Kuolemanviiniä

[majesteetti]

Alkusanat:
Kokeilin pari päivää sitten toisen kerran elämässäni Ayahuascaa (siis siten että se jopa toimi).
Viimekerrasta olikin jo vähän yli 2,5 vuotta aikaa. Edellinen matkani oli hyvin voimakas, osittain ahdistava jopa pelottava, sekä tapahtui suurimmaksi osaksi silmät auki.. Tarkempi trippistoori edellisestä reissusta: viewtopic.php?f=27&t=767.

Aikaisemman matkani aikana Ayahuasca (tästä edespäin "viini") näytti persoonastani ja käyttäytymisestäni useita epäkohtia jotka minun tuli korjata. Noita havaintoja olenkin kantanut "kivenä" mukanani tämän 2,5 vuotta ja olen yrittänyt ohjata itseäni parempaan suuntaan. Ko. asia on tod näk vaivannut minua hiukan alitajuisesti..

Alku:
Nautin viinini ystäväni kanssa (jonka kanssa ensimmäisenkin matkani koin) asunnollani ja kävin makaamaan sohvalle. Noin 15-20 minuutin kuluttua näkökentässä alkoi olla tuttua väreilyä ja lievä nausea nousi pintaan.. Suljin silmäni ja näin pimeässä mustan ja uhkaavan hahmon joka lähestyi minua hitaasti. Selvä sisäinen demoni ajattelin. Hahmon ilmestymistä oli edeltänyt muutamat syvälliset ajatukset omasta persoonastani. Hahmo lähestyi hitaasti, ja kun se täytti koko näkykenttäni pimeydellään oksennus tuli ja hahmo hävisi. Voitin sisäisen demonin, paha on poissaminusta -tyyppiset ajatukset valtasivat mieleni ja samalla huomasin ympäristössä jo merkittäviä muutoksia.
Maalaamani taulut heräilivät henkiin ja elivät omaa pientä elämäänsä omassa pienessä maailmassaan, avovaimoni valkea toppi hohti valoa ja hän näytti enkeliltä, seinävaatteet hengittivät ja ilmassa väreili auringon säteitä ja hiukkasia. Ajattelin, että on sopiva aika sulkea silmät ja uppoutua viinin minulle tarjoamaan uneen.

Keskikohta:
Kun suljin silmäni näin ensin tummaa, väreilevää pimeyttä. Ajatukseni olivat suht synkillä raiteilla, tajusin sen itsekkin, mutta pidin tätä vain hyvänä asiana. Itseänihän minä tässä olen tutkimassa ja parantamassa. Otin viinin tuoman ruoskimisen, palautteen, ajatukset ja tuntemukset vastaan sellaisenaan mitään kyseenalaistamatta. Kun tajusin, että toimin oikein tumma pimeys väistyi silmänräpäyksessä kirkkaiden sateenkaartenväristen fraktaalien ja värivanojen sanoinkuvaamattoman kauniilta ilmestykseltä. Uskomatonta. (tässä vaiheessa tunsin suupielieni kääntyvän suureen hymyyn ilosta ja hämmästyksestä). Ihailtuani tätä fraktaali tykitystä jonkun aikaa (ajantajuni oli jossain ihan muuaalla, joten hankala arvioida) kuulin päässäni "äänen, ajatuksen.." joka kertoi minulle että 2,5 vuotta kulkemani persoonan parannuksen "taival" on ohi ja olen saavuttanut päämäärän jonka "se" (viini?) oli minulle asettanut. Olin korjannut huomaamani epäkohdat. Tämän "kuullessani, tajutessani" tunsin silmistäni valuvan liikutuksen kyyneleet. Oli kuin suunnaton paino olisi otettu minusta pois. Se kirkkaudun ja vapauden tunne oli sanoin kuvaamaton.

