-the tRip-
-
tRip
- Moderator
- Posts: 6170
- Joined: Thu 22 Sep 2005, 02:40
-the tRip-
Shamanistinen viikonloppu-trippi alkoi saavuttuani perjantai-iltapäivänä itse shamaanin luokse.
Täällä oli tarkoitus kokeilla kemikaalia nimeltä 4-AcO-DET ja tarkoituksena oli, että trippiä jatkettaisiin lauantaina happoisin merkein.
Kummallisen kemikaalin, 4-AcO-DET:in nautimme siis perjantai-iltana.
Suunnistimme suolle, jossa olo oli jo jokseenkin kummallinen.. Ei edes kovin mukavalla tavalla. Kuin unessa. Tämä kummallinen kemikaali oli siis ilmeisestikin jo päässyt häiritsemään aivotoimintojani.
Suolla pysähdyimme piipun kanssa istuskelemaan ja pesällisen poltettuani huomasin pilven nousevan psykedeelisen korkealle. Huomasin, että pilveähän tämä aine vaatikin kaveriksi..
Mieli alkoi nousta korkeammalle tasolle. Ihan mielenkiintoinen olo.
Sitä jaksoi syventyä ihailemaan luonnon kauneutta.
Tämä suo oli oiva setting tälle kerralle.. en ollut aikaisemmin käynyt vastaavassa paikassa. Ja siellä kun oli myös niin rauhallista.
Päivä kuluikin nopeasti tajustettuna ihmetellessä, mutta psykedeeleille ominainen itsensä kanssa taistelu jäi kokematta. Ehkä hyvä niin..
Nyt pystyi vain nauttimaan olosta. Joskin hieman turhan pieni 15mg annos tuntui siltä ettei tällä aineella hirveästi ole potentiaalia.
Lauantaina heräsin hieman opa-reflaisena, mutta oli shamaanikin samalla aallonpituudella alkavan flunssansa kanssa.
Otin heti aamusta 200mg 5-HTP:a, jonka uskon jopa vaikuttaneen visuaaliseen puoleen.
Myös mieliala pysyi tasaisempana tripin aikana.
Päätimme siis nappaista laput klo 12.00
Tästä alkoikin huimin visuaalinen seikkailu ikinä.
Happolasit päässä lähdimme kävelemään kohti tuntematonta.. Minulle tuntematonta.
Saavuimmekin pitkän talssimisen ja muutaman pysähdyksen jälkeen ’savannille’ ja kapusimme korkeuksiin nähdäksemme alueen koko hienoudessaan.
Upea setting siis.. Täydellinen!
Virikkeitä ei edes tarvinnut hakea..
Happo oli jo noussut sen verran, että kaikki mihin vähääkään vilkaisi, lähti heti elehtimään. Happolasit päässä huomasin värisävyjen vaihtelevan aina vihreästä punaiseen, keltaiseen ja siniseen. Sateenkaaren väreihin siis. Myös kontrastit korostuivat näillä laseilla.
Myös psykedeelinen violetti esiintyi huipuissa..
Huipulle istuuduttuamme poltimme päivän toiset savut, jotka pistikin maiseman elämään entistä enemmän. Tässä vaiheessa olin jo aivan haltioissani tästä visuaalisuuden määrästä, enkä osannut aavistaa että se tästä vielä muuttuisi huikeammaksi.
En pystynyt kuin vain ihastelemaan maisemaa, jossa kaikki eli omaa elämäänsä ja oli sanoinkuvaamattoman kaunista. Tuulisen päivän pilvet elivät todella hienosti ympärillä.
Välillä pilvet laskeutuivat melkein ylleni. Se oli huikeaa. Pilviin pysty sukeltamaan vaikka kuinka syvälle yksityiskohtiin. Värit ja muodot vaihtelivat jatkuvasti.
Tunsin kun olisimme myrskyn keskellä.. Jossain vaiheessa pilvet taas muodostivat jättimäisen pumpulisen pesän. Oli vaikeuksia enää hahmottaa mitä oikeasti ympärillä tapahtui ja mikä oli vain mielikuvitusta. Tällä ei kuitenkaan tässä vaiheessa ollut suurtakaan merkitystä.
Säteitä räiskyi pilvistä ja välillä ne olivat kuin hermoratoja, jotka kuljettivat informaatiota päähäni. Aina vaihdellen värejä tunnelman mukaan.
Kaikki näytti juuri niin happomaiselta, kuin LSD:n mielessäni olin assosioinutkin. Hologrammimainen liikehdintä teki vaikutuksen.
Sitä ei voinut kuin vain ihailla omaa mielikuvitustaan. Kaikki oli juuri niin kaunista, kuin sen halusinkin olevan. Fantasiamaailma..
Tunsin suunnatonta euforiaa pienimmistäkin asioista.
Tässä vaiheessa filosofinenkin puoli oli jo hyvin noussut esiin. Osin varmasti poltetutun pilven vaikutuksesta.
Kaikki vain oli niin täydellisen kaunista ja harmonista.
Tätä se happo oli.. Sitä vain ei kykene selittämään kuinka huimaa visuaalista tykitystä sieltä tuli..
Tosin ilman happolaseja, ei varmasti visuaalitkaan olisi ollut niin huikeita.
Täältä lähdettyämme (n.8h ottamisesta) rupesi EGO olemaan jo melko hukassa, enkä oikein tiennyt olimmeko vielä siellä jossain vai kävelimmekö jo poispäin.. Jouduin vain luottamaan shamaanin opastukseen.
Maa eli jalkojen alla, kuin se olisi kuhissut hyönteisiä ja ties mitä. Oli vaikeuksia pysyä todellisuudessa. Inhottavat ruumiintuntemuksetkin rupesi häiritsemään.
Kuin olisin ollut täynnä ötököitä.
Pientä epätoivoa alkoi puskemaan, olin totaalisen hukassa ja ajatukset tuntuivat menevän valon nopeudella. Kuin myös visuaalit.
Oli vaikeuksia enää keskittyä mihinkään. Ahdisti hieman myös ajatus, että trippi kestäisi vielä kauan.
Onneksi metsästä päästyämme alkoi hieman laskeutumaan maan pinnalle, huh!
Tuntui kuin en jaksaisi enää kävellä metriäkään, mutta kämpille oli päästävä.. Kävin pientä kamppailu itseni kanssa..
Tuntui etten vain jaksa, ainakaan fyysisesti.
Kämpille päästyämme, muuttui kaikki epätoivo ja väsymys suureksi euforiaksi. Tuntui vaan niin mahtavalta.
Taas oli mukava syventyä visuaaleihin. Ei kauaakaan tarvinnut katsella jotain kohtaa kun se alkoi elämään omaa elämäänsä.
Sohvasta kasvoi sieniä ja näin mitä kummallisempia muotoja siinä. Lamppuakaan ei voinut kuin vain ihailla, huoneen aurinko, joka sekin muutti sävyjä ja elehti kauniisti.
Kohta alkoikin jo uusi epätoivon hetki, kun ’bodyload’ oli muuttunut leuankiristelystä päänsäryksi.. Tämä oli omalla tavallaan ihan terapeuttista.
Koitin kaikin mahdollisin keinoin siitä päästä eroon ja keksiä sille syytä, mutta mikään ei tuntunut auttavan..
Elävä kämppä välillä jopa tuntui häiritsevän.. Loputonta eloisuutta.
Mutta oli niihin mukava uppoutua aika ajoin.
Annoin vain assosiaatiotulvan virrata visuaaleina ja ajatuksina.
Jossain vaiheessa jokainen musiikista tuleva värähtely tuntui sykähtävän aivoissani särkynä.
En kyennyt kuin vain makaamaan..
Sitä jatkuvasti mietti, mitähän sitä tekisi mieli, mutta aina päätyi tulokseen, että näin on ihan hyvä.
Psyyke tuntui kestävän, mutta kirjaimellisesti pää ei vain kestänyt. Fyysisestikin olin jo aivan poikki.
Päädyimme jossain vaiheessa saunomaan, joka omalla tavallaan oli hyvin terapeuttinen kokemus.
