Itsensä katsominen peilistä tripin aikana
-
plöks
- Psykonautti
- Posts: 88
- Joined: Sun 28 Apr 2013, 22:50
Re: Itsensä katsominen peilistä tripin aikana
Mä muistelen et ennen ekoja happotrippejä pelottelin itteeni lukemalla mm. tätä ketjua ja ajattelin et en varmasti tripeillä ala kattoon peilejä, ku muiden kauhutarinoiden lukemisista tuli jo niin hirveet kuumotukset
Ekalla tripillä tuli kuitenki tuijoteltua aika kauanki peilistä, ei mitään pelottavaa kyllä ollu, eikä käyny sillon edes mielessä mitään "ainiin mun piti vältellä tätä". Muistaakseni näin itteni vähän vanhempana, mikä oli iha jännä. Jotain myös katoin et oon sotkenu mun hiuksiin mut ei niissä sit mitää ollukkaa 
-
DarkPath
- Psykonautti
- Posts: 54
- Joined: Sat 04 Jan 2014, 03:47
- Location: Beyond the universe
Re: Itsensä katsominen peilistä tripin aikana
(en muista oonko kirjoitellu aiheesta aikasemmin tänne, eniveis)
Takapihan silokeista koostuneella tripillä olin alusvaatteisillani kokovartalopeilin edessä, keinuttelin päätäni puolin ja toisin samalla kun pidin molemmilla käsilläni päästäni kiinni. Hoin monta kertaa "Olenko tuo minä? Näytänkö minä todella tuolta?" Ikäänkuin oma keho olisi tuntunut vieraalta. Ei muuten, mutta TISMALLEEN sama fiilis on monesti tullut joskus tarhaikäisenä kakarana peilin edessä ihan selvinpäin. Sitä vaan jumittuu tuijottamaan peilistä tätä maallista mounttiansa, jota ohjailee kunnes kuolee. Sitten todetaan, että tällä naamalla mennään.
25i lapuissa sitten naamani keskeltä meni selvä viiva/halkio, jonka toisella puolen oli laiska silmä (normaalisti ei ole, mutta tuolla tripillä mun oikea puoli naamasta reagoi todella hitaasti. lappu oli vasemmalla puolella ientä vasten ja vasen puoli toimi normaalisti). Sekä omat että muiden ihmisten kasvot näytti joltain utuiselta 3D- hologrammimallinnukselta.
Ja viimeksi kun olin tripillä kaverin kans ja imeskelin nuo 25i lapun jämät niin kasvoni olivat suht. normaalit ja pupillit olivat vain laajat. Sama hologrammisuus näkyi taas. Ihan kuin sellainen kultainen/hohtava "grid" 3D verkosto, josta on muovattu jokaisen meidän keho. Kuin eläisi matrixissa.
Takapihan silokeista koostuneella tripillä olin alusvaatteisillani kokovartalopeilin edessä, keinuttelin päätäni puolin ja toisin samalla kun pidin molemmilla käsilläni päästäni kiinni. Hoin monta kertaa "Olenko tuo minä? Näytänkö minä todella tuolta?" Ikäänkuin oma keho olisi tuntunut vieraalta. Ei muuten, mutta TISMALLEEN sama fiilis on monesti tullut joskus tarhaikäisenä kakarana peilin edessä ihan selvinpäin. Sitä vaan jumittuu tuijottamaan peilistä tätä maallista mounttiansa, jota ohjailee kunnes kuolee. Sitten todetaan, että tällä naamalla mennään.
25i lapuissa sitten naamani keskeltä meni selvä viiva/halkio, jonka toisella puolen oli laiska silmä (normaalisti ei ole, mutta tuolla tripillä mun oikea puoli naamasta reagoi todella hitaasti. lappu oli vasemmalla puolella ientä vasten ja vasen puoli toimi normaalisti). Sekä omat että muiden ihmisten kasvot näytti joltain utuiselta 3D- hologrammimallinnukselta.
Ja viimeksi kun olin tripillä kaverin kans ja imeskelin nuo 25i lapun jämät niin kasvoni olivat suht. normaalit ja pupillit olivat vain laajat. Sama hologrammisuus näkyi taas. Ihan kuin sellainen kultainen/hohtava "grid" 3D verkosto, josta on muovattu jokaisen meidän keho. Kuin eläisi matrixissa.