Kirjoja

[DoloresHumbert]

Aikaisemmin ketjussa jo mainittukkin mutta Herman Hesse, siinäpä vasta kirjailija, ei mitään helpointa luettavaa mutta silti niin palkitsevaa, hyvin samaistuttavaa ja oivaltavaa. Arosusi ja siddharhartha ehkäpä omia lemppareita mutta kaikki kyllä hyviä.

Hei minulla on just yöpöydällä odottamassa englanninkielinen käännäs Siddhartha:sta! Olen kuullut paljon hyvää Hessestä, joten on isot odotukset. Kirjottelen tänne sitten vaikutelmat kun on valmis.

[Personaes]

Parhaillaan luen Vladimir Nabokovin Lolita(1). Viimeksi luin Michael Mooren "stupid white men", josta osa on mielestäni ihan hyvää matskua ja osa täyttä paskaa(kuten michael mooressa ihmisenä). Fjodor Dostojevskin Rikos&Rangaistus tuli luettua sitä edeltävänä. Seuraavaksi luen joko kaverilta saamani Anthony Sampsonin kirjan "kuoleman kauppiaat" tai Malcolm X;n(vaikka pidänkin kaveria tekopyhänä rasistina). Tykkään lukea paljon ja luen aika paljon kirjoja myös aiheista(joissa esim. tuodaan jotain tiettyä poliittista ajattelua esiin, joka on täysi vastakohta omalleni) ja kyseenalaisista ihmisistä/tyypeistä joita pidän vastenmielisinä. Esim. olen halunnut pitkään lukea adolf hitlerin "minun taisteluni", mutta en ole onnistunut saamaan käsiini hyvään hintaan/lainaamaan/löytämään.

Yksi kirja jota suosittelen kaikille!

Leslie Keanin;"UFO;s Generals, pilots and goverment officials go on the record"

Muutama arvostelu lainaus;

"At last, a serious and thoughtful book about this controversial subject. Skeptics and true believers will find a treasure trove of insightful and eye opening information. This book is bound to set the gold standard for UFO research."
—Michio Kaku, Ph.D. Author of Physics of the Impossible and host of Sci Fi Science on the Science Channel

“If you don't know much about UFOs, you must read this book. If you think that UFO reports are nonsense, this book will disabuse you of that notion. Leslie Kean's UFOs informs readers at every level of knowledge and belief. It could, and should, become the "tipping point" that leads to public acceptance of the reality of UFOs and all of its implications.”-—Don Donderi, Ph.D., Department of Psychology, McGill University

“Like me, Leslie Kean is an agnostic on the issue of UFOs. Her book is a fine piece of journalism - not about beliefs, but about facts. Kean presents the most accurate, most credible reports on UFO's you will ever find. She has fought long and hard to discover the facts and let the chips fall where they may. She may not have the final smoking gun, but I smell the gunpowder.”
—Miles O'Brien, former CNN space/science correspondent

Ja vielä youtube video jossa michio kaku puhuu kirjasta! Pakko hehkuttaa tätä kirjaa näin paljon, sen verran hyvä ja tärkeä kirja mielestäni!
http://www.youtube.com/watch?v=2pw13F7a ... 1YHgbvwXeH

[frapathea]

Mä tykkään saduista ja sadunomaisesta fantasiasta (tai kuten preferoin sanoa, spekulatiivisesta fiktiosta, koska se sisältää sekä sci-fin että fantasian, erikseen ja yhdistelmänä), ja kaikest kummallisesta hörhökamasta. Enpä oo oikeastaan koskaan oppinut lukemaan sellaista varteenotettavaa aikuisten kirjallisuutta. En mä yksinkertaisesti saa tarpeeks irti tavarasta, jossa ei oo mitään ihmeteltävää.

Hylly onkin täynnä Falcon Pressin Crowley-fanipoikakerhon koottuja raapusteluita (suosikiksi nousee Robert Anton Wilsonin omaelämänkertatrilogia Cosmic Trigger), runoutta (John Donne, Emily Dickinson ja Aleister Crowley ovat tehneet syvimmän vaikutuksen) ja kaikista tärkeimpänä, mun ikuista suosikkia, Diana Wynne Jonesia. Viimeiseski mainittu onkin kirjoittanut mun kaikkien aikojen rakkaimman suosikkiteoksen, Fire and Hemlock (suom. Tuli ja myrkkykatko).

