4-AcO-DMT

[Jussi]

Otettiin taas kaverin kanssa, kummatkin 5 mg enemmän kuin viimeksi. Eli minä otin 15 mg ja kaverini 25 mg veