Pohditaan jotain tosi syvällistä

[Happohuppu]

...ja tuohon uusimpaan viestiisi tällainen vastaus:

Ajan kokeminen on suhteellista, mutta aika itsessään etenee tarkasti mitattavaa vauhtia mistään ulkoisista vaikuttimista riippumatta.

Tässä olet itse asiassa osittain väärässä (ainakin mun tietojeni mukaan). Aika on tietyllä tapaa vähän niin kuin painovoima; kuussa on pienempi painovoima kuin maassa. Aikaa voi venyttää ja ulkoiset tekijät saattavat muuttaa aikaa ja sen kulumista. Aika kuluu joissain paikoissa erilailla kuin toisissa. Mielenkiintoista, eikö? Esimerkiksi jos pistät kellon paikkaan X jossa aika kulkee eri tahtia kuin paikassa Y ja tuot kellot joskus takaisin yhteen, ne eivät enää ole samassa ajassa.

Itse asiassa painovoima ja aika ovat kääntäen verrannollisia: suuressa painovoimakentässä aika kuluu hitaammin ja pienessä painovoimakentässä nopeammin. Ajanmuutos johtuu siitä, että painovoimakenttä vaikuttaa kaikkiin kemiallisiin reaktioihin, ja juuri reaktioilla mitataan aikaa.

Jos vaikkapa Spock teleporttautuu suuren painovoimakentän planeetalta pienen painovoimakentän planeetalle, ei hän huomaa muutosta ajan nopeudessa, koska kaikki vertailukohdat hänen ympärillään muuttuvat samalla kuin aika. Jos taas Spock jättäisi sekuntikellon tikittämään suuren painovoiman planeetalle ja jäisi pienen painovoiman planeetalle hengailemaan vuodeksi pariksi ja palaisi sitten sekuntikellonsa luo, huomaisi hän sen todennäköisesti olevan jäljessä.

Tällä ei kuitenkaan ole paljoakaan tekemistä meidän arkielämän tuntien ja minuuttien kanssa. Eikä meillä ole teleporttiakaan

[Happohuppu]

Ja jatkanpa vielä samasta aiheesta, kun ei tässä kipeänä muutakaan tekemistä ole

Esimerkiksi jos pistät kellon paikkaan X jossa aika kulkee eri tahtia kuin paikassa Y ja tuot kellot joskus takaisin yhteen, ne eivät enää ole samassa ajassa.

Jos nyt puhutaan ihan maapallon mittakaavasta, niin tuohan ei pidä paikkaansa. Maapallolla on käytössä Greenwich Mean Time (GMT) eli maailmanlaajuinen aikastandardi, jonka mukaan kellonaika määritellään ja esimerkiksi aikavyöhykkeet lasketaan ja jaetaan. Jos maapallon eri puolilla kellot kulkisivat hitaammin tai nopeammin, saataisiin niitä olla koko ajan rukkaamassa takaisin GMT:n aikaan.

Avaruusneuvos Happohuppu esittää jälleen esimerkin: Suomessa on sama kellonaika kaikkialla, koska kuulumme yhteen aikavyöhykkeeseen. Kuten edellisessä viestissäni jo kerroin, painovoima on kääntäen verrannollinen ajan nopeuteen. Maapallo ei ole täysin pyöreä, vaan hieman kananmunan mallinen (litteämpi napojen kohdilta), ja mitä lähempänä maanpinta on planeetan keskipistettä, sitä voimakkaampi on painovoima. Niinpä kun lähdetään Helsingistä kohti Rovaniemeä, joka on lähempänä Pohjoisnapaa ja jossa maanpinta siksi on lähempänä Maan keskipistettä, painovoima kasvaa. Rovaniemellä ajan siis pitäisi kulkea hitaammin kuin Helsingissä. Silti jos synkronoit kaksi sekuntikelloa ja viet toisen Piritorille (paikka X) ja toisen Lordi-aukiolle (paikka Y), niin kyllä ne ihan samaa aikaa näyttävät vaikka kuinka odottaisit.

