Yksin trippailemisesta...

[damazca]

Itsehän trippailen aina yksin, kun ei ole oikein ketään tuttuja joiden kanssa trippailla.

[Asidyyli]

En tunne ketään, joka tykkäis vetää huumeita (ainakaan niin helvetillisillä doseilla kuin itse, ) niin aika usein oon löytänyt itseni omissa oloissa kuosaamasta.

Piriä ja essoja porukka kyllä haluaa vetää yhdessä ja bilettää, mutta en saa sellasesta "hauskanpitomeiningistä" mitään irti, pelkkää hedonismia. Eikä tollaset aineet sovi mulle.

Psykedeeleissä on vaikea tavoittaa sama aaltopituus ihmisten kanssa (tai miksi edes yrittää, eikö se toisella aaltopituudella olo ole juuri deeleissä pointti?). Seurassa ahdistun enkä tiedä miten päin olisi. Mieluummin lähen jossain vaiheessa kotiin kuin katson piripäiden elämöintiä. Alkaa vaan vituttaa kun on deepit kelat itsellä ja samalla vieressä joku puhuu vaan pöhinän hihattamisen auvoisuudesta.

[tzyrehai]

Joo tuli aargh-olo viimeks hapoissa kun kaverit keskusteli niiden hiuksista ja kampauksista kun ite oisin halunnu vaan juosta käsi kädessä auringonlaskuun.

[Sleeveless]

Itselläni on aina trippivahti, ihan vain sen takia että olen erittäin herkkä deeleille. Mutta hän joka vahtii on aina hiljaa, vahtii vain ettei mitään tapahdu, jos vaikka tulee bad trip taas kerran.

[PORBOT]

Yksin yleensä.. Pari kertaa kavereiden kanssa tullu vedettyä jotain sellaista mistä sai iha kaameet tripit Jotenkin haluaisin kokee sen uudestaa. Olin muuten onnekas, että oli silloin trippivahti.

[Baikonur]

Haluaisin oppia trippailemaan yksin. Jotenkin vain aina ahdistun silloin, kun olen tottunut, että on joku, jonka kanssa kokea kaikki se ja puhua kaikesta, mitä mieleen tulee. Tulee vain tylsä ja ahdistunut olo eikä mikään kiinnosta, sama sitten olla ottamatta mitään.

[porter]

Yksin tullut nyt vedettyä ihan kunnon trippi hapon kanssa, oikeestaan oli aika mukavaa!! olin kotona ja pystyin muun perheen jäsenien kanssa kommunikoimaan täysin normisti.. Niinku sanotaan että hapon kanssa oot kuskin paikalla! sienissä haluisin joskus tripata ihan 100% täysin yksin kotona, just et tietää ettei tänne tuu ketään. Joskus rupes sienitripillä ahistaan saakelisti kun oli puhekyky täysin mennyt ja kaveri tökki ja selitti jotain vieressä ja itte haluis vaan olla jossain ulko-avaruudessa !

[mauseri]

Yksin tullu tripattua lähes aina. "trippisitteri".. ja vitut.. Mihin sitä trippisitterii tarvii? Ettei luule olevansa appelsiini ja kuori ittees?

[zerk]

Nykyisin haluan lähes aina trippiseuraa. Olen huomannut, että ne tärkeät ihmiset ympärillä ovat varsin merkittävä osa kokemusta. Ellei se merkittävin. On vaan niin ihanaa jakaa se kokemus toisten kanssa.

Toki myös yksin on välillä kiva matkailla, mutta pääosin suosin seuratrippejä.

[PORBOT]

Yksin tullu tripattua lähes aina. "trippisitteri".. ja vitut.. Mihin sitä trippisitterii tarvii? Ettei luule olevansa appelsiini ja kuori ittees?

Jos nyt vaikka sattuu alkaa pelottaa ihan vitusti. Mut joo kyl mustakin on kivempi trippailla yksin.

