Lopettaminen (ja vähentäminen)

[addfix]

Kyllä muistaa kun on pakosta joutunut olemaan ilman savuja, niin ekana viikkona on jotain vaikeuksia saada unta, mut seki poistuu ku vähän reippailee ulkoilmassa enemmän. Muutenkin lopettelun/vähentämisen helpottamiseksi kannattaa käydä nuuhkimassa ulkoilmaa vähän enemmän eikä jäädä refloissa makailemaan kotiin.

[frapathea]

^ Joo! Vaikka se lähteminen olis vaikeeta niin kannattaa silti muistuttaa itelleen, että suurella todennäköisyydellä kunhan raahautuu liikkeelle niin on lopulta ihan tyytyväinen siihen, että lähti. Kantsii muutenkin olla jotain muuta tekemistä kuin kitumista, joskin tietenkin jaksamisen rajoissa.

[smokywestern]

mitähä mulle on tapahtumassa ku ei enää ees pajari nappaa oikee. tekis kyl vähä mieli mut enemmä tekee mieli olla selvinpäi nyt ainaki jonki aikaa ja selvittää pää elämän sotkuista. Elämä sekottaa päätä enemmän ku douppi tällä hetkellä :s

[addfix]

mitähä mulle on tapahtumassa ku ei enää ees pajari nappaa oikee. tekis kyl vähä mieli mut enemmä tekee mieli olla selvinpäi nyt ainaki jonki aikaa ja selvittää pää elämän sotkuista. Elämä sekottaa päätä enemmän ku douppi tällä hetkellä :s

Itsellä ollut joskus samaa kelaa päässä, mutta jälkeenpäin kun mietin, niin tuon kelan jälkeen olinkin pari kk streittinä ja hahmottelin tilanteeni, että olisin taas kartalla missä mennään ja ketä on ruorissa. Vaikka yrtti ei ikinä ole ollut ohjaamassa minua mieron tielle, niin tuolloin yhdistin sen tietenkin osaksi sitä, koska kannabis = huume muiden joukossa. Näiden muiden huumeiden takia olinkin kuntoutuksessa missä pakosta olin myös polttamatta ja silloin sen viimeistään sisäistin että tulen polttamaan hautaan asti, kun muutenkin lääkitsen itseäni päivittäin ja haluan olla mieluummin ilma joka päiväisiä pillereitä. Vaikka viihteilyyn välillä nautin kipulääkitykset, mutta en enää halua 24/7 huuruissa, vaan mieluummin muutamana iltana kuukaudessa nautin sitten lääkkeet yli annoksen Heti kun saat eläämääsi pientä selvyyttä niin voi yrttipurkkisi jopa aueta ja katse muuttua kuin lapselle karkkikaupassa. Älä vaan missään nimessä pakene nykyistä tilannettasi päihteiden maailmaan vaan selvittele vähän ja hae pientä helpotusta päihteistä jos on tarve. Voimia pään&elämän selvittämiseen ja muista että pää määrää määränpään

[KarstaFari]

Joo. Ite oon selittäny tästä lopettamisesta&vähentämisestä tässä ainakin vuoden ajan, onnistumatta.

Nyt alkaa tuntuun silt että, eihän mulla ole muita vaihtoehtoja oikeastaan enään.
MUTTA

Nyt alkaa onnistua.

Amfetamiini yms päihteet jotka tonne putkiin on menny, on jäänyt jo taakse (onneks)

Nykyisin viinan ja bajarin suurkuluttaja, tunttu hyvält.

[wRRa]

Mä oon ollu kohta vuoden ilman huumeita. Röökin lopetin 5kk sitten. Alkoholia oon juonu hyvin vähän. Täl hetkel tuntuu etten haluu juodakaan.

Mä oon huomannu et mulla on tullut paljon ikäviä juttuja menneisyydestä mieleen nyt ku oon lopettanut päihteet. Esimerkiks sellasia juttuja, et miten mua on hyväkskäytetty joskus 12-vuotiaana. Oon painanu niitä syvälle tiedostamattomaan ja blokannu kaikki muistot ja vetäny vaan kuosia. Nyt ku en enää turruta itteeni niin niit muistoi alkaa tulla pintaan. Se tuntuu välil vaikeelt ja kipeelt mut silti on sellanen olo et oon parantumisen tiellä ja menossa oikeeseen suuntaan.