[Personaes]

Itse en kauheasti lue fantasiaa, osittain siksi, että pelaan tietokoneella ja konsoleilla niin paljon, etenkin roolipelejä, että saan sieltä aika pitkälti sen fantasia/scifi fixin.
Toki jokusen verran tullut luettua, pakolliset tolkienit jne. Nyt oon tilaamassa Andrzej Sapkowski;n "the last wish" kirjan, kun tykkään witcher peli-sarjasta paljon ja pelit lehdessä ovat suositelleet lukemaan.

On kyllä kiinnostusta lukea enempi jotain tosi häröä scifiä/fantasiaa, tyyliin "the outer limits" / "twilight zone" tyylimäistä kauhu-scifiä jne.

Aleister Crowleyn kirjoja on ollut tarkoitus myös hankkia, vaikka en niistä tiedä kuin pinta puolisesti sisällöstä, mutta sen verran kiinnostava tyyppi että pakkohan se on jo pelkästään sen takia.

geeh.

[frapathea]

Aleister Crowleyn kirjoja on ollut tarkoitus myös hankkia, vaikka en niistä tiedä kuin pinta puolisesti sisällöstä, mutta sen verran kiinnostava tyyppi että pakkohan se on jo pelkästään sen takia.

Monenmoistahan se on kirjoitellut, runoista ja Theleman kirjoituksista henkilökohtaisten päiväkirjoitelmien ja näytelmien kautta poliittisiin ja filosofisiin aatelmiin. Ite preferoin paria ensiksmainittua, mutta se nyt johtuukin siitä, että oon keijukaispölyllä valeltu haihattelija.

Musta pelaaminen ei kyllä ole kovinkaan tiiviisti verrattavissa kirjallisuuteen. Eri asioita.

[Personaes]

Aleister Crowleyn kirjoja on ollut tarkoitus myös hankkia, vaikka en niistä tiedä kuin pinta puolisesti sisällöstä, mutta sen verran kiinnostava tyyppi että pakkohan se on jo pelkästään sen takia.

Monenmoistahan se on kirjoitellut, runoista ja Theleman kirjoituksista henkilökohtaisten päiväkirjoitelmien ja näytelmien kautta poliittisiin ja filosofisiin aatelmiin. Ite preferoin paria ensiksmainittua, mutta se nyt johtuukin siitä, että oon keijukaispölyllä valeltu haihattelija.

Musta pelaaminen ei kyllä ole kovinkaan tiiviisti verrattavissa kirjallisuuteen. Eri asioita.

On eriasioita toki, mutta samalla tavalla fantasia/scifi peleissä / kirjoissa irrotaan siitä normaalista arjesta ja mennään maailmaan joka poikkeaa täysin omastamme, kokemaan/aistimaan asioita joita tässä maailmassa ei voi kokea.
Saman voi saavuttaa kirjoilla, elokuvilla tai peleillä, väline on vain eri.

Sen takia(koska pelaan tosi paljon ja katson elokuviakin jonkun verran) itse keskitän repertuaarini suurelti osin ei-fiktiivisiin kirjoihin tai ainakin kirjoihin joissa merkittävä osa on ei-fiktiota. Paitsi että nämä kirjat on hyvin mielenkiintoisia ja kehittävät yleissivistystä niin auttavat myös maailmankuvan rakentamisessa.

Sanoit aijemmin että;

mä yksinkertaisesti saa tarpeeks irti tavarasta, jossa ei oo mitään ihmeteltävää

Monesti totuus on tarua ihmeellisempää.

Oon kyllä pidemmän aikaa jo halunnut tosiaan hankkia jokusen puhtaan fantasia/scifi kirjan. Halutko suositella mulle jotain? Joku vähän perinteisempi kirja ja sitten joku tosi härö "outerlimits" tyyliin ahdistavaa kauhunkaltaista scifiä.?

