja trippailu sitä myöten kadotti hohtoaan ja johtohahmojaan. Aika kultaa muistot, eiks vai. Ton lisäks 60-luvun lopussa ja 70-luvun alussa tosin ainakin jenkeissä myytiin myös PCP:tä LSD:nä, kuten myytiin LSD:tä ja PCP:tä milloin meskaliinina ja milloin psilosybiinisieninä. Tosi vähästä oli PCP:n myynti LSD:nä koska LSD:tä oli helposti saatavilla, mutta sitäkin tapahtui. Kaikki toi yhdessä on sit luonut myyttejä ja legendoja, jotka vaeltaa vielä tänäkin päivänä päästä toiseen.
Jos sulla on jotain oikeita lähteitä tai jotain fiksua sanottavaa tohon olis ihan mielenkiintosta kuulla, mutta älä jaksa linkittää jotain bruce eisnerin paskoja läppiä 70-luvulta.
Jos siinä on LSD:tä siinä on LSD:tä, ja jos ei ole, niin ei ole. Iso-LSD ei vaikuta psykoaktiivisesti ja tuskinpa mikään muukaan mahdollisesti reaktiotuotteisiin puhdistuksen jälkeen jäävä aine vaikuttaisi niillä muutaman mcg:n määrillä, joita voisi ajatua lopputuotteeseen.
En ole kertaakaan nähnyt mitään hyviä perusteluita tolle "hyvä happo on puhdasta" jutulle. Aina vaan viitataan epämääräisiin "epäpuhtauksiin", joita ei osata identifioida ja siten niiden vaikutuksista tuollaisilla äärimmäisen pienillä muutaman mcg:n pitoisuuksilla ei voi edes teoretisoida.
Tossa on erowidin fire & earthin kirjottama artikkeli aiheesta, enkä usko että mikään on tosta muuttunut mihinkään. Mitään LSD -analogeja en ole koskaan nähnyt kaupan missään nettikaupassa, jos nyt ei lasketa yhtä erittäin erittäin epämääräistä jo edesmennyttä ruotsalaista kauppaa joka myi jotain mitä väitti "LSA:ksi", vaikka se sitä erittäin erittäin epätodennäköisesti oli.
N-asetyyli-LSD:tä (ALD-52, aco-LSD) on valmistettu 60-luvulta lähtien clandestinesti, ja muun muassa Pickard ja Skinner (
http://en.wikipedia.org/wiki/William_Leonard_Pickard) valmistivat aikanaan ainakin sitäkin. Varmasti vieläkin valmistetaan ja varmasti sitäkin päätyy myyntiin asti, mutta ALD-52 muuttuu ilmeisesti hyvin nopeasti ei-laboratorio-olosuhteissa LSD:ksi, joten sen osallisuutta 'likainen happo vs. puhdas happo' -kisassa on aika turha pohtia sen enempää, jos se tosiaan on aina muuttunut LSD:ksi siinä vaiheessa kun se olisi yleisesti saatavilla katukaupassa.
LSD Analysis
Do we know what's in street acid?
by Fire & Earth Erowid
Nov 2003. Erowid Extracts #5
http://www.erowid.org/chemicals/lsd/lsd_article1.shtml
Sen verran vois lisätä, että Boomissa 2008 testattiin aineita paikan päällä TLC:llä ja tarvittaessa myöhemmin labrassa, ja
kaikki näytteet joita testattiin LSD:nä sisälsivät LSD:tä. Tämä ei nyt tarkoita sitä, että kaikki laput ja mikrodotit Boomissa olisivat olleet LSD:tä tai, että kaikki mitä myytiin LSD:nä olisi ollut LSD:tä, mutta se mitä testattiin LSD:nä oli tosiaan LSD:tä. Mitä nyt muistan Boomin hapoista (samoja happoja liikkuu yleisesti ympäri Eurooppaa), niin kaupan oli ainakin shiva-lappuja, sydän-lappuja, tähti-lappuja, punasia mikrodotteja, ruskeita mikrodotteja, ja tippoja. Mutta yksikään kuvio, printti, väri tms. lapuussa tai mikrodotissa ei takaa, että se tosiaan sisältäisi jotain ainetta jota samannäköinen lappu/dotti on joskus sisältänyt. Aiheesta voi lukea uusimmista MAPS:in ja Erowidin uutislehdistä.
------------------------------
Gandalffi wrote:Kalastaja wrote:Ei se lapun puolittaminen mikään iso juttu kuitenkaan ole. Mielummin syö vähmmän jos on epävarma mitä ainetta lapussa on ja kuinka paljon, kuin kärsii övereistä. Ehtii sitä yleensä myöhemminkin syödä lisää. Tosin deeli vajarit on myös ikävät, mutta mielummin hetkelliset deelivajarit kuin deeliöverit.
Ei toki, mutta jos kauppias sanoisi vaikkapa, että lapussa on 200 µg happoa tai jotain tutkaria, niin ei sitä tulis puolitettua, joten tosiaan ollaan puheitten varassa

. Kaikki aina sanoo, että deelivajarit on pahat - mitä se pitää sisällään tarkalleen sitten? Tai siis onko siinä jotain muuta kuin, että kaikki vaikutukset jää vähän loiviks.