Pysyttelen nyt esimerkkeineni ihmiselämän kannalta järjellisissä mittasuhteissa. Toki jos lähdetään ihan kosmisille tasoille ja puhumaan vaikkapa avaruuden kaareutumisesta, ikuisuudesta ja madonrei'istä, niin... mikäpäs siinä

Tarkoitukseni ei ole muuten kuulostaa mielipiteineni mitenkään hyökkäävältä, kunhan vain pohdiskelen näitä juttuja...

[powergrower]

Valonnopeuden perusteella lasketaan metri (ja sitä myöten tietty muutkin SI-järjestelmän pituuden mittayksiköt). Metrin perusteella taas voidaan päätellä pinta-alan ja tilavuuden suureet. Ja itse asiassa aika monen muunkin mitattavan jutskan voi metrin määritelmästä johtaa, kuten nopeuden (km/h) ja massan (kg).

Aika mielenkiintoista tämä on minustakin, maailma on loppujen lopuksi niin simppeli.

Ei se maailma ihan niin simppeli ole, kuin mitä ehdotat.

1: massan määritelmä ei ole mitenkään suhteessa aikaan tai nopeuteen. Kilogramma määritellään kansainvälisen prototyypin avulla, jota säilytetään Ranskassa. Kilogramma on ainoa perusyksiköistä, jota ei ole saatu sidottua SI-järjestelmässä luonnonvakioihin.

2: mainitsemasi nopeus (km/h) ei kuvasta nopeutta, vaan vauhtia. Nopeus ilmoittaa tietyssä ajassa edetyn matkan pituuden ja suunnan. Vähän samantapainen lipsahdus, kuin jos olisit puhunut painosta (N) massan (kg) sijaan.

Jos jotain syvällistä halutaan pohtia, niin ehdottaisin tästä aiheesta tangenttina kysymyksen: Miksi massan perusyksikkö on Kilogramma, joka on gramman kerrannainen -- eli johdettu yksikkö eikä perusyksikkö?

[wRRa]

Itse asiassa painovoima ja aika ovat kääntäen verrannollisia: suuressa painovoimakentässä aika kuluu hitaammin ja pienessä painovoimakentässä nopeammin. Ajanmuutos johtuu siitä, että painovoimakenttä vaikuttaa kaikkiin kemiallisiin reaktioihin, ja juuri reaktioilla mitataan aikaa.

Joo joo joo joo!! Just tätä juttua tarkotin )) Ei ihme että mulla tulikin painovoima mieleen tossa kun painovoima tohon liittyikin. Ja siis en mä puhunut ajasta maapallon mittakaavassa, vaan ajan rakenteesta enemmänkin.

Powergrower, oisko siks, että ihmiset mittaa painoltaan niin pieniä asioita niin paljon, että toi asteikon vetäminen tolla tapaa helpottaa jotenkin vaikka mikrogrammojen mittaamista?

[tRip]

Tosi moni mittaaminen lähtee oikeastaan ajasta.

Pyhimystä lainatakseni: "Ajassa nollaa ei oo .. Vertaa ajan alkua omaan syntymään, pakko jonkun oli kaikkeus synnyttää"

Oikeestaan just tosta biisistä sain kipinän sellaseen ihmeelliseen kelaan, miten ihminen mielessään kelojaan luo..
Mistä me ajatuksemme ammennetaan.. ajatteleeks ihminen vaan omiaan? ..
Sekin tavallaan tosi simppeli kysymys.. johon en juurikaan mitään osaa vastaa.

Tai et miks me ylipäätään ihmetellään ja kelaillaan elämää.. Miksei riitä pelkkä tunne et on.
Miks me etsitään syitä meidän olemassaololle.. Apinoidaan pohdintoja. Pohditaan apinoita.
Oks olemassa mitään omaa, ku kaikki on jo olemassa olevaa?

Aika mielenkiintoista tämä on minustakin, maailma on loppujen lopuksi niin simppeli.

Se on vähän miten sen kelaa..

Ohan se nyt aika mieletöntä kelaa.. mihin se mieli sit päättyyki, jos kelois pääsee jo äärettömyyksiin.

Emmätiedä-. kuhan kelaan.