[Mushru]

mul oli kyl yhes vaihees pakko melkee olla sitteri dexmeis ku tuppasin
itseäni vahingoittaa (vahingossa ja tahallaa) ja ajauduin ihme tilanteisiin ja paikkoihin (talojen katolle,eksyin metsään/jonnekkin). Ja piti välttää ihmisii..
Mut ei se usein kerenny tsiigaa ku kuolaan. Ja diggasin yksin sigmailla.


Deeleis yksin kelailee enemmä omaa ja seuras pohtii yhes ja tekee kaikkee kivaa.

Kyl nykyää diggaan seuras nauttii.. Jooh. Kivempi jakaa se olo ja hetki..

[fortuneteller]

...Deeleis yksin kelailee enemmä omaa ja seuras pohtii yhes ja tekee kaikkee kivaa.
Kyl nykyää diggaan seuras nauttii.. Jooh. Kivempi jakaa se olo ja hetki..

Mä pidän siitä kun on yksin ja saa heittää läppää itsensä kanssa ja välillä huomaa kelaavansa elämänsä tärkeimpiä tapahtumia - ilman häiriöitä. Mua yleensä häiritsee seura jos haluan terapeuttisesti ottaa, mutta yleensä en vain jaksa välittää siitä tunteesta ja päätän, että jonkun ajan päästä sitten yksin.

Mutta kyllä se on seurassakin kivaa! Kannatan kuitenkin yksinäisyyttä!

[Sekavajätkä]

Kerran oon trippaillut yksin lsd:n voimin ja oli kyllä ihan mukava kokemus. Vähän ehkä kaipas jossain kohtaa juttuseuraa, mutta kyllä sekin oli tosi hyvä että sai rauhassa olla ja ajatella ilman että kukaan häiritsi. Silti pidän enemmän seurassa tripata. Tämä johtuu kyllä varmaan aika paljon siittäkin, että porukka kenen kanssa on tullut trippailtua on todella tiivis ja tässä porukassa ajan vietto on aina mukavaa

[PORBOT]

Mushruuuuu tuu trippaa mun kanssa mul on 7383737373773ug lsd lappu taskus ::::::d

[tsundere]

95% tripeistä oon yksin! ^___^ sopii mulle parhaiten. saa tutkia ihan omassa rauhassa kemikaali-x:n vaikutuksia. yksin ollessa mun on myös paljon helpompi "päästää irti", kun ei tarvi kuumotella muiden ihmisten reaktioita jne.. mulla on myös toistaiseksi ylitsepääsemätön kommunikointi-ongelma, jos oon tarpeeksi sfääreissä.
seura on usein vaan häiriötekijä ja yrittää viedä huomiota ihan muualle, ku mihin ite haluis lähtee. toki esimerkiks jos menee ulos jonnekkin missä saattaa tulla tuntemattomia ihmisiä vastaan, niin sillon on turvallisempi olo jos on kaveri mukana.
oon vähän yksinäinen susi, ja aion sellaisena pysyäkin :3

[Spinaalipuudutus]

Yksin trippailu on parasta viihdettä..! Sanotaanko vaikka näin, että sen takia, koska en muutoin elämässäni saa tehdä mitä lystään, niin trippaillessani haluan olla yksin ja tehdä mitä lystään ja ajatella mitä lystään jne.

[Dreamer]

Joo kyllä ite mielummin trippaan yksin, kun seurassa. yksin pääsee tosi syvälle ja ei
ole / tule kuumotuksia muista. Usein huomannut, että muista tarttuu negatiivisia asioita trippiin ja
siitä ei voi nauttia kunnolla.

[Matkustaja]

Ite en oo ikinä tykänny trippaa porukassa, yksin on paljon kivempaa. Saa enemmän irtikin.

Muut päihteet on sitten taas lähes poikkeuksetta kivempia seurassa.