Kai mä pakenin päihteisiin jotain paskoja juttuja joita mulle on käyny. Ne ois pitäny käsitellä. "Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää..."

[addfix]

Joo paljon on kyllä paettu ja suljettu mielen ulkopuolelle päihteilyllä. Pahinta on just ku iskee jotkut vetohalut, otetaan esimerkiksi amfe, sitten kun on kuurinsa joskus kuurittanut ni alkaaki muistelee niitä paskoja puolia sekä oloja ja poltettuja siltoja. Lopulta huomaakin ajatusten olevan siellä/siinä asiassa mitä on joskus lähtenyt pakenemaan. Hirvee kasa hyviä muistoja mahtuu päihteilyyn mut melkeinpä nykyään aina etsii, ja myös löytää enemmän - kuin + muistoja.
Ihan hyvä kai niin.
Oikeastaan ihan helvetin hyvä Tällä randomviihteilyllä ei tule niin paljolti paskoja muistoja, kun tietää kaiken olevan ihan kontrolloidulla tasolla, eikä kuurit karkaile, ja ne roippeetkin säilyvät nykyään kauemmin laatikoissa, mitä sitä kiirehtimään kun selvänäkin voi nauttia asioista, ja uskaltaa kohdata nämä elämän pienet mörököllit ilman sekottajia ja ylimääräisiä muuttujia.

[mentalhell]

Amfen käyttö ollut viimeset puol vuotta täysin holtitonta. Yritystä nyt kyllä vähentää, pakko. Joteki sitä aina vaan tulee jostain ja hyvää kun yrittää olla erossa.

No kaippa tää tästä..

[smokywestern]

Amfen käyttö ollut viimeset puol vuotta täysin holtitonta. Yritystä nyt kyllä vähentää, pakko. Joteki sitä aina vaan tulee jostain ja hyvää kun yrittää olla erossa.

No kaippa tää tästä..

Itse vedin lähes päivittäin pitäen 3pv taukoja maksimissaan puoli vuotta ja sitten huomasin että on aika lopettaa kun kahden yön valvomisen (ilman stimuja) jälkeen viiltelin seiniä puukolla silmät mollottaen auki ja sit onneks tajusin et nyt loppu

[LeFairylette]

Nyt oon ihan tosissaan miettiny bupren lopettamista. Kaikki rahat menee siihen ja vähän enemmänkin.
Huomenna mentävä vinkissä käymään ni samalla kyselen hoitovaihtoehdoista... Musta ei ole lopettamaan itsekseni, ja en tiedä mitä mahiksia on ton hoidon suhteen.

[PinballWizard]

Jooh nyt tullu viimesen vuoden aikana alettuu miettimään että oiskohan lopettaminen sittenkin se oikea vaihtoehto. En voi sanoi että koskaan olisi douppia tullut kovinkaan paljon kiskottua, muutama sairas marzine matkat, reilu 50 kertaa dxmiä ja blossea kohtalaisesti.

Ongelmaksi muodostunut omalla kohdalla ehkä yksi klassisimmista, mielenterveys. Ongelma ei olis ongelma jos asia ois niin yksinkertanen että lopettaminen on kivaa ja douppaaminen perseestä, mutta ei, rakastan varsinkin dxmää aivan erityisesti, ja sen lopettaminen tuntuu samalta kuin luopuisi toisesta kädestään. Mikä onkin koko homman ydin - rakastan kaman vetoa mutta psyyke ei tykkää hyvää, ja tää on asia joka vituttaa yli kaiken, mietin monii frendejä jotka voi poltella aamusta iltaan ilman mitään probleemia, itellä taas jos poltan yhen kunnon jointin niin tarviin viikon et saan nollattua kaiken negatiivisen kelan mitä se mulle aiheuttaa.

Toinen yhtä iso syy kuten joku aikasemmin sanoi tykkään huumeiden käytöstä koko siihen liittyvästä elämäntyylistä, oudosta meiningistä, musasta, vaatteista mitälie kuulosta pintaliitelyltä mutta tälläisetkin asiat ovat oikeasti hauskoja, ei aina tarvii olla niin "diippiä".

