Se, että on kokenut joskus "kovia", ei ole mikään tekosyy väkivallalle. Eikä ole oikeastaan mikään muukaan. Jos sellaiseen järjettömään hommaan ryhtyy, niin voisi ainakin kantaa vastuun teoistaan.MaryDoe wrote:Eipä olla ton jutun jälkeen puhuttu mitään: "Vittu me ollaan kovia, kunnon gangstereita jee!" Oikeastaan tuon väkivallan syitä ois kiva miettiä syvällisemmin. Mieheni pään sisään en pääse ja hän on aika huono puhumaan asioista, joten voin esittää vain kysymyksiä. Onko syynä kosto, vai halutaanko rottaa vain opettaa tavoille? Vihan purkaminenkin voi olla kyseessä, koska hän on kokenut paljon kovia. Vai onko syynä sittenkin kasvatus? Minulle aina pienenä isä puhui että: "Menehän tyttö karateen niin voit hakata poikia!" (Mitä vittua miksi pitäisi hakata ilman syytä?) Kai se meinasi oikeesti itsepuolutustaitoja. Voiko väkivalta olla verissä? Äitini kertoi jostain lehtijutusta jonka mukaan joskus satoja vuosia sitten Kainuuseen ja Lappiin olisi karkotettu kaikenlaisia murhaajia ja ryöväreitä ja mehän ollaan niiden jälkeläisiä.
Itseäni kusetettiin tuossa vähän aika sitten ensimmäistä kertaa. Kyseessä oli uudehko tuttavuus, joka vaikutti mukavalta ja jonka ystäviin pääsin myös tutustumaan. Aluksi tyyppi oli reilu, mutta kerran se sitten päätti mennä ja viedä rahat mennessään. Rahasumma oli pieni, enkä sitä enää takaisin kaipaile, mutta pistäähän tuollainen raukkamaisuus vituttamaan. Harmittaa myös, että olisi tehnyt mieli tutustua paremmin myös kyseisen henkilön kavereihin, mutta tälläisissä tapauksissa on vaan parasta välttää koko piiriä - ei sitä riskiä kannata ottaa, vaikka ne muut saattaisivatkin olla vaikka kuinka luotettavia.