[frapathea]

On eriasioita toki, mutta samalla tavalla fantasia/scifi peleissä / kirjoissa irrotaan siitä normaalista arjesta ja mennään maailmaan joka poikkeaa täysin omastamme, kokemaan/aistimaan asioita joita tässä maailmassa ei voi kokea.
Saman voi saavuttaa kirjoilla, elokuvilla tai peleillä, väline on vain eri.

Kirjallisuudella on yks fundamentaalinen ero peleihin, elokuviin ja jopa näytelmiin nähden: se minimoi kokemuksen tuomia aistiärsykkeitä ja antaa intuitiolle ja mielikuvitukselle suurimman mahdollisen roolin. Ja mitä syvempää symboliikkaa, sitä tärkeemmäksi tää aspekti käy.

Sanoit aijemmin että;

mä yksinkertaisesti saa tarpeeks irti tavarasta, jossa ei oo mitään ihmeteltävää

Monesti totuus on tarua ihmeellisempää.

Sanonnat on yhtä tyhjän kanssa, jos niitä toistelee ilman sisältöä.

En mä vain yksinkertaisesti ole koskaan saanut irti mitään nk. realistisesta kerronnasta, joka keskittyy tavallisiin, yleisesti tosina pidettyihin asioihin, eikä ne edusta mulle Totuutta samalla tavoin kuin keijukaistarinat ja runous edustaa.

“Only thin, weak thinkers despise fairy stories. Each one has a true, strange fact hidden in it, you know, which you can find if you look.”
― Diana Wynne Jones, Fire and Hemlock

Oon kyllä pidemmän aikaa jo halunnut tosiaan hankkia jokusen puhtaan fantasia/scifi kirjan. Halutko suositella mulle jotain? Joku vähän perinteisempi kirja ja sitten joku tosi härö "outerlimits" tyyliin ahdistavaa kauhunkaltaista scifiä.?

Mulla on jopa fantasian suhteen aika rajoitettu maku – en oo esim. kovin suuri Tolkienin ystävä, koska sen kirjoitustyyli ei oo riittävän intuitioo vapauttavaa mun makuun – niin enpä tiedä, osaanko suositella mitään noihin kriteereihin istuvaa. Tyrkyttäisin vain suosikkejani.

[Personaes]

Makuasioita aina tällaiset. Ite oon about kaiken suhteen mitä teen ja harrastan, todella kaikki ruokainen. Niin musiikin, kirjojen, pelejen, elokuvien, liikunnan muotojen ja muiden harrastusten(päihteistä puhumattakaan). Enkä koskaan ole ymmärtänyt ajattelua, jossa esim. musiikin suhteen, jotkut hehkuttavat jotain tiettyä musiikkisuuntausta, haukkuen kaiken muun paskaksi. Toki kaikki ei voi pitää kaikesta ja itselläkin on tiettyjä "inhokkeja" ja tiedän ettet näin ole väittänyt, mutta tulipa vaan nyt mieleen.

Kyllä omalta kohdaltani nyt kun mietin, niin annoin ymmärtää vähän väärin, kun sanoin että luen lähinnä ei-fiktiivistä, jos ajattelee kaikkia kirjoja, mitä oon koskaan lukenut, niin fiktio vie kyllä voiton. Viime vuosina, oon kuitenkin(ehkä juuri siitä syystä) ruennut lukemaan enemmän ei-fiktiivistä kirjallisuutta.

Sanonnat on yhtä tyhjän kanssa, jos niitä toistelee ilman sisältöä.

No jos ajattelee vaikka "newtonin jengiä", eikä näitä kavereita olisi koskaan ollut olemassa ja joku kirjoittaisi kirjan(josta tehtäisiin myöhemmin elokuva), jossa hyvätapaiset-juntti veljekset ryöstää tusinoittain pankkeja ja junia, tappamatta, tai vahingoittamatta(paitsi omaa veljeään) ketään ja nettoamalla yli 50 miljoonaa dollaria(nyky-rahassa), niin sitä oltaisiin pidetty naurettavan epärealistisena. Mutta kun näin tosiaan on oikeasti käynyt, niin se tekee tällaisista tapauksista tosiaankin hyvin mielenkiintoisia. Ja tämä nyt oli vielä huono esimerkki, joka tuli extemporena mieleen, mutta ymmärrät varmaan pointin.