Ja tässä ny tulee sitten itellä se ikuisuus kysymys : lopettaako, elää ehkä hieman tylsempi mutta varmasti turvallinen elämä, vai jatkaako ja ottaa riskin uudesta lataamo reissusta ja mahd. itsemurha yrityksistä.

Noh hyväks onneks täytyy sanoo että oon nykyään huomannu että kun on rauhottavia ja bissee messissä niin pystyy hyvin trippaamaan dxmillä ilman kuumotuksia, hyvä trippi lähes aina, miinuksena kyllä että jälkitilat jotka alkavat about päivän kuluttua on jotkut suoraan sanottuna kammottavia, helvetinmoisia paniikkihäiriöitä ym...

Et ei helvetti et pitää elämän olla vaikeeta.

Ai niin joo en tiedä onko täällä joku ns.koodi kirjotuksen suhteen toivon ettei muutama kirosana haittaa nimittäin kuvaa asioita paljon paremmin kuin sanan kiertäminen.

Vielä lisäyksenä se että vaikka "selvinpäin pääsee parempaan pilveen" asenteessa on paljon perää mutta kyllä ainakin omalla kohalla ajatus täydellisestä raitistumisesta tuottaa suurta tuskaa.

[King Ink]

Toinen yhtä iso syy kuten joku aikasemmin sanoi tykkään huumeiden käytöstä koko siihen liittyvästä elämäntyylistä, oudosta meiningistä, musasta, vaatteista mitälie kuulosta pintaliitelyltä mutta tälläisetkin asiat ovat oikeasti hauskoja, ei aina tarvii olla niin "diippiä".

Mh. Musta omaperäistä ja lievästi sekopäistä elämäntyyliä, ja psykedeelisiä juttuja voi harrastaa myös hyvin ilman huumeita.

Jos lopettaminen tuntuu vaikeelta, niin kokeile vaan pitää pitkä tauko. Oo ainakin puolvuotta ilman dexmii, opettele elämään, ja kato sitten tekeekö edelleen pahaa. Ehkä ei oo niin iso kynnys lopettaa, kun siihen ei suhtaudu silleen ''ei koskaan enää ikinä'', vaan enempi sillei, et ''kokeillaan nyt olla jonku aikaa ilman''.

Jos ei pysty olemaan vaikka paria kuukautta ilman, niin vois puhua jo ongelmasta, ja pitäis ainaki pitää taukoo. Todista itsellesi, et pystyt olemaan ilman.

Mut niin, suosittelen aina lopettamaan / taukoilemaan jos siltä tuntuu. Huumeiden pariin pystyy aina palaamaan myöhemmin uudestaan jos viel tuntuu siltä. Tuskin sinä taukoon menevänä aikana mitään kovin päräyttävää tapahtuis huumeiden avulla.

[frapathea]

Toinen yhtä iso syy kuten joku aikasemmin sanoi tykkään huumeiden käytöstä koko siihen liittyvästä elämäntyylistä, oudosta meiningistä, musasta, vaatteista mitälie kuulosta pintaliitelyltä mutta tälläisetkin asiat ovat oikeasti hauskoja, ei aina tarvii olla niin "diippiä".

Mh. Musta omaperäistä ja lievästi sekopäistä elämäntyyliä, ja psykedeelisiä juttuja voi harrastaa myös hyvin ilman huumeita.

Tärkee pointti. Etenkin jos on kuitenkin huumeita jo kokeillut ja niiden vaikutukset ovat käyneet tutuiksi.

Muutenkin tärkeitä ja hyviä pointteja Kinkkisellä.

[wRRa]

Mä kelasin, että haluun pitää vuoden tauon huumeista ja ehkä sen jälkeen kokeilla jotain deeliä vielä.

No, nyt on mennyt vuosi. Arvatkaapa mitä? Sen sijaan että olisin kokeillut uudestaan huumeita, päätin lopettaa dokaamisenkin. Ja energiajuomien litkimisen. Miks? Koska olo on yksinkertaisesti helvetisti parempi ilman päihteitä.