Koko sen päivän fyysisen työn palkinto. Siellä saavutin jonkinlaisen shamanistisen olotilan.
Assosiaatioita tulvi mieleeni pienimmistäkin asioista.
Kaikki vain assosioitui johonkin stereotypiaan ja huomasin kuinka naurettavaa se oli. Mutta samalla hyvinkin hupaisaa mielen kanssa leikkimistä.
Lopulta luomien alla seikkailin ihmeellisissä visuaaleissa ja jossain vaiheessa sitten nukahdinkin, n.17h ottamisesta.
Aamulla herättyäni olo oli jokseenkin herkkä ja pientä psykemäsitä kelailua oli junamatkalla havaittavissa.
Inhottavaa oli vielä illalla lähteä sosiaaliseen tapahtumaan. Sitä kun vain halusi olla omissa oloissaan. Tästä selvittyäni pääsin vihdoin nukkumaan omaan sänkyyn.. Helpottuneena.
Vaikka kyseessä ei varmaankaan ollut itse LSD, vaan luultavastikin Bromo-Dragonfly - pidin tätä hienona happona.. Se vastasi riittävästi kuvaa siitä.
Ja happona sen ensimmäistä kertaa otinkin.
Kokemus oli kaikin puolin hyvin avartava ja sai taas rutkasti lisää näkökulmia elämään.
Itseasiassa terapeuttisin kokemus aikoihin. Taas sitä osaa suhtautua elämän pieniin asioihin positiivisemmin.
Ensimmäistä kertaa tajusin myös egon merkityksen.
Visuaalinen tykitys tässä kiehtoi kaikkein eniten ja sain paljon taiteellistakin inspiraatiota.
Harmi vain ettei tullut paljoakan piirreltyä tai kirjoiteltua ylös asioita..
Mutta ehkä se olikin vain mukava keskittyä itse kokemukseen.
Ajatuksia on hapoissa hyvin vaikea ilmaista sanallisesti.
Tripin kesto sinänsä ei haitannut, mutta joku 30h trippi olisi kyllä jo liikaa itselle.
Henkistä puolta tässä oli paljon enemmän kuin aikaisemmilla kerroilla, joka oli todella positiivinen yllätys. Sitä kyllä psykedeeleissä kaipaa.
Liian helpolla ei pidä päästä.
Set&Setting oli molempina päivinä loistava.. Tämä aine kun nimenomaan vaatii paljon virikkeitä ja tekemistä ympärilleen.
Täällä oli tarkoitus kokeilla kemikaalia nimeltä 4-AcO-DET ja tarkoituksena oli, että trippiä jatkettaisiin lauantaina happoisin merkein.
Kummallisen kemikaalin, 4-AcO-DET:in nautimme siis perjantai-iltana.
Suunnistimme suolle, jossa olo oli jo jokseenkin kummallinen.. Ei edes kovin mukavalla tavalla. Kuin unessa. Tämä kummallinen kemikaali oli siis ilmeisestikin jo päässyt häiritsemään aivotoimintojani.
Suolla pysähdyimme piipun kanssa istuskelemaan ja pesällisen poltettuani huomasin pilven nousevan psykedeelisen korkealle. Huomasin, että pilveähän tämä aine vaatikin kaveriksi..
Mieli alkoi nousta korkeammalle tasolle. Ihan mielenkiintoinen olo.
Sitä jaksoi syventyä ihailemaan luonnon kauneutta.
Tämä suo oli oiva setting tälle kerralle.. en ollut aikaisemmin käynyt vastaavassa paikassa. Ja siellä kun oli myös niin rauhallista.
Päivä kuluikin nopeasti tajustettuna ihmetellessä, mutta psykedeeleille ominainen itsensä kanssa taistelu jäi kokematta. Ehkä hyvä niin..
Nyt pystyi vain nauttimaan olosta. Joskin hieman turhan pieni 15mg annos tuntui siltä ettei tällä aineella hirveästi ole potentiaalia.
Lauantaina heräsin hieman opa-reflaisena, mutta oli shamaanikin samalla aallonpituudella alkavan flunssansa kanssa.
Otin heti aamusta 200mg 5-HTP:a, jonka uskon jopa vaikuttaneen visuaaliseen puoleen.
Myös mieliala pysyi tasaisempana tripin aikana.
Päätimme siis nappaista laput klo 12.00
Tästä alkoikin huimin visuaalinen seikkailu ikinä.
Happolasit päässä lähdimme kävelemään kohti tuntematonta.. Minulle tuntematonta.
Saavuimmekin pitkän talssimisen ja muutaman pysähdyksen jälkeen ’savannille’ ja kapusimme korkeuksiin nähdäksemme alueen koko hienoudessaan.
Upea setting siis.. Täydellinen!
Virikkeitä ei edes tarvinnut hakea..
Happo oli jo noussut sen verran, että kaikki mihin vähääkään vilkaisi, lähti heti elehtimään. Happolasit päässä huomasin värisävyjen vaihtelevan aina vihreästä punaiseen, keltaiseen ja siniseen. Sateenkaaren väreihin siis. Myös kontrastit korostuivat näillä laseilla.
Myös psykedeelinen violetti esiintyi huipuissa..
Huipulle istuuduttuamme poltimme päivän toiset savut, jotka pistikin maiseman elämään entistä enemmän. Tässä vaiheessa olin jo aivan haltioissani tästä visuaalisuuden määrästä, enkä osannut aavistaa että se tästä vielä muuttuisi huikeammaksi.
En pystynyt kuin vain ihastelemaan maisemaa, jossa kaikki eli omaa elämäänsä ja oli sanoinkuvaamattoman kaunista. Tuulisen päivän pilvet elivät todella hienosti ympärillä.
Välillä pilvet laskeutuivat melkein ylleni. Se oli huikeaa. Pilviin pysty sukeltamaan vaikka kuinka syvälle yksityiskohtiin. Värit ja muodot vaihtelivat jatkuvasti.
Tunsin kun olisimme myrskyn keskellä.. Jossain vaiheessa pilvet taas muodostivat jättimäisen pumpulisen pesän. Oli vaikeuksia enää hahmottaa mitä oikeasti ympärillä tapahtui ja mikä oli vain mielikuvitusta. Tällä ei kuitenkaan tässä vaiheessa ollut suurtakaan merkitystä.
Säteitä räiskyi pilvistä ja välillä ne olivat kuin hermoratoja, jotka kuljettivat informaatiota päähäni. Aina vaihdellen värejä tunnelman mukaan.
Kaikki näytti juuri niin happomaiselta, kuin LSD:n mielessäni olin assosioinutkin. Hologrammimainen liikehdintä teki vaikutuksen.
Sitä ei voinut kuin vain ihailla omaa mielikuvitustaan. Kaikki oli juuri niin kaunista, kuin sen halusinkin olevan. Fantasiamaailma..
Tunsin suunnatonta euforiaa pienimmistäkin asioista.
Tässä vaiheessa filosofinenkin puoli oli jo hyvin noussut esiin. Osin varmasti poltetutun pilven vaikutuksesta.
Kaikki vain oli niin täydellisen kaunista ja harmonista.
Tätä se happo oli.. Sitä vain ei kykene selittämään kuinka huimaa visuaalista tykitystä sieltä tuli..
Tosin ilman happolaseja, ei varmasti visuaalitkaan olisi ollut niin huikeita.
Täältä lähdettyämme (n.8h ottamisesta) rupesi EGO olemaan jo melko hukassa, enkä oikein tiennyt olimmeko vielä siellä jossain vai kävelimmekö jo poispäin.. Jouduin vain luottamaan shamaanin opastukseen.
Maa eli jalkojen alla, kuin se olisi kuhissut hyönteisiä ja ties mitä. Oli vaikeuksia pysyä todellisuudessa. Inhottavat ruumiintuntemuksetkin rupesi häiritsemään.
Kuin olisin ollut täynnä ötököitä.
Pientä epätoivoa alkoi puskemaan, olin totaalisen hukassa ja ajatukset tuntuivat menevän valon nopeudella. Kuin myös visuaalit.