[Hitler]

Lue Neil Gaimanin "Unohdetut jumalat".

[frapathea]

Lue Neil Gaimanin "Unohdetut jumalat".

Tää on ollut mullakin hankintalistalla (jos tää siis on American Gods? En oo varma). Eritoten siks, että Gaiman on sanonut tästä, että joutui heittämään alkuperäisen idean romukoppaan, koska tajusi Diana Wynne Jonesin käyttäneen sen jo yhdessä lastenkirjassaan. Jones oli siis Gaimanin ystävä ja jonkinlainen oppiäiti.

Toki kaikki ei voi pitää kaikesta ja itselläkin on tiettyjä "inhokkeja" ja tiedän ettet näin ole väittänyt, mutta tulipa vaan nyt mieleen.

Niin, mulla tässä on kyse puhtaasti henkilökohtaisesta preferenssistä ja siitä, että maailmassa on liian paljon hyviä kirjoja luettavana, jotta mulla riittäis aikaa sellaisille genreille, jotka ei yksinkertaisesti sytytä.

Viime vuosina, oon kuitenkin(ehkä juuri siitä syystä) ruennut lukemaan enemmän ei-fiktiivistä kirjallisuutta.

Mulla oli tällainen vaihe pari vuotta sitten viimeks. Luin silloin sitten tosi paljon pseudotieteellisiä parapsykologisia julkaisuja. Sellasta se oli.

Mutta kun näin tosiaan on oikeasti käynyt, niin se tekee tällaisista tapauksista tosiaankin hyvin mielenkiintoisia. Ja tämä nyt oli vielä huono esimerkki, joka tuli extemporena mieleen, mutta ymmärrät varmaan pointin.

Joo; point being että "totuus on tarua ihmeellisempää" viittaa nimenomaan siihen, että hulluista tarinoista tulee vielä hullumman tuntuisia, kun tietää niiden oikeasti tapahtuneen. Mutt-tt-ttt-ta kun ei joku arkipäivän draama siltikään mun yhden miehen runkkuringissä yksinkertaisesti siltikään vedä vertoja sille, että saduissa kaivosta voi tipahtaa Holle-muorin luo joka kuorruttaa kiltit tytöt kullalla ja aina kun suunsa avaa niin sieltä tippuu hopiarahoja. Daaaat my shit.

Kokeile tota aiemmin mainittua Robert Anton Wilsonin Cosmic Trigger -trilogiaa. Se on kuulemma sen autobiografia. Aika oikeesti vitun hullua ja surrealistista settiä. Alkuasetelmana siis se, kun tyyppi päättää kiskaista psykedeelejä ja sen jälkeen alkaakin tapahtua kummia.

[Retiisi]

Kirjoja tulee luettua. Ostin tommosen e-book readerin, jossa ei ole taustavaloa. Silmille yhtä ystävällinen kuin kirjan sivut. Ja todella kätevää kun voi vaan ladata kirjat pdf:nä ja tunkea sinne. Suositan. Ei tarvitse kirjastoon kävellä Englanniksi tosin löytää kirjooja paljon helpommin kuin suomeksi. Lähiaikoina tällaisia lukenut:


Malaclypse The Younger (Greg Hill) - Principia Discordia
Diskordianismin pyhä kirja. Diskordianismi on uskonnoksi naamioitunut vitsi tai vitsiksi naamioitunut uskonto. Oppi sinällään on erittäin osuvaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Diskordianismi

Charles Bukowski - Women
Alkoholisoituneen vähäistä menestystä saavuttaneen kirjailijan elämästä, lähinnä hänen naissuhteistaan kertova kirja. Tapahtumat etenevät humalaisen nopeasti. Tämä taitaa olla hyvinkin omaelämäkerrallinen teos, kuten ilmeisesti muutkin Bukowskin romaanit. Hauskaa yksinkertaista tekstiä.