Toisinaan tuntuu vaikeammalt, kun ei ole sitä pika-apua kaikkiin vituttaviin tunteisiin. Joutuu kohtaamaan vaikeita tunteita. Mut oon huomannut, että mitä enemmän mä niitä kohtaan, sitä vähemmän ne tuntuu muhun vaikuttavan. Ihan kuin niiden paino ois vähentynyt, musta tuntuu kevyemmältä. Toki vieläkin moni juttu tuntuu pirun vaikeelta ja usein masentaa, mut silti yleisesti musta tuntuu että mä oon menossa elämässäni oikeeseen suuntaan.

Mua on alkanut kiinnostaa vähän erilaiset asiat kuin ennen. Sillon kun vedin kamaa, mä kävin lähinnä bileissä, pukeuduin johonkin kummallisiin metsänhaltiavaatteisiin ja kuuntelin vaan psytrancea. Nykyään mä oon alkanut enemmän tutkia asioita. Siis ihan yksinkertaisesti käytän vapaa-aikani esimerkiks kattomalla dokkareita, selvittämällä mua kiinnostavia juttuja netistä, lukemalla kirjoja jne. Opin joka päivä jotain uutta ja se tuntuu aika kivalta. Käyn mä vieläkin välillä bileissä, mutta joku siinä hommassa ei enää nappaa samalla tapaa kuin ennen... Eikä se haittaa, koska jatkuvan bilettämisen ja jossain puistoissa/kavereiden kämpillä kaman vetämisen on korvannut paljon mielenkiintoisemmat asiat. Musta tuntuu että nykyään yhä useammin kun puhun ihmisten kanssa, niin oikeasti puhun jostain kiinnostavasta ja järkevästä... ei vaan siitä, et kuinka kuosis kukaki on.

Parasta ehkä on se, et musta tuntuu et oon paljon skarpimpi ku ennen. En oo enää sellasessa sumussa. Ainakaan niin pahasti.

[PinballWizard]

Jooh, ink oot ihan oikeessa tossa toi itseasiassa mitä sanoit sisäls sen mitä oon ny viime aikoina pohtinu, pidempää taukoa jonka jälkeen (ahh) palkitsen itseni mukavalla dxm matkalla.

Olin itseasiassa viime vuonna huhtikuun alusta joulukuuhun ilman mitään, ja opin jotain minkä luulin jo kauan sitten kadottaneeni : selvinpäinä olemisen nautinnon, rentoutumisen ilman mitään huumeita.

Joulukuussa tuli kyllä sitten tehtyä pieni virhearviointi, tuli poistettua kannabista, joka jostain oudosta syystä vaikka onkin "lievä" psykedeeli, aiheuttaa omalla kohdalla aivan järjettömän paranoian, ahdistuksen & masennuksen tunteen, minä kuvan pirstaloitumisen ym. sairasta meininkiä.

Outo juttu sinänsä että dxm vaikka pitäisi olla paljon vahvempi aine, isoilla annoksilla ainakin lähtee taju, mutta ei aiheuta läheskään samanlaista ahdistusta vaikka olisi huono matka, noh kai nääkin on yksilöllisiä.

Tällä hetkellä nyt 2kk kuivilla, plääni ois tässä jossain vaiheessa kokeilla pelkkää dxmiä, mukaan rauhottavia ja bisseä jos sattuu huonomatka niin ei tarvii kärsiä.

Pirullinen juttu että huumeista on haittaa, ottaa päähän huolella, taisin jo mainita, kun suurin osa frendeistä polttelee aamusta iltaan ilman mitään huolta. Noh maailma ei oo reilu.

[King Ink]

Outo juttu sinänsä että dxm vaikka pitäisi olla paljon vahvempi aine, isoilla annoksilla ainakin lähtee taju, mutta ei aiheuta läheskään samanlaista ahdistusta vaikka olisi huono matka, noh kai nääkin on yksilöllisiä.

Mulla on aika sama, dissoja pystyy vetää ihan huoletta vaikka kuinka, mut ihan pikkuisetkin savut pistää pään tosi ikävästi mutkalle. Siks lopetinkin pilven polton.

[Olio]

Mullakin pelkästä pilvestä tulee hirveät ahdistukset vaan nykyään, en tykkää enää polttaa. Tulee silti joskus kännissä poltettua ja siitä vasta mutkalle meneekin.

Bentsot kun saisi vielä kokonaan lopetettua ni kaikki olis jees.