Tekis oikeesti mieli aukoa päätä sulle nyt niin huolella, mutta jätän sen vaan siihen, että totean kiltisti sinua unohtamaan sen lapun puolittamisen jos se kerran on niin vitun vaikeeta, ja oma kroppa/mieli/sielu/huumeet ei kiinnosta sen vertaa, että ottaisit edes jotain varatoimenpiteitä jos olosuhteet ovat epämääräiset. Ei tää nyt ollu joku typerä "tee aina näin" tms. vaan ihan vaan idea/ehdotus jota ainakin itse olen toteuttanut jos olosuhteet sitä vaativat.
Jesuiittaa tarkentaen; tarkotin deelivajareilla enemmänkin ihan kunnon vajareita kuin todella lievää annosta. Siis sellaisia vajareita, että on selvästi ottanut jotain ja on vähän hassu olo, kropassa tuntuu ihmeelliseltä ja todennäköisesti epämukavalta, havainnointi ja ajattelu on vähän kallellaan, mutta siitä minne ei ole mitään hajua. Eli on ottanut liikaa, että se on tarpeeksi vähän ja liian vähän että se on tarpeeksi. Sellanen raja-annos, joka aiheuttaa sen että ei kenenkään turvallisuuden takia tee mieli ajaa autoa, mutta ei tee mieli höpistä kaiken yhteneväisyydestäkään. Pienet annokset psykedeelejä voi sitten taas tosiaan olla tosi tosi kivoja, kunhan ne ei oo liian pieniä.
Etenkin jos ekaa tai ekoja kertoja syö psykedeelejä tai edes jotain tiettyä psykedeeliä, niin vajarit aiheuttaa epämääräsen hermostuneen kenties hieman ahdistuneen rajatilan, joka ei johda minnenkään ja josta ei saa mitään muuta irti kuin pettymyksen. Vähän jotain joka lupailee jotain, mutta ei sit kuitenkaan mitään.
---------------------------------
sienisalaatti wrote:Kalastaja wrote:ÄLKÄÄ SOTKEKO TÄTÄ KETJUA KESKUSTELULLA LSA:STA!Oikeammin sanottuna hbwr tai päivänsinin siemenistä. Siirsin viestejä niille tarkoitettuun ketjuun.!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
----
Sotkin lähinnä osittain ketjuun LSA:n koska mulle on myyty myös LSD-25 sokeripaloja jotka sisälsi LSA:ta. Ja jauhoin kyllä vähän turhaakin, mutta joo... Sitä LSA:ta kyllä löytyy "happoina" ja kusetusta ovat.
Tarkotin pääasiassa nyt noita kommentteja, joita tuli tohon sun postiin. Niillä ei ollut mitään tekemistä tämän aiheen kanssa. Toi sun sokeripalatarina on totta kai mitä suurimmissa määrin täyttä asiaa tämän aiheen kannalta, ja valitettavaa sinänsä.
Sen verran on muuten pakko nusasta pilkkua, kun se sen verran kivaa puhaa aina on, että päivänsini/hbwr ekstrakti ei ole LSA:ta, vaan villi sekoitus eri ergoliineja ja puhdas LSA sellaisenaan ei ole järin psykedeelistä, joten se ei ole '
se' vaikuttava aine päivänsinin/hbwr siemenissä, vaan niiden vaikutus perustuu mitä ilmeisemmin laajaan eri lysergidihappojen yhteisvaikutukseen, johon toki myös LSA osallistuu. Mutta siis, LSA ei ole sama asia kuin päivänsinin tai hbwr:n siemenet, kuten ei esimerkiksi meskaliini ole sama asia kuin trichocereus kaktukset tai mimosa sama kuin dmt.
Miten muuten ne sokeripalat, olivatko minkä värisiä? Mietin vaan, että voisi hyvin olla pieni annos jotain 4-aco-jtn, amt.a tms. enemmin kuin ekstraktoituja hbrw tms. siemeniä. Kenties cubensiksista viinalla eroteltua psilosybiiniä ja se imeytetty sokeripaloihin? Päivänsinin siemenistä jonkin toimivan tavaran erottelu on meinaan aikasen vaivalloista (kokemusta on) ja ei siitä ihan jokainen kotikokki varmasati saa edes kohtuullisen puhdasta, jotta sen voisi imeyttää sokeripaloihin. Tai no, eipä se toisaalta kovin vaikeaa ole jos ei ole kummoisia standardeja, kuten ei noiden kohdalla ilmeisesti ollut. Kellertävän ruskeaa ovat ainakin omat päivänsinin alkoholi-pooliton, alkoholi ekstraktit olleet, joten jos sokeripalat olivat täysin värittömiä niissä varmaan oli AMT:a tai jotain sellaista. Enemmin ehkä jotain 2C-jtn, mutta mahdoton sanoa.
Toi etanolin haju on kyllä hämäävä, koska luulisi jokaisen liuottavan enemmin tavarat veteen ja sen sokeripaloihin kuin etanoliin, joten toi tietty viittais johonkin kotitekoiseen ekstraktiin ja etenkin siihen päivänsiniin, koska sen ekstraktointiohjeissa käytetään usein juuri etanolia.