Aleister Crowley - Eight Lectures on Yoga
Joogan kahdeksan haaraa, tarkasti riisuttuna kaikesta alkuperäisen opin ympärille keräytyneestä ylimääräisestä hölynpölystä, kuten gurujen palvomisesta ja tarkistamattomista dogmista.

Robert Heinlein - Yli-ihmisen aika
Kertomus tulevaisuuden yhteiskunnasta, jossa geenitekniikan avulla valmistetaan perimältään mahdollisimman täydellisiä lapsia. Kirjoitettu vuonna 1948.

Kokeile tota aiemmin mainittua Robert Anton Wilsonin Cosmic Trigger -trilogiaa. Se on kuulemma sen autobiografia. Aika oikeesti vitun hullua ja surrealistista settiä. Alkuasetelmana siis se, kun tyyppi päättää kiskaista psykedeelejä ja sen jälkeen alkaakin tapahtua kummia.

Oon lukenut ekan osan. Suosittelen lämpimästi. Pitääkin tutustua myös jälkimmäisiin.

[frapathea]

Aleister Crowley - Eight Lectures on Yoga
Joogan kahdeksan haaraa, tarkasti riisuttuna kaikesta alkuperäisen opin ympärille keräytyneestä ylimääräisestä hölynpölystä, kuten gurujen palvomisesta ja tarkistamattomista dogmista.

Mistä tän sais DRM-vapaana .epubina? Fyysinen versio on ollut ihan hiton pitkään out of print vaikka oon kirjakaupan kautta koettanut saada ihan suoraan kustantajaltakin.

Mulla on muutenkin niin älytön kirjamaku, että kaikki pitää hankkia vaikeimman kautta. Toisinaan kadehdin niitä, jotka saa jotain irti joka hyllyssä keikkuvasta klassikko- ja massakamasta. Haluisin voida vaan kävellä kirjakauppaan ja ostaa sen mitä haluan sen sijaan, että pitää viikkoja jännittää, onko kustantajalta painos loppu tai säätää jostain jenkeistä asti jotain kirjaston poistomyynnistä pelastuneita yksilöitä. Kyllä mä tietenkin joitain voin suoraan hyllystä hakee, mut en niitä suurimpia suosikkeja.

Viimeisin tilaukseen lähtenyt oli sensuroimaton tiivistelmä James George Frazerin The Golden Bough'sta. Nyt lukemisen alla Astrid Lindgrenin Bröderna Leijonhhjärta, jota en ole lukenut sitten lapsuuden, sekä Diana Wynne Jonesin The Homeward Bounders, ynnä tietenkin tuo Fire and Hemlock, joka on mulla aina kesken koska aloitan sen aina alusta päästyäni loppuun. Mitkä on teidän viimeisimmät/tänhetkiset hankinnat/luettavat?

[abogiz]

Janne Kortteinen - Paljain jaloin palavassa viinimarjapensaassa

Mä ainakin tykkäsin. Ja suosittelen kyllä lukemista, siksi.

[Retiisi]

Mistä tän sais DRM-vapaana .epubina?

Tuosta

[Neste]

Mistä tän sais DRM-vapaana .epubina? Fyysinen versio on ollut ihan hiton pitkään out of print vaikka oon kirjakaupan kautta koettanut saada ihan suoraan kustantajaltakin.

Osta Amazonista käytettynä. Omastani maksoin n. 18 euroa.

tai säätää jostain jenkeistä asti jotain kirjaston poistomyynnistä pelastuneita yksilöitä.

Vähän kuin levyjen keräilyn kanssa - se on iso osa sen viehätystä.

En lue oikeastaan ollenkaan fiktiota ja joka tapauksessa erittäin vähän.