[Landmark]

13. päivä ilman buprea ja tänä aikana oon päihtynyt "vain" kolmena päivänä ja näinä päivinä olen ottanut hieman 2C-I-NBOMEa,puoli pulloa valkoviiniä,1mg rivan,hieman pilveä ja 300mg DXM:ää (en siis kaikkia samana päivänä). Piikkiinkään ei ole tullut koskettua. Ennen tuli vedettyä subua vähintään 3 kertaa viikossa ja bentsoja harvasen päivä sekä muita päihteitä mitä käsiinsä sai. Ensimmäisen viikon olin täysin selvinpäin kunnes menin käymään mun kotiseudulla moikkaamassa kavereita ja siellä tuli sit päihdyttyä mut onneksi sielläkään ei tullut sorruttua bupreen vaikka olis ollut mahdollisuus.

Olo on ollut todella hyvä,oon tuntenut itseni pitkästä aikaa itsekseni. Oon ollu paljon pirteempi ja ilosempi ja oon jaksanu tehdä paljon enemmän asioita. Oon esim lukenut kirjoja ja harrastanu liikuntaa enemmän (käynyt uimassa,salilla,lenkeillyt enemmän ja pidempään koiran kanssa sekä joogannut). Myönnän että subua on tehnyt melkein joka päivä mieli jonkin aikaa mutta kun ei oo antanut tälle tunteelle valtaa niin se on mennyt itseasiassa hyvin nopeasti ohi ja päivän päätteeksi oon ollut vaan kiitollinen että en ottanut.

Kaikkein positiivisin ylläri on ollut se että mun mies on pysynyt myös erossa bupresta 12 päivää ja käyttövuosia hänellä takana noin 7 vuotta kun taas mulla epäsäänöllisen säännöllistä käyttöä noin 2,5 vuotta.

[wRRa]

Landmark, tsemppiä sinne! Hienoa että oot pystynyt noin kauan olemaan ilman. Omalta osaltani tosin pakko sanoa, että kannattaa hiukan varoa muillakin aineilla päihtymistä, varsinkin esim. alkoholilla ja amfetamiinilla. Mulla on ainakin ollut tapana ennen kunnon lopettamista sortua aina kännissä/pireissä muihin douppeihin tai tupakkaan vaikkapa. Huomattavasti helpompi pysyä ilman, kun ei vedä sellaisia aineita, jotka madaltaa itsehillintää.

[wRRa]

desoxy, mun kokemuksia yhden aineen lopettamisesta on lähinnä ollut kun oon yrittänyt lopettaa tupakointia ja siihen oon sortunut yleensä kännissä tai pireissä aina uudestaan. Tottahan se on, että alko ja rööki ei tosiaankaan ole mitään parhaita päihteitä.

Nii, toisille syntyy riippuvuus päivittäiskäyttöön, mut sit taas on niitä ihmisiä, jotka ei illan aikana osaa lopettaa kuosaamista ajoissa ja vetää ittensä sellaseen kuntoon, et kaikki muut joutuu huolehtii et onkohan toi ihan ok. Itsessänikin on ollut myös tätä vikaa, mutta tiedän kyllä ihmisiä joilla on tähän taipumusta vielä enemmän. Kaiken huipuksi tää porukka tuntuu vielä olevan helvetin ylpeitä siitä, kuinka montaa eri ainetta ne on yhden illan aikana onnistuneet vetämään.

Riippuvuutta ja ongelmakäyttöä on monenlaista, eikä se fyysinen riippuvuus oo riippuvuuksista ainoo. Kamanvetämiseen voi olla koukussa vaikkei olis koukussa mihinkään yksittäiseen aineeseen.

[smokywestern]

Tästä se lähtee. 6pv ilma bupree eikä mitää refloja missää vaiheessa. tyttöystävä katkolla ni Sit ku hän tulloo nii on pysyttävä irti ni parempi lopettaa nyt.

VIHDOINKIN SE MOTIVAATIO MITÄ TARVITSIN ku aina on tullu lopetettua ja alotettua uuestaa koska ei oo ollu mitää minkä vuoks olla ilma

[hempurger]

2.Pirullinen juttu että huumeista on haittaa, ottaa päähän huolella, taisin jo mainita, kun suurin osa frendeistä polttelee aamusta iltaan ilman mitään huolta. Noh maailma ei oo reilu.