[miymau]

Meikällä on ainakin yksin aina turvallinen olo, muiden käyttäytyminen kun joskus voi olla melko häiritsevää. Ja yksin on kivempi aina ihastella jotain hölmöä ja ottaa rennosti. En oo koskaan harrastanut mitään trippivahteja enkä todellakaan näe sellaiselle tarvetta, mä koen sen enemmänkin häiriötekijänä. Mutta toki esim. sienet voi olla tosi kivoja jonkun läheisen kaverin kanssa, jonka jutuista voi saada uusia näkökulmia eikä jumiudu niin omiin maailmoihin.

[seesee]

Tirppailen mielelläni yksi, mukamas.

Tai en tiedä. Ainakin tuo hometti tuntuu olevan aika vahvasti sellainen, että tulee vain aivan mielettömän kolkko ja yksinäinen olo jos sitä yksikseni. Mutta ristiriitaista tilanteesta tekee se, että se kolkko ja yksinäinen olo on enemmänkin sellainen, että en tahtoisi olla niin kovin yksin, mutta en tahtoisi että kukaan tulisi käymäänkään. Varmaan koska olen niin vahvasti erokkoluonne.

[VoodooPeople]

Seurassa ehdottomasti, varsinkin hapot tekee sellasta et tekee mieli jutella jonkun hyvän frendin kaa et voi jakaa visut ja kelat. Jaettu ilo on kaksinkertanen ilo tjsp. Oon mä yksinkin muutaman kerran trippaillut hapolla ja acolla mut jotenki vaikka on saanut olla rauhassa sekasin niin on ollut ehkä vähän jopa tylsää. Hyvässä seurassa läppä saattaa mennä todella absurdiksi ja saa vaa nauraa vedet silmis. Ja jos siin porukas tulee sellai fiilis et haluu hetkeks omiin oloihinsa niin onnistuuhan tuokin, menee vaa syrjempään möllöttämään. Ainakin omat trippiseuralaiset ymmärtää heti yskän eikä siinä tarvi sen kummempia selitellä. Nää "porukat" on aina ollu sen max 2 henkilöä mun lisäks, menis varmaan liian sekavaks menoks jos enemmän happopäitä ois sähläämäs. Tota trippivahtii en kyl tajuu. Mua häiritsis paljonkin jos ainoa seuralainen ois vesiselvänä siin vierel.

EDIT: lisättäköön vielä et mulla on pari todella hyvää kaveria vuosien takaa kenen kanssa yleensä tulee trippailtua. Voisin vaikka paskoa housuihini ilman että ne paheksuis eikä mun tarttis häpeillä mitään. Vähääkään tuntemattomien kaa en lähtis, sit mielumi yksin.

[nepali]

Jos mä haluan keskittyä itse matkaan niin teen sen mielelläni yksin. Jos porukalla jossain istutaan niin mulla ainakin käy niin että keskityn muiden juttuihin enemmän. Kerran päätin hapotella yksin ja koittaa tehä vähän musaa. Muutaman tunnin päästä havahduin asentavani windowsia uudestaan. Sillon kyllä ois pitäny jonkun olla mukana
Muuten tykkään kävellä iltasin ulkona napit korvilla tai makoilla sängyllä hämärässä huoneessa hyvän musan ääressä. Deelit on kyllä mun mielestä kivampi nauttia ihan oman itsensä seurassa mut vauhti tai jotkut hitaat on ihan hyviä porukalla menemis juttuja.

[naponen]

Mä olen aina tripannut jonkun seurassa. "Pahimmat" tripit (eli ne jotka on vieny ihan pois todellisuudesta ja ovat olleet fyysisesti rankkoja) oli _toisaalta_ mukava olla jonkun kanssa, mutta _toisaalta_ taas tuntui pahalta, kun se kaveri ei saanut itse oikein irti aineista, ja välillä mun kuumotuksiin/ihmetyksiin/pelkoihin/halluihin ym suhtauduttiin vaan "no onkohan kuitenkaan/jaa, ei mulla tunnu missään" jne jne... Se tuntui pahalta, kun toinen toi selvästi esille (ja se tuntui vielä selvemmin kun oli deeleissä) että minun oloni ja ajatukseni eivät voisi olla niin voimakkaita kun olivat. Periaatteessa olin silloin 'yksin seurassa', mikä on varmaan vielä pahempi kuin ihan yksin.

Vielä en ole uskaltanut ottaa yksin mitään. En yleensä vedä huumeita lainkaan yksinäni, kukkaa vaan. Mutta en näe oikein ideaa vetää esim piriä tai madmaa yksinään, seura on silloin hyvä olla.

Olen pitkään miettinyt milloin tulisi se hyvä aika pistää puhelin kiinni ja käydä kunnolla avaruuden tuolla puolen ihan yksinään. Vähän kieltämättä kuumottaa, koska mulla deelit toimii tosi vahvasti, niin henkisesti kuin fyysisestikin.


Eli tällä hetkellä sanon että hyvässä seurassa trippailu on parasta.

Nyt viikonloppuna tuli otettua pieni annos homettia, mikä ei vienyt kuitenkaan avaruuteen, mutta toi hyvät visuaalit sekä jännät ajatukset päähän... Olin ottanu amfea ennen homettishottia, ja nämä nousi yhdessä aika rajusti, joten täytyi jonkun aikaa vaan makoilla ja olla puhumatta kun tuntui että vähän oli huono olo fyysisesti, höykytti niin perkeleesti ja tuntui että saattais hieman jopa oksettaa.. Se harmitti, mutta kun sen toi seuralaiselle ilmi, ja toinen ymmärsi ja jutteli ja oli niinku tukena siinä... Se tuntui hyvältä, kun ei tarvinnut ajatella että hitto ku ois pakko puhua jotain tai mitähän tuokin nyt ajattelee tms.

[SahkoinenVelho]

Esim. happo on mun mielestä sellanen kemikaali, et monesti seurassa tuntuu siltä, että vaikutukset on tosi miedot ja on hyvin selvinpäin olevan tuntuinen olo. Vaikka onkin selvästi hapoissa, niin vaikka ois hyviä lappuja niin yks lappu jonkun seurassa otettuna tuntuu yleensä hieman jopa pettymykseltä vaikutusten vahvuuden suhteen.

Yksin ollessa saattaa sit tulla paljon vahvempi ja syvempi trippi jolta saa paljon enemmän irti. Eli vähän mitä hakee, yksin otettuna tripistä saa oikeasti paljon enemmän irti ja saattaa päästä oivaltamaankin aika isoja juttuja, seurassa ottaminen on sit lähinnä yhdessä ihmettelyä ja nauramista ja keskittymistä siihen kuinka ältsin siistiä joku musa vaikka on.

Miten muuten vahvempien psykedeelien kanssa, ottaaks porukka täällä huascat sun muut vahvemmat psykedeelit yleensä yksin vai onko jonkinlainen trippivahti tarpeen teidän mielestä? Puhun siis niistä egon totaalisesti hajottavista rankoista deelikokemuksista kuten just ayahuasca. Omasta mielestä ainakin noilla miedommilla deeleillä mikään "trippivahti" ei oo koskaan ollut tarpeen ja monesti sellanen ois voinut antaa jopa paljon lisäkuumotuksia.

[King Ink]

Join huascaa ystävän kanssa, ja must tuntu hyvältä kun pystyi purkamaan sen kokemuksen samantien. Ja kun pysty kuuntelemaan toisen purkautumista. Oli kyl tosi lempeä kokemus, vaikka tosi vahva olikin. Mut uskon silti et vaikka ois tullut tosi rankkaakin settiä, niin ystävästä ois ollut enemmän hyötyä kuin haittaa. Ei silleen trippivahtina, vaan enemmän osana sitä kokemusta.

Ja erityisesti itse tripin jälkeen seura teki tosi hyvää, aamuyöstä parvekkeella jutella kokemuksesta.

Oon kyl miettinyt, et seuraavan kerran kun ottaa isomman annoksen mitään deeliä, niin yksin.