Jos graffiti kiinnostaa niin suosittelen todella lämpimästi Fuzz One: A Bronx Childhood (kirja uutena englannista, amazon.com lukijakommentteja yms.). Kertoo Vincent "Fuzz One" Fedorchakin nuoruusajan graffitikeskeisestä elämästä Nycin Bronxissa 70-luvun lopulta eteenpäin. Tositarinaksi tämä on aivan uskomattoman toimintarikas ja jännittävä. Siitä on jo useampi vuosi kun luin tämän, mutta muistaakseni alku oli vähän tylsä, mutta sen jälkeen tapahtumia riittää loppuun asti

[frapathea]

tai säätää jostain jenkeistä asti jotain kirjaston poistomyynnistä pelastuneita yksilöitä.

Vähän kuin levyjen keräilyn kanssa - se on iso osa sen viehätystä.

En oo koskaan oikein oppinut omaksumaan tätä keräilymentaliteettia. Tottahan toki siitä tulee sitten hyvä fiilis, kun se eka ja vika painos 70-luvulta kolahtaa postiluukusta, mutta tulis mulle hyvä fiilis myös, jos sen sais vaan yksinkertaisesti helposti ja varmasti lähimmästä kirjakaupasta – tai vaikka antikvariaatista. Mut kun tykkää isoilt osin kamasta, jota ei ole koskaan Suomessa julkaistu, ni sekin on vähän laihaa puuhaa. Antikvariaatit olis muuten niin kivoja... ;_;

[Neste]

Ihan totta ja levyjen osalta voin samaistua hyvin tuohonkin koska lempparigenrejäni ei saa mistään Suomesta, paitsi muilta keräilijöiltä ja nekin oikeastaan vain nettifoorumeiden kautta. Pahimmassa tapauksessa niitä ei löydy edes wareämppäreinä tai sitten levyjen hinnat (esim. discogsissa tai eBayssä) ovat tähtitieteelliset

Kuitenkin oikeastaan ainoa asia joka tuossa ärsyttää on se, että jos tulee joku todella "iso" julkaisu über rajoitettuna vinyl only-painoksena - ihmiset haluaisivat ostaa (vaikka sitten diginä jos ei muuten) mutteivat pysty Tietty jos sattuu olemaan niiden onnekkaiden joukossa jotka saavat levyn kaupasta niin fiilis on mahtava ja levyn jälleenmyyntiarvo on oikeastaan heti yli ostohinnan

Joka tapauksessa tykkään metsästää rareja tai muuten erikoisia/mielenkiintoisia juttuja - pätee moniin muihinkin asioihin, douppi mukaan lukien.

Lopetan nyt tämän semi-offtopicin jauhamisen.

Graffiti-kirjallisuutta on tullut luettua varmaankin kaikkein eniten. Laitan pienen suosituslistan kun käyn seuraavan kerran porukoilla jossa kirjani ovat...


edit:
Käytetyt kirjat?
Eri maiden Amazonin (.com, .co.uk, .de, .fr, olikos siinä kaikki?) ja eBayn lisäksi, Abebooks.com on hyvä sivusto käytettyjen ostamiseen.

Olen niin hidas tai/ja laiska lukemaan että lainaaminen on harvoin hyvä vaihtoehto. Siitä huolimatta Vaihtoehtojen varjokirjasto täytyisi käydä katsomassa, jos ei lainaus mielessä niin

[bom]

runoutta (John Donne, Emily Dickinson ja Aleister Crowley ovat tehneet syvimmän vaikutuksen)

Julkasko Crowley runoutta?

Tommonen novellikokoelma julkastiin pari vuotta sitten. Luin pari stooria ja sit se jäi hyllyyn.

Luin just yhen elämänkerran Oscar Wildestä, nyt lähti toisen kirjottama Wilden biografia lukuun. Kiinnostava tyyppi, kiinnostava elämä.

[frapathea]

runoutta (John Donne, Emily Dickinson ja Aleister Crowley ovat tehneet syvimmän vaikutuksen)

Julkasko Crowley runoutta?

No kyllähän toki. Mitähän se ei olis raapustellut? Tsekkaa White Stains. Paikoin kuvottavakin tematiikka taipu Crowleyn kynässä jotenki rikkumattoman kauniiks. Siis oikeesti. Meikä on tuhertanut itkua sen runoille paskan syömisestä.

[bom]

Oho kiitti vinkistä. Runoutta englannin ja ranskan kielellä. Löytyy näköjään netistä.