Hatsi hävittää huolet. lyön tonnista vetoa että lopettaminen käy heidänkin psyykelle, ja se psyyke heillä todennäköisesti niin kauan hyvänä pysyy kun on mitä polttaa.

Lopettaminen on paljon muutakin kun vain kamanjättäminen, eihän kukaan halua lopettaa kamaa ja istua vaan loppuelämää kotona ajattelemassa että mitäs jos vähän kuitenkin. Pitää keksiä uusia juttuja ja sisältöä ja tod.näk. vaihtaa kavereita vaikka pahalta tuntuu. Täystoipuminen voi kestää tosi pitkään.

[addfix]

Eikä pidä unohtaa että kannabistakin on eri thc&cbd pitoisuuksilla, jotkat vaikuttavat siihen tilaan mikä seuraa savuista. Tietysti voi vetää lokerointia indica/sativa/hybridi, mutta kokeilemalla sitä löytää ne omat mielilajikkeet joilla jaksaa pärskiä etiäpäin. Voimia suuresti kaikille teille kenellä on menossa jostain aineesta vähentäminen tai ehkäpä kokonaan sen jättäminen pois to do -listalta

[wRRa]

Minun kokemukseni mukaan kaikki hatsi passivoi pitkällä aikavälillä. Sativat piristää hetkellisesti, yleensä korkeintaan pariksi tunniksi. Sen jälkeen seuraa kuitenkin aina jumi.

Sitten, kun on pitänyt pidemmän tauon kannabiksesta ja polttaa savut, niin huomaa, miten pitkän aikaa se hatsin tuoma "sumu" kestää. Itselläni se kestää 3-4 päivää yhden polttelukerran jälkeen.

[sukhavati]

Ajattelin aktivoitua sen verran, että kerron vähän jotain omia kokemuksiani lopettamisesta ja vähentämisestä. Mun piti kirjoittaa tähän ketjuun jo aikoja sitten, mutta se vähän jäi...

Nyt on mennyt yhdeksän vuotta ilman viinaa ja kolme vuotta ilman hatsia. Viinan lopetin tahallaan, hatsia en lopettanut koskaan. En vaan nykyään voi enää polttaa, kun asun sellaisessa ympäristössä, joka tekee pajauttelun hankalaksi.

Kaikista päihteistä selkeesti eniten ongelmia mun elämässä on aiheuttanut alkomaholi. Kaiken maailman tappeluita ja pyörien jokeen heittelyitä tuli joskus teininä harrastettua. Oikeestaan noin temput lähinnä huvittaa nyt näin pitkän ajan jälkeen, mut joo...

Hatsista en koskaan saanut mitään ongelmia. Se on kai se mun suurin ongelma hatsin kanssa. Lähinnä ganja on auttanut mua selviytymään traumoista ja muutenkin se on auttanut mua olemaan onnellisempi ihminen. Vaultissa näyttää olevan jengiä, joilla on huonoja kokemuksia pilvestä. Pakko kai se on uskoa, ettei se yrtti sovi kaikille yhtä hyvin kuin mulle.

Joka tapauksessa ’lopetin’ hatsin polton kolme vuotta sitten elämäntilanteen muutoksen myötä. Kyl mä sitä vieläkin kaipailen ja voi olla että alan polttaan uudestaan, jos saan tilaisuuden. Tärkeintä oli tehdä selväksi, että pystyn elämään ilman pilveä. Mun on aina ollut hankala sietää ajatusta, että mun onnellisuus olis jonkun kasvin varassa. Mut se on pakko myöntää, että hatsi auttaa mua olemaan onnellisempi. Mut mä pystyn elämään ilman sitä ja olemaan onnellinen.

Kuten huomaa, niin olen lähinnä tällanen hamppuilija. Kitkuissa olen opiskellut aika paljon erilaista materiaalia koskien tuota kasvia. Hamppufoorumia, väitöskirjoja, dokumentteja, wikipediaa...

[wRRa]

Sori mä en voi kommentoida tähän mitään muuta ku ":D".

oon kokeillut myös kuinka montaa douppia saa alas. miksipä en, hienoja muistoja.