Oli vaikeuksia enää keskittyä mihinkään. Ahdisti hieman myös ajatus, että trippi kestäisi vielä kauan.
Onneksi metsästä päästyämme alkoi hieman laskeutumaan maan pinnalle, huh!
Tuntui kuin en jaksaisi enää kävellä metriäkään, mutta kämpille oli päästävä.. Kävin pientä kamppailu itseni kanssa..
Tuntui etten vain jaksa, ainakaan fyysisesti.
Kämpille päästyämme, muuttui kaikki epätoivo ja väsymys suureksi euforiaksi. Tuntui vaan niin mahtavalta.
Taas oli mukava syventyä visuaaleihin. Ei kauaakaan tarvinnut katsella jotain kohtaa kun se alkoi elämään omaa elämäänsä.
Sohvasta kasvoi sieniä ja näin mitä kummallisempia muotoja siinä. Lamppuakaan ei voinut kuin vain ihailla, huoneen aurinko, joka sekin muutti sävyjä ja elehti kauniisti.
Kohta alkoikin jo uusi epätoivon hetki, kun ’bodyload’ oli muuttunut leuankiristelystä päänsäryksi.. Tämä oli omalla tavallaan ihan terapeuttista.
Koitin kaikin mahdollisin keinoin siitä päästä eroon ja keksiä sille syytä, mutta mikään ei tuntunut auttavan..
Elävä kämppä välillä jopa tuntui häiritsevän.. Loputonta eloisuutta.
Mutta oli niihin mukava uppoutua aika ajoin.
Annoin vain assosiaatiotulvan virrata visuaaleina ja ajatuksina.
Jossain vaiheessa jokainen musiikista tuleva värähtely tuntui sykähtävän aivoissani särkynä.
En kyennyt kuin vain makaamaan..
Sitä jatkuvasti mietti, mitähän sitä tekisi mieli, mutta aina päätyi tulokseen, että näin on ihan hyvä.
Psyyke tuntui kestävän, mutta kirjaimellisesti pää ei vain kestänyt. Fyysisestikin olin jo aivan poikki.
Päädyimme jossain vaiheessa saunomaan, joka omalla tavallaan oli hyvin terapeuttinen kokemus.
Koko sen päivän fyysisen työn palkinto. Siellä saavutin jonkinlaisen shamanistisen olotilan.
Assosiaatioita tulvi mieleeni pienimmistäkin asioista.
Kaikki vain assosioitui johonkin stereotypiaan ja huomasin kuinka naurettavaa se oli. Mutta samalla hyvinkin hupaisaa mielen kanssa leikkimistä.
Lopulta luomien alla seikkailin ihmeellisissä visuaaleissa ja jossain vaiheessa sitten nukahdinkin, n.17h ottamisesta.
Aamulla herättyäni olo oli jokseenkin herkkä ja pientä psykemäsitä kelailua oli junamatkalla havaittavissa.
Inhottavaa oli vielä illalla lähteä sosiaaliseen tapahtumaan. Sitä kun vain halusi olla omissa oloissaan. Tästä selvittyäni pääsin vihdoin nukkumaan omaan sänkyyn.. Helpottuneena.
Vaikka kyseessä ei varmaankaan ollut itse LSD, vaan luultavastikin Bromo-Dragonfly - pidin tätä hienona happona.. Se vastasi riittävästi kuvaa siitä.
Ja happona sen ensimmäistä kertaa otinkin.
Kokemus oli kaikin puolin hyvin avartava ja sai taas rutkasti lisää näkökulmia elämään.
Itseasiassa terapeuttisin kokemus aikoihin. Taas sitä osaa suhtautua elämän pieniin asioihin positiivisemmin.
Ensimmäistä kertaa tajusin myös egon merkityksen.
Visuaalinen tykitys tässä kiehtoi kaikkein eniten ja sain paljon taiteellistakin inspiraatiota.
Harmi vain ettei tullut paljoakan piirreltyä tai kirjoiteltua ylös asioita..
Mutta ehkä se olikin vain mukava keskittyä itse kokemukseen.
Ajatuksia on hapoissa hyvin vaikea ilmaista sanallisesti.