[frapathea]

Löytyy juu. Itselläni on tosin runouden kannalta täysvoimainen pakkomielle omistaa fyysisiä opuksia. Muu menee ruudulta ku ruudulta tarvittaessa, mut runoudest tuntuu katoovan pohja, ellei sitä tuijota kirjan sivuilta jossain soveltuvassa kolossa viis minuuttia per rivi -tyylillä.

[bom]

Joo en mäkään mieluusti ruudulta lue, mut voipahan vilasta onko hankkimisen arvosia opuksia.

[frapathea]

Joo en mäkään mieluusti ruudulta lue, mut voipahan vilasta onko hankkimisen arvosia opuksia.

Totta, kannattaahan sitä toki aina tarkistaa etenkin hankalammin saatavien runokokoelmien suhteen että kiinnostaako materiaali edes.

Mun sigukin on muuten Crowleyn runoutta! Tai siis Liber XCV:ssä esiintyvä pätkä.

Nyt on luku-urakan alla tuo aiemmin mainittu The Golden Bough ja onpa kyllä työlästä luettavaa jo ihan siksikin, että se määrä tekstiä on ängetty abouttist tuhanteen sivuun sellasella kärpäsenpaskan kokosella fontilla. Mut loistavaa kamaa!

Mites, muuten, täällä suhtaudutaan kirja vs. e-kirja -kiistaan? Edellä asiaa sivuttiinkin jo, mut. Itse kuulun niihin, jotka rakastavat pulskaa, täyttä kirjahyllyä, mut toisaalta arvostan myös e-kirjojen helppoutta. Vaikkei mulla ole edes kunnon lukulaitetta... Siltikin oon joitain opuksia kahlannut koneen ja puhelimen avulla. Kyllä pystyy jos tarpeeks kiinnostaa. :3

[rebirth]

Mites, muuten, täällä suhtaudutaan kirja vs. e-kirja -kiistaan?

Mielestäni tavallisesta kirjasta saa paljon suuremman lukunautinnon. Lukemiseen uppoutuu aivan toisella tavalla kun saa hypistellä sormissaan aitoja paperisia sivuja ja se kirjojen tuoksu! Lukeminen ei ole mitään ilman sitä kirjan tuoksua, vanhat kirjat tuoksuu yleensä hyvältä, mutta yhtään en tykkään uudehkojen kirjojen hajusta joissa on käytetty sellasta kiiltävä pintaista paperia mitä käytetään esim. monissa kokkauskirjoissa.
Onhan e-kirjat käteviä varsinkin sellaisten teosten lukemiseen jota en löydä paikallisesta kirjastosta tai muuta helppoa kautta käsiini. Ne on käteviä silloinkin kun bongaa keskellä yötä jonkun todella mielenkiintoisen kirjan joka on aivan pakko saada lukea heti, mutta silti niistä jää se aidon kirjan tuoma tunnelma uupumaan.

[bom]

Onhan noi e-kirjat käteviä, mut ite tykkään selailla ihan oikeaa kirjaa, sillä on jotain ihmeellistä tunnearvoa. Oiskohan ekologisempaa valmistaa vaan noita lukulaitteita sen sijaan että tekis paperia? Ennustan että 20v päästä mun kirjahyllyjen arvo on enää niiden sisustusfunktiossa ja nostalgiassa.

[King Ink]

En ole koskaan lukenut e-kirjaa, mutta ajatuksen tasolla silti preferoin paperisia kirjoja. Istun elämääni muutenkin tarpeeksi paljon näytön edessä, välillä on hyvä irtaantua siitä. En myöskään omista minkäänlaista laitetta (paitsi pöytätietokone) millä voisin lukea e-kirjoja, joten en näe myöskään käytännöllisyyttä syynä. Kirjahyllyn täyttyminen antaa myös tyydytystä. Paksu hylly erilaisia keräilyvinyyleitä tai kirjoja verrattuna 60 gigaan musaa tai tekstiä koneella. Materiaaa.