Keskikohdan loppuhetket:
Tuon voimakkaan tunne-elämyksen rauhoituttua tajusin myös kuinka olen laiminlyönyt kehoani mm. tupakanpoltolla ja passivoitumisella (lue. ei pahemmin liikuntaa). Käsittelin näitä asioita suht lyhyen aikaa ja tein muutamia päätöksiä tulevaisuudesta. Ajatusvirran jälkeen aukaisin silmäni ja käväisin vessassa jossa mm. pesukone meinasi hypätä päälle (yllättävän huvittava tapahtuma sinänsä, vaikka tiesin tilanteen olevan ns. "harhaa" niin pelko oli todellista. Hämmentävää, pelottavaa, mutta samalla myös mukavaa).

Vessareissun jälkeen kävin hetken myllertelemässä sänkyäni (tuntui kivalta), mutta suht äkkiä rupesi tekemään mieli käydä katsomassa kokovartalopeiliin. Peilistä minua tuijotti ensin minä itse. Kehoni rupesi täyttymään hyönteisistä, tai oikeastaan hyönteisten siivistä (sellaisita valossa kimaltavista, ehkä tumman vihreistä). Ensin säikähdin hiukan, mutta päätin kuitenkin katsoa mihin tämä "morfautuminen" vie. Loppujen lopuksi koko vartaloni oli mustana näistä "siivistä", vain silmät loistivat siipien värjäämästä hahmostani. Silmät jotka eivät olleet minun. Silmien ympärille ilmestyivät uudet kasvot, ehkä hiukan Maya henkiset, kasvomaalausten ja lävistysten kera. Oli kuin olisin ollut kasvotusten vahan heimopäällikön, -shamaanin tai metsästäjän kanssa.

Pohdin hiukan reinkarnaation mahdollisuutta ja uskoinkin nähneeni kenties vanhaan elämään, jonka olen saattanut joskus kokea. (kukapa sitä tietää). Tämän jälkeen päätinkin lähteä nautiskelemaan vielä silmänluomien alta löytyvistä kokemuksista turvalliselle, pehmeälle ja ennenkaikkea lämpimälle sohvalle.

Loppu
Kun palasin sohvalle nautiskelin silmissä pyörivistä fraktaaleista sekä annoin ajatukseni juosta mitä kummallisimpia polkuja eteenpäin. Näkemäni kuviot olivat uskomattoman kauniita, symmentrisiä, värikkäitä, eläviä, hohtavia. Uskomattomia. Kesken fraktaaliesityksen tiesin matkan "vahvemman" osion tulevan päätökseen, aukaisin silmäni, huokaisin syvään ja lähdin tupakalle. Tupakalla katselin pilviä jotka muovautuivat hieman, lehtiä jotka liikkuivat hassusti. Mieleni oli vallannut rauha.

Loppusanat
Aikaisempaan matkaani verrattuna uusi oli kokonaisuutena henkisesti rauhallisempi, helpottavampi, mutta ei niin opettavainen. Ajatukseni Ayahuascasta ovat muuttuneet radikaalista 2,5 vuoden takaiseen. Uskon että viini tulee olemaan ainakin itselleni henkisen itsetutkiskelun ja persoonan korjaukseen jopa välttämätön työkalu tulevaisuudessa.

[mauseri]

MAHTAVAA TEKSTIÄ! kiitos

Otin viinin tuoman ruoskimisen, palautteen, ajatukset ja tuntemukset vastaan sellaisenaan mitään kyseenalaistamatta. Kun tajusin, että toimin oikein tumma pimeys väistyi silmänräpäyksessä kirkkaiden sateenkaartenväristen fraktaalien ja värivanojen sanoinkuvaamattoman kauniilta ilmestykseltä. Uskomatonta. (tässä vaiheessa tunsin suupielieni kääntyvän suureen hymyyn ilosta ja hämmästyksestä).

toi on upeeta. ite joskus tuntunu et leijuu, se euforia on jotain ihan käsittämätöntä.

[Dexma]

Aitoa.