Tripin kesto sinänsä ei haitannut, mutta joku 30h trippi olisi kyllä jo liikaa itselle.
Henkistä puolta tässä oli paljon enemmän kuin aikaisemmilla kerroilla, joka oli todella positiivinen yllätys. Sitä kyllä psykedeeleissä kaipaa.
Liian helpolla ei pidä päästä.
Set&Setting oli molempina päivinä loistava.. Tämä aine kun nimenomaan vaatii paljon virikkeitä ja tekemistä ympärilleen.
-
Jeshu
- OD
- Posts: 1939
- Joined: Thu 22 Sep 2005, 16:35
-
Miasma
- OD
- Posts: 1486
- Joined: Wed 28 Jun 2006, 23:53
- Location: Kellari
-
Lymykonna
- Kameleontti
- Posts: 858
- Joined: Mon 29 Jan 2007, 21:47
- Location: Nilkkilä
-
D.E.S
- Kameleontti
- Posts: 704
- Joined: Thu 26 Oct 2006, 01:06
-
tRip
- Moderator
- Posts: 6170
- Joined: Thu 22 Sep 2005, 02:40
Eihän sitä tuollaista kokemusta millään saa kokonaisuudessaan kirjoitettua paperille.. Parhaat hetket tallentuvat vain syvälle alitajuntaan, josta ne sitten putkahtelevat positiivisena energiana tietoisuuteen.Lymykonna wrote:Ihan mukava tarina, vaikka todella tiivistetty kyllä.
Parhaiten ymmärtää ihminen, joka tuonkin on kokenut..
Sitä on omahdollisuus täydentää omalla mielikuvituksellaan.
Sanat ovat vain sanoja, kokemus kokonaisuudessaan on jotain aivan muuta kuin sanoja. Enemmänkin tunteita.. Tunne siitä että onkin yhtäkkiä ymmärtänyt taas jotain hyvin tärkeää elämästä. Sitä vain ei osaa sanoa sanoin. Se tuntuu jopa turhalta yrittää selittää. Kyllä he tietävät, jotka sen ovat kokeneet
Tämä stoori oli enemmänkin raporttimuotoinen, kun kertakaikkiaan tajusin, etten saa siitä sellaiseen muotoon mitä sisimmässsäni toivoin..
Se tuntui vain niin mahdottoman vaikealta.
Tunteet vain ovat niin subjektiivinen kokemus, että silloin olisin jo antanut liikaa itsestäni julki.
Kokemus myös opetti, kuinka naurettavassa kulissimaailmassa elämme.
-
Ahab
-
tRip
- Moderator
- Posts: 6170
- Joined: Thu 22 Sep 2005, 02:40
Oikeastaan myöhemmin..Ahab wrote:Ilmenikö tuo jotenkin tripin aikana vai myöhemmin?tRip wrote:Kokemus myös opetti, kuinka naurettavassa kulissimaailmassa elämme.
Sitä on vain ruvennut kelailemaan, etten vain oikein kuulu tänne.
Oikeastaan säälin Ihmisiä, jotka eivät koskaan ole nähneet psykedeelien kauneutta, mutta toisaalta kadehdin ehkä hieman niitä, jotka pystyvät nauttimaan tästä paskasta. Näissä naurettavissa kulisseissa.
Psykedeelit näyttävät paljon, mutta sitä ei oikein pysty integroimaan tähän todellisuuteen, joka sitten luo tietynlaista ahdistusta.
Happo on kuin fantasiamaailma.. Tuntuisi pelottavalta, että sinne voisi vain paeta tätä kaikkea. Se on liian helppoa.
Happoinen maailma on niin kaunis.. Ja se tunne, että on lähempänä aitoa itseään, ilman yhteiskunnan luomaa egoa.
-
Asidyyli
- LD50
- Posts: 2143
- Joined: Thu 22 Sep 2005, 15:25
- Location: Hki
-
Miasma
- OD
- Posts: 1486
- Joined: Wed 28 Jun 2006, 23:53
- Location: Kellari
Kompaan.Asidyyli wrote:Naulan kantaan... Samantyyppisiä mietteitä itsellänikin. Ja hienosti kirjoitettu raportointi.tRip wrote:Oikeastaan säälin Ihmisiä, jotka eivät koskaan ole nähneet psykedeelien kauneutta, mutta toisaalta kadehdin ehkä hieman niitä, jotka pystyvät nauttimaan tästä paskasta.