[frapathea]

En ole koskaan lukenut e-kirjaa, mutta ajatuksen tasolla silti preferoin paperisia kirjoja. Istun elämääni muutenkin tarpeeksi paljon näytön edessä,

Noissa e-kirjojen lukemiseen tarkoitetuissa laitteissa ei oo samanlaista näyttöä kuin vaikka tietokoneissa. Tai ainakin niissä laitteissa joita oon ite kokeillut se näyttää lähinnä siltä kuin siihen laitteen päälle oltais läiskästy paperi – tsekkaa E Ink. Eli hyvin kyetään jäljittelemään periaatteessa sitä miltä kirjan sivu näyttää.

[Rimbaud]

Psyvaultnoobina selailin ketjua vähän ja taas kerran huomasin, että douppailijoista löytyy keskimääräistä fiksumpaa sakkia Hassua sinänsä, etten ollut tajunnut, että täällä puhutaan muustakin kuin doupista, itse kun aina olen vain lueskellut ohjeita millon minkäkin jutun erotteluun yms..

Itselläni lukuharrastus on ollut suurimpia intohimoja pikkupojasta asti. Varsinaisesti heräsin löydettyäni Hessen myötä kaikki modernit klassikot 13 vuotiaana. Vähitellen siirryin runouteen - nimimerkistäkin voi päätellä - ja sitten jäi proosan lukeminen kokonaan. Harmi sinänsä kun koko ajan tuntuu tulevan helvetin laadukasta proosaa joka puolelta ulos.. Mut ku ei nappaa ni ei.

Jos jotakuta vannoutunutta/tylsistynyttä proosanistiä kiinnostaa lyödä neulansa uuteen suoneen, voin suositella paria runoilijaa, niitä, joista aikoinani sain sairaiden rushien myötä koukun aikaan ADD-ihmisenä olen huomannutkin, että dopamiinisysteemini toimii eri tavalla, nopeita nousuja, lyhyitä oloja, masentavia laskuja.. Oletan siksi, että täältä löytyy runouden ystäviä, niistä kun vaan saa kiksit nopeammin kuin proosasta.

Nää on aika erilaisia tyyliltää, kuitenki modernismia tietääkseni jollain tasolla edustaa.. Mua ei kiinnosta oikeestaa genret missää asiassa oli sit kyse taiteesta tai doupista, vaikutus pitää tuntea itse

T. S. Eliot - oudon puhdasta ja terävää vuodatusta.

Dylan Thomas - Tää on joistain syystä mun suosikki kaikista. En osaa selittää miks. Jos kielitaito riittää, kannattaa lukea alkuperäiskielellä. Walesin murteesta saan ite jotain siistejä kiksejä. Sanakirja ja netti on tarpeen, jos haluaa symboliikkaan perehtyä tarkemmin.

Suomalainen suosikkini - Risto Ahti. Tältä kaverilta olen oppinut elämästä paljon faktoja, joita ei voi edes selittää kukaan muu kuin hän itse..

---------------

Tossa oli noi. Muistan, että noita alkuaikoijen suosikkeja oli vitusti enemmän, mutta kun ei nyt diapamin vaikutuksen alaisena pää toimi. Oli tarkotus tehdä joku kattava postaus, mutta joo.. en lukenu koko ketjua - pahoittelen jos toistan aiempaa.

[bom]

Runouden ystävä täälläkin. Mulle kyl esim Baudelaire tipahataa paremmin ku Rimbaud noista ranskalaisista, mutta Louis-Ferdinand Céline proosan puolelta. Aika synkkää mut hauskaa ja kaunista.

[Retiisi]

Robert Anton Wilsonin ja Robert Shean Illuminatus! tällä hetkellä luettavana. Kolisevaa settiä Tämä siis trilogia, fiktiota, mutta hyvin informaatiopitoista sellaista. Loistavaa kuvausta maailman horjuvasta tilasta monien eri ihmisten näkökulmista. Mielenosoittajat osoittavat mieltään, poliisit sumuttavat pippurisumutteella, hallitsijat vainoharhaisena johtavat maitaan... Illuminatin alkuperää monet koittavat selvittää. Harvinaisen koukuttava kirja