[IommiSG]

Nyt tajuan miksi Tony Iommi ei ole koskaan esittänyt Black Sabbathin kiertueilla You Won't Change Me kappalettaan, sillä hän on soittanut sen levylle LSD:ssä! (ainakin soolon)

[powergrower]

Powergrower, oisko siks, että ihmiset mittaa painoltaan niin pieniä asioita niin paljon, että toi asteikon vetäminen tolla tapaa helpottaa jotenkin vaikka mikrogrammojen mittaamista?

Eikös se mene juuri toisin päin mikrogramman jos ilmoitat nykyisen standardin mukaan se on 0.000 000 001 Kg, kun helpompaa on käyttää 0.000 001 g.

Myöskään toisinpäin kun mennään, ei se tuhannen sisällyttäminen siihen mielestäni ole järkevää. Harvoin riittää kiloon pyöristäminen tarkkuutena. Iso jugurttipaketti kaupassa muodossa 1,5 Kg ei ole sen kätevämpi kuin 1500 g. (Molemmat tavat ilmaista ovat 5 merkkiä pitkiä).

Täten ehdotan, että massan perusyksikkö olisi tästä eteenpäin gramma. Vuonna 2014 tulee ilmeisesti käyttöön uusi Kilogramman määritelmä, jolla se sidotaan luonnonvakioihin. Siinä samalla voisi hyvin ajaa tämän muutoksen läpi

[Happohuppu]

Valonnopeuden perusteella lasketaan metri (ja sitä myöten tietty muutkin SI-järjestelmän pituuden mittayksiköt). Metrin perusteella taas voidaan päätellä pinta-alan ja tilavuuden suureet. Ja itse asiassa aika monen muunkin mitattavan jutskan voi metrin määritelmästä johtaa, kuten nopeuden (km/h) ja massan (kg).

Aika mielenkiintoista tämä on minustakin, maailma on loppujen lopuksi niin simppeli.

Ei se maailma ihan niin simppeli ole, kuin mitä ehdotat.

1: massan määritelmä ei ole mitenkään suhteessa aikaan tai nopeuteen. Kilogramma määritellään kansainvälisen prototyypin avulla, jota säilytetään Ranskassa. Kilogramma on ainoa perusyksiköistä, jota ei ole saatu sidottua SI-järjestelmässä luonnonvakioihin.

Totta, kilogrammaa ei ole sidottu SI-järjestelmään Aikoinaan kilogramma yritettiin saada saman painoiseksi kuin litra vettä, mutta siitä jouduttiin luopumaan ilmeisesti siksi, että eri lämpötiloissa veden tilavuus vaihtelee.

2: mainitsemasi nopeus (km/h) ei kuvasta nopeutta, vaan vauhtia. Nopeus ilmoittaa tietyssä ajassa edetyn matkan pituuden ja suunnan. Vähän samantapainen lipsahdus, kuin jos olisit puhunut painosta (F=ma) massan (kg) sijaan.

Termiä nopeus käytetään myös vaikka matkan suuntaa ei olisi määritelty. Esimerkiksi kulkuneuvojen nopeudet ilmoitetaan kilometreinä tunnissa, eikä valonnopeudestaan puhuttaessa kukaan vaadi määrittelemään, mihin suuntaan se valo on matkalla. Vauhti on tietysti hyvä termi sekaannuksen välttämiseksi, mutta kyllä nopeus voi kuvata sekä matkan pituutta että pituutta ja suuntaa.

Jos jotain syvällistä halutaan pohtia, niin ehdottaisin tästä aiheesta tangenttina kysymyksen: Miksi massan perusyksikkö on Kilogramma, joka on gramman kerrannainen -- eli johdettu yksikkö eikä perusyksikkö?

No kun tonnia ei vielä oltu keksitty

[Happohuppu]

Powergrower, oisko siks, että ihmiset mittaa painoltaan niin pieniä asioita niin paljon, että toi asteikon vetäminen tolla tapaa helpottaa jotenkin vaikka mikrogrammojen mittaamista?