"Jesus! Did I say that? Or just think it? Was I talking? Did they hear me?"
"Life is a joke and death is the punchline."
"Life is a joke and death is the punchline."
-
Ahab
-
jakoavain
-
spasm
- OD
- Posts: 1510
- Joined: Tue 29 Aug 2006, 23:44
- Location: Rubycon
-
Lännen nopein
- Apteekki
- Posts: 363
- Joined: Sat 03 Mar 2007, 04:58
WORDspasm wrote:IRL sucksjakoavain wrote:Kiitoksia paljon stoorista =)
Samanlaisia mietteitä itsellänikin, onse kivaa huomata kuinka paljon täältäkin löytyy saman aaltopituuden tyyppejä.. Toisinkuin IRL-piirissä
näin käy näytelmissä, joissa vain kaksin kuutamoa katsellaan, vaivutaan suloisiin suudelmiin tai elimiä irti leikataan.
-
Asidyyli
- LD50
- Posts: 2143
- Joined: Thu 22 Sep 2005, 15:25
- Location: Hki
-
tRip
- Moderator
- Posts: 6170
- Joined: Thu 22 Sep 2005, 02:40
Ihan punaisista laseista oli kyseAsidyyli wrote:Hehe... oliko ne lasit joista sanoin että tulee 2c-e mieleen? Purppuraiset lasit?Ahab wrote:Huomasin muuten tänään että tuo värienvaihtumisefekti on noissa laseissa eikä siinä aineessatosin se aine varmaan vahvisti sitä.
Jotain tuollaista huomasin jo sillon viime kesän ekassa miitissä.
Varmaan happo juuri korosti tuota efektiä, koska se vaihtui välillä niin radikaalisti, ettei minun kiero mieleni sentään niin vilkas selvinpäin voi olla..
Ensi kerralla pitää kokeilla toisenväriset lasit.. Vai oliko se niin, että punainen on se juttu..?
-
h.s.t.
-
Asidyyli
- LD50
- Posts: 2143
- Joined: Thu 22 Sep 2005, 15:25
- Location: Hki
Todellakin tullut paljon mietittyä sitä että mistä jäävät paitsi juuri psykedeelien kohdalle ne, jotka eivät mitään sen tyyppistä ole kokeneet.Asidyyli wrote:Naulan kantaan... Samantyyppisiä mietteitä itsellänikin. Ja hienosti kirjoitettu raportointi.tRip wrote:Oikeastaan säälin Ihmisiä, jotka eivät koskaan ole nähneet psykedeelien kauneutta, mutta toisaalta kadehdin ehkä hieman niitä, jotka pystyvät nauttimaan tästä paskasta.
Jos jotain sellaista on ettei sitä sanoin voi selittää niin psykedelia on juuri sitä.
Tavallaan se on vain turhauttavaa ajateltavaa, tavallaan käy jopa sääliksi.
Miten "olennainen" osa niin monien ihmisten kokemusmaailmasta puuttuu...
Mutta tämä on tietysti vain minun "Kieroutunut" näkökulmani.
Oma teoriani kun kuitenkin on, että suurin osa nk. taviksista tuskin voisi edes psykedeelistä kokemusta arvostaa.
Keskivertoihminen jolla on keskiverto kokemusmaailma luultavasti vain kokisi huumausaineiden vaikutuksen epämiellyttäväksi, vaikkei kyse mistään pahasta tripistä edes olisi.
Se mistä me nautimme on luultavasti suuren enemmistön mielestä kokemuksena hirvittävä...
Mutta jos sen psykedeelisestä kokemuksesta saadun täyttymyksen kokemuksen edes voisi jotenkin välittää... en tarkoita afterglowta tai yleistä positiivista fiilistä jonka hyvä tai paha uusi trippikokemus tuo... vaan yksinkertaisesti sitä nautintoa jonka muuttunut perseptio tuo mukanaan.