Jos jää muistoja

Se mitä mä tarkotan ongelmakäytöllä, ei oo ainoastaan se et käyttäjä itse kokee ongelmaksi käyttönsä. Mä lasken ongelmakäytön piiriin myös sellasen käytön, joka aiheuttaa ongelmia tai vaaratilanteita muille ihmisille. Esimerkiks jos ihminen on aggressiivinen päihteiden vaikutuksen alaisena, voidaan vähäistäkin käyttöä kutsua ongelmakäytöksi.

[sukhavati]

kaikkeen voi jäädä koukkuun mitä tekee säännöllisesti, vaikka urheiluun, tai huomionhakuisuuteen,(pakko olla fb:ssä väh. 700 kaveria) jne jne. kaikkihan sen tietävät.

Been there. Pääsin muistaakseni yli tuhanteen kaveriin, ennen kuin laitoin fb:n kiinni. Nyt jo yli kolme vuotta kuivilla.

[wRRa]

Siitäkin voi olla sitten montaa mieltä, haittaako se joko omaa tai jonkun muun elämää, että facebookin kaverilistalla sattuu roikkumaan monta nimeä. Toki se voi haitata... Mutta on nää nyt kuitenkin musta vähän eri asioita.

[Dexma]

Mä oon täs kelannut viimeaikoina sitä, että kun aina ennen puhuin oikeastaan kaikille. Hankkikaa jotain muuta tekemistä niitten päihteiden rinnalle, niin se aika automaattisesti vähenee siitä.

Ja niihän siinä mullakin kävi oikeastaan. En mä enään ole kuosissa oikeastaan, 2013 vuonna niitä oikeita kuoseja on tosi vähän ollut. Alkoa menee enemmän unilääkkeeks, kun perjantait on tylsiä välillä.

Oon kuosannut välillä ihan hyvään tahtiin. Se kaikki vaihtui mulla viimeistään noin 2 vuotta sitten (?) pelkästään musan tekemiseen ja musa porukoissa pyörimiseen. Silti mä vedin subua kokoajan ja piriä (tai muita stimuja ja en nyt niitä läheskään niin kokoajan), jotta jaksoi paremmin. En vetänyt oikein enään loppuajasta kauheesti yli sitä hommaa, eikä siitä oikein tullut mulle mitään huonoja viboja. Tai no ei ainakaan sellaisia, kuin silloin, kun veti 4 kertaa psykedeelejä tai 2800 mg dexmiä pari kertaa viikossa. Eikä oikeastaan toi pirin vetokaan kauheesti tehnyt pahoja mainittavia laskuja, mitä nyt joskus, mut oikeasti voin sanoo, että mitä tässä tasan vuoden aikana kuosailu on mennyt, niin aika pää pystyssä voinut olla, että yleensä douppiin mihinkä porukkka flippaa tosi pahasti niin mä pystyin pitään sitä aika hyvin itelläni koossa. Ja verrattuna entiseen itseeni varsinkin.

Okei oon mä subu riippuvainen, mut maltillinen. Ja jos mä tiiän, että mä saan piriä niin mun maha on jo sekaisin siitä onnesta...

Mut

Hain sitä, että mulla päihteet vastaa monesti aika paljon sellaista normi heebojen kahvin lipittämistä. Mulle päihteet on yhtä arkinen asia. Ne ees hajota mun arkea, mä voin tehä kaikkee normaalisti, jos ei nyt säätöjä ja refloja muutamia vuodessa oteta huomioon. Mä en voi sanoo, enään, että hankinpa muuta tekemistä, ettei tuu päihteiltyä, kun mä voin tehä ihan niitä mitä juttuja mitä mä haluun ja vetää samalla piriä, subua, bentsoja mitä ikinä. Ehkä nyt alkoholi on ainut, jota joutuu säännösteleen sillä, että ei pysty tiettyinä päivinä oleen darrassa, mut nykyään viinipullo on aika maksimi. (ehkä pari bisseekin vielä )

Mulle löytyy aina aika ja paikka vetää päihteitä. Mä yritän päästä nyt ammattialalle farmanomiksi, koska joudun muusikon unelmani takia, ehkä miettiin vähän jotain muutakin sen ohelle. Asiat joihinka mä oon inspiroitunut on huumeet. Tieteellisellä, kulttuurisella ja jollain varmaan tavalla vielä. Se löytyy mun jazzista, se löytyy niistä ihmisistä joidenka kanssa mä haluun olla. Se on mun ympäristö.