Eikös se mene juuri toisin päin mikrogramman jos ilmoitat nykyisen standardin mukaan se on 0.000 000 001 Kg, kun helpompaa on käyttää 0.000 001 g.

Myöskään toisinpäin kun mennään, ei se tuhannen sisällyttäminen siihen mielestäni ole järkevää. Harvoin riittää kiloon pyöristäminen tarkkuutena. Iso jugurttipaketti kaupassa muodossa 1,5 Kg ei ole sen kätevämpi kuin 1500 g. (Molemmat tavat ilmaista ovat 5 merkkiä pitkiä).

Sellaista tuli itse mietittyä, että aluksihan tiedemiehet eivät päässeet yhteisymmärrykseen siitä, oliko kilogramma painon vai massan yksikkö, joten ehkä se sekoitti pakkaa. Vaan tuskinpa siitä(kään) on kyse.

Täten ehdotan, että massan perusyksikkö olisi tästä eteenpäin gramma.

Minun puolestani gamma. Ja nopeuden perusyksikkö olkoon jatkossa piri.

[powergrower]

Kulkuneuvojen nopeusmittarit ovat yleensä vauhtimittareita. Ne ei oleta mitään. Assumption is the mother of all fuck ups.

Voit tarkistaa sen sillä, että jos peruuttaessa tulee lukemaa, niin se on vauhtimittari. Jos ei tule (tai tulee indikoituna miinus etuliitteellä) niin se on (etenemis) nopeus mittari.

Se, että puhekielessä käytetään vääriä ilmauksia ei tee niistä oikeita. Esimerkiksi kilon jugurtti "painaa kilon" puhekielessä. Oikeasti sen massa on kilon, ja se painaa maapallolla 9.81 Newtonia.

[wRRa]

Eikös se mene juuri toisin päin mikrogramman jos ilmoitat nykyisen standardin mukaan se on 0.000 000 001 Kg, kun helpompaa on käyttää 0.000 001 g.

Joo siis mä selitin vähän epäselvästi. Siis pointtina oli, et kilogramma on lähempänä muita ns. perusyksiköitä, kuten vaikka metri tai litra, mutta just noiden pienempien mitattavien takia on helpompi että toi perusyksikkö on kg eikä g, koska jos kilogramman sijaan puhuttaisikin grammasta, ois noiden pienempien juttujen mittaaminen vaikeempaa. Ehkä myös siksi että toi painon mittaaminen tapahtuu paljon laajemmassa mittakaavassa kuin vaikka pituuden. Ei me kauheasti mikrosenttejä käytetä.

[powergrower]

Ei me kauheasti mikrosenttejä käytetä.

Kyllä nanometri on yhtä yleisesti käytössä kuin mikrogramma. Tällä hetkellä parhaissa prosessoreissa on viivanleveys noin 1 mikrosenttiä, tai 11 nanometriä

[Happohuppu]

Kulkuneuvojen nopeusmittarit ovat yleensä vauhtimittareita. Ne ei oleta mitään. Assumption is the mother of all fuck ups.

Voit tarkistaa sen sillä, että jos peruuttaessa tulee lukemaa, niin se on vauhtimittari. Jos ei tule (tai tulee indikoituna miinus etuliitteellä) niin se on (etenemis) nopeus mittari.

Se, että puhekielessä käytetään vääriä ilmauksia ei tee niistä oikeita. Esimerkiksi kilon jugurtti "painaa kilon" puhekielessä. Oikeasti sen massa on kilon, ja se painaa maapallolla 9.81 Newtonia.

Vaikka puhekielessä käytettäisiin miten vääriä ilmauksia, niin SI-järjestelmän mukaan nopeuden yksikkö on silti kilometriä tunnissa tai metriä sekunnissa. Tuulen nopeuden mittayksikkö on m/s, auton nopeuden km/h, lentokoneiden nopeuden mach, veneiden nopeuden solmu jne. Emme siis sano mittaavamme vaikkapa tuulen vauhtia vaan nopeutta, siitäkin huolimatta ettemme tiedä mihin suuntaan puhaltaa.