Kai sitä on oltava vähän "kieroutunut" että moisesta sellaisen täyttymyksen sitten saa. Tajunnan alteroinnista siis. TAi kenties kieroutunut on väärä sana, ehkä vain joukkoon sopimaton.
Aurinkolaseista on jäänyt painaumat silmilleni.
Kai keskivertoihminen sitten saa täyttymyksen, samanlaiset kicksit jostain aivan muusta minkä upeaa hienoutta he eivät sanoin voi muille kuvailla. Perhokalastuksesta tai matonkutomisesta. Musiikista monet. Kenties toiset postimerkkeilyn ihmeellisestä maailmasta tai toiset vapaaehtoistyöstä. Kokkaamisesta, Kristuksesta tai Kemiasta.
...Näin ainakin haluaisin uskoa. Tai jos eivät niin mitäs sitten?
Onko keskivertoihmisen (typerä termi) kokemusmaailma sittenkin täysin vailla vastinetta miedän kokemusmaailmamme hienouksien hienoudelle?
Ovatko he emotionaalisesti tyhjiä?
Ovatko he sen takia toimivampia yksilöitä?
Mutta minä pidän vain tietynlaisista postimerkeistä, vain tietynlaisesta kemiasta... ja Kristuskin on vieraanani aina kun otan DEXMIÄ. Hän jammailee beatlesien kanssa.
Tähän loppuu tyhmä ja dramaattinen känniavautuminen. Laitan ne purppuraiset aurinkolasit päähän ja lähden tapaamaan jeesusta...
-
Ahab
-
Asidyyli
- LD50
- Posts: 2143
- Joined: Thu 22 Sep 2005, 15:25
- Location: Hki
-
tRip
- Moderator
- Posts: 6170
- Joined: Thu 22 Sep 2005, 02:40
-
growy
- Kameleontti
- Posts: 834
- Joined: Fri 16 Jun 2006, 23:31
Re: -the tRip-
Muakvaa iltalukemista tälläinen 
Ulottuvuuksien kuvitteleminen on meille vaikeaa, koska elämme kolmiulotteisessa avaruudessa ja kiidämme ajan mukana eteenpäin.
-
jakoavain
Re: -the tRip-
Trip, rauhotu. Sä käyt ihan ylikierroksilla.
*tsihi* kivaa luettavaa joo, ihan kivaa pohdintaa. Trip ottaa vaan aina liian henkeen ja vereen nää kirjoitukset
*pientä-sarkasmia*
*tsihi* kivaa luettavaa joo, ihan kivaa pohdintaa. Trip ottaa vaan aina liian henkeen ja vereen nää kirjoitukset
-
tRip
- Moderator
- Posts: 6170
- Joined: Thu 22 Sep 2005, 02:40
Re: -the tRip-
jakoavain wrote:Trip, rauhotu. Sä käyt ihan ylikierroksilla.
*tsihi* kivaa luettavaa joo, ihan kivaa pohdintaa. Trip ottaa vaan aina liian henkeen ja vereen nää kirjoitukset*pientä-sarkasmia*
Jooh..
Piti oikein lukea topicci uudelleen ja jäädä hetkeksi fiilistelemään.
Konemetsää odotellessa..
Keep it unreal.
Vaultti.net - coming soon..
Vaultti.net - coming soon..
-
Ahab
Re: -the tRip-
Heh nyt vasta huomasin että Tripin status on OD
You're even beyond Asidyyli man!
Tulitko jo takas kaupunkiin?
You're even beyond Asidyyli man!
Tulitko jo takas kaupunkiin?
-
tRip
- Moderator
- Posts: 6170
- Joined: Thu 22 Sep 2005, 02:40
Re: -the tRip-
OhoAhab wrote:Heh nyt vasta huomasin että Tripin status on OD
Joo, mutta lähden taas takasin kun täällä kaupungissa meinaa pää hajotaAhab wrote:Tulitko jo takas kaupunkiin?
Keep it unreal.
Vaultti.net - coming soon..
Vaultti.net - coming soon..