Mä en ees sano, että mä olisin turhautunut, mut silti jotain sellaista. Onnellinen joo.

Mä oon kelannut hitosti tätä mun käyttöö nyt viimeaikoina. Huomenna alkaa toka viikko avohoitoo, vieläkin kylmä. Millä mä silti jätän menemättä takasin vanhaan aika loppupeleissä toimivaan käytösmalliin, toisaalta täysin turhaan myös. Puhun nyt siis subun päivittäiskäytöstä. Siitä ei ollut enään mulle paljoo haittaa, mut se ei myöskään oikeastaan tuonut mulle mitään enään viimeisinä kuukausina.

Päihteiden käytön lopetus silti kuulostaa tosi utopistiselta. Nyt, kun ei käytä ns arkipäivä douppia (tai no siihen kahteen viikkoon) Niin miettii mihinkä sitä päätyy. Päädynks mä oikeasti lopettaan vain, koska douppi ei paljoo enään anna? Vai löydänks mä uuden viihdekäytön? Psykedeelejä ja kesä. Ayahuasca ja mediataatio mikä tyyli seuraavaksi? Vai osaisinko mä käyttää opiaatteja vain viikonloppuisin? Paskaa se olisi käyttää työhuumeita rauhoittuakseen.

Miettinyt, oikeasti vain sitä, että menis lääkäriin ja sanois, että oisko mulle vain joku vakio lääkitys mahollista ja sit oisin kiltisti? Mut olisinks mä?
Kyl mun kiksit jostain pitää saada. Välillä vielä aika lamauttavat kiksit, että mä pystyn rentoutuun buuttaan mun pään.

Oikeasti, kun voi sanoo, että kävin jokaisen päihderyhmän riippuvuuden läpi niin MITÄ VITTU SEURAAVAKSI? Köyhänä tässä ja elämä oikeasti on ihan alussa taas vaihteeksi mitään suuntaa mihinkään päihteet on aina ollut se perustie täyttää tietynlainen arkinen tyhjyys siihen saakka, että on jotain pakottavaa muuta.

"Joskus kait pitäis mennä kauemmaksi, kuin Porin Jazzeille" sano Pöysti, mut sit se kävi intiassa ja mitään ei tapahtunutkaan.

No joo. Mun lääkäri soitti just äsken ja kysy haluunks bentsoja... JOOO.

Uusi kierros? Täl kertaa mä tarjoon jos sit kierretään kovaa.

Ei mut siis oikeasti mul menee paremmin kuin ikinä ennen. Huvittavaa vain tää päihderiippuvuus, kun sen kokee enemmän haasteeksi itselleen lopettaa se, vaik ei oo ees oikeeta motivaatiota.

[zrrl]

Pakkasin tänään kaikki aineet pakettiin, kai niitä kymmenkunta erilaista pussukkaa oli ja vein ne parinkymmenen kilsan päähän äitimuorin luokse lukolliseen säilytyslokeroon, etten pääsisi niihin enää käsiksi hetken mielijohteesta.

Jätin kyllä neljä tyhjää 3-meo-pcp pussia tänne ihan tunnearvon takia... Äsken nuolin ne kaikki läpi siinä toivossa että olis jääny jotain murusia sinne. Olihan siellä jotain mikroskooppisia hiutaleita, ehkä 5mg, max. 10mg. Toivotaan että tuntuis edes jossain koska vituttaa tämä kaljan litkiminen.

Joo. Ei pysynyt homma hanskassa, ei millään. Tai eniten vituttaa se että hetken ajan oli sellainen aivan taivaallinen illuusio siitä että homma tosiaan olis erittäin tiiviisti hanskassa ja asiat lähdössä nousuun monen vuoden pahoinvoinnin jälkeen... Tämä oli kai maniaa, harhaa. Aineet ja minä, mikä pari, valon lapset käsikkäin.

En meinaa lopettaa käyttöä, mutta nyt tuli sellanen fiilis että pieni breikki vois olla paikallaan. Kahtellaan.

Minun rakkaus anthem drugseille, vaikka oliskin laulu miesten välisestä rakkaudesta. http://www.youtube.com/watch?v=px42qZcCeRU