Puhekieli ja yleistyneet sanonnat eivät tietenkään ole sama asia kuin tieteen edellyttämä termien tarkkuus.

[Happohuppu]

Jos jotain syvällistä halutaan pohtia, niin ehdottaisin tästä aiheesta tangenttina kysymyksen: Miksi massan perusyksikkö on Kilogramma, joka on gramman kerrannainen -- eli johdettu yksikkö eikä perusyksikkö?

Koska perusyksikkö halutaan sellaiseksi, että sen lukuarvon voi useimmiten määritellä 0,1:n ja 1000:n väliin. On ilmeisesti arvioitu, että elämässä kohdataan useammin 100 gramman ja 1000 kilon välillä olevia asioita kuin 0,1 gramman ja kilon välillä olevia.

Samasta syystä energian perusyksikkö on kWh, eli wattitunnin kerrannainen.

[powergrower]

Vaikka puhekielessä käytettäisiin miten vääriä ilmauksia, niin SI-järjestelmän mukaan nopeuden yksikkö on silti kilometriä tunnissa tai metriä sekunnissa.

Muttakun ei se ole. Vauhdin yksikkö on m/s, nopeutta ei ole määritelty SI järjestelmässä koska se vaatii osakseen ulkoisen määritelmän, suunnan koordinaatistossa. Se, että nopeus on kansan kielessä synonymi vauhdille, ei muuta asiaa.

Vauhti = Velocity
Nopeus = Speed

V on määritelty SI järjestelmässä.

[powergrower]

Samasta syystä energian perusyksikkö on kWh, eli wattitunnin kerrannainen.

Energian perusyksikkö on Joule, tehon perusyksikkö on Watti, tai Joulea per sekunti. Täten SI-järjestelmän mukainen perusyksikkö sille, mistä sinä puhut, on WattiSekunti. Joulea/sekunti * sekunteja = Joulea = Energiaa.

Ei kannata sekoittaa arkielämän käyttämiä muotoja järjestelmän perusmuotoon. Nanometri on tällä hetkellä parempi yksikkö kuin mikometri puhuttaessa mikropiireistä. Parikymmentä vuotta sitten tämä ei ollut totta. Perusyksikön muotoon tämä ei vaikuta, se on ja tulee pysymään metrissä. Ei centtimetrissä, ei kilometrissä. Jos perusyksikössä on kertaluokkaa kuvastava osa (Kilo-gramma), ei se ole perusyksikkö mielestäni.

[Happohuppu]

Vaikka puhekielessä käytettäisiin miten vääriä ilmauksia, niin SI-järjestelmän mukaan nopeuden yksikkö on silti kilometriä tunnissa tai metriä sekunnissa.

Muttakun ei se ole. Vauhdin yksikkö on m/s, nopeutta ei ole määritelty SI järjestelmässä koska se vaatii osakseen ulkoisen määritelmän, suunnan koordinaatistossa. Se, että nopeus on kansan kielessä synonymi vauhdille, ei muuta asiaa.

Vauhti = Velocity
Nopeus = Speed

V on määritelty SI järjestelmässä.

Tässä on Kansainvälisen paino- ja mittatoimiston (Bureau international des poids et mesures, BIPM) julkaisu "The International System of Units (SI)" vuodelta 2006: http://www.bipm.org/utils/common/pdf/si ... e_8_en.pdf
Siellä sivulla 117 on taulukko, jonka mukaan sekä speed että velocity (molemmat v) ovat yksiköltään m/s.

Tässä taas Suomen Standardisoimisliiton julkaisu vuodelta 2002: http://www.sfs.fi/files/si-opas.pdf
Sama juttu sivulla 13.

Samasta syystä energian perusyksikkö on kWh, eli wattitunnin kerrannainen.

Energian perusyksikkö on Joule, tehon perusyksikkö on Watti, tai Joulea per sekunti. Täten SI-järjestelmän mukainen perusyksikkö sille, mistä sinä puhut, on WattiSekunti. Joulea/sekunti * sekunteja = Joulea = Energiaa.

Ei kannata sekoittaa arkielämän käyttämiä muotoja järjestelmän perusmuotoon. Nanometri on tällä hetkellä parempi yksikkö kuin mikometri puhuttaessa mikropiireistä. Parikymmentä vuotta sitten tämä ei ollut totta. Perusyksikön muotoon tämä ei vaikuta, se on ja tulee pysymään metrissä. Ei centtimetrissä, ei kilometrissä. Jos perusyksikössä on kertaluokkaa kuvastava osa (Kilo-gramma), ei se ole perusyksikkö mielestäni.

Olisi tosiaan pitänyt ilmoittaa tarkemmin mitä energiaa tarkoitan yksiköllä W, työn energiaa (joule) vai kaupallista energiaa eli tehoa (watti).

Ja mitä tulee nanometriin tai termiin nano ylipäätään, niin kyllä sitä käytettiin jo parikymmentä vuotta sitten ihan yleisesti.

[Kepardi]

Jos jotain syvällistä halutaan pohtia, niin ehdottaisin tästä aiheesta tangenttina kysymyksen: Miksi massan perusyksikkö on Kilogramma, joka on gramman kerrannainen -- eli johdettu yksikkö eikä perusyksikkö?

Se on kyllä jokseenkin omituista. Miksei gramma voisi vakiona olla tuhatkertainen, eli esimerkiksi minä painaisin sen ~55 grammaa? Veikkaisin että on käynyt niin, että järjestelmästä toiseen siirryttäessä on tultu siihen tulokseen että paljon fiksumpaa ottaa se kilogramma perusyksiköksi ettei jengi mene pahasti sekaisin kun miettii niitä paunoja, kiviä sun muita mitkä aiemmin olivat käytössä.

SI-järjestelmään liittyvä pilkunnussiminen on melkeinpä päinvastaista minun käsitykselleni syvällisestä keskustelusta mutta jatkakaa toki mikäli koette sen virkistäväksi.

Miks jengi dissaa ydinvoimaa niin paljon nykyään, trendikästä se ainakin tuntuu olevan tietyissä piireissä (aina välillä)? Omasta mielestäni se on yksi parhaita energiamuotoja mitä meillä tällä hetkellä on käytettävissä, mielestäni ydinjäte on paljon helpommin kontrolloitavissa olevaa jätettä kuin esimerkiksi hiilivoimalan ilmakehään pumppaamat saasteet ja uskoisin että lähitulevaisuudessa tällä teknologiakehityksellä keksimme ennemmin ratkaisun ydinjätteeseen kuin fossiilisten poltteaineittein raiskauksen seuraamuksiin. Toki uusiutuvat ja vähäsaasteiset energianlähteet olisivat paras vaihtoehto, mutta tällä hetkellä ne eivät yksinkertaisesti riitä ihmiskunnan tarpeisiin. Who knows, ehkä ydinjätteestä tulee vielä joku päivä arvokasta.

Mutta onhan se radioaktiivisuus niin hirmuisen pelottavaa kun on ydinpommeja ja kaikkee.

EDIT:

Mittaaminen on vähän niinku joku vertailemisen alahaara, se on oleellista melkeinpä ainoastaan sillon kun aletaan vertailemaan asioita keskenään.

Mittaaminen on kyllä suhteellisen oleellista jokaisen dosejaan mittaavan narkin elämässä

Ja suhteellisuudesta pääsenkin aikaan...

Seison edelleen sanojeni takana, mittaaminen on oleellista vasta kun lähdetään vertailemaan niitä asioita (doseja) keskenään. Jos on vain yksi "dose" niin sen dosen mittaamisessa ei ole yhtään mitään pointtia, vähän hankalasti ehkä ilmaistu mutta toivottavasti bongaat pointin. Meillä on erilaisia doseja joita pitää verrata keskenään koska yksi niistä ei tee mitään, toinen on tappava ja kolmas just passeli, se tekee niiden mittaamisesta suht oleellista. Mittaaminen mittaamisen ilosta taas on melkoisen turhaa. Miksi lähteä fiktailemaan substanssia X jos kukaan ei tiedä mitä se on eikä kukaan aio koskaan sitä vetää (narkkiesimerkkiäsi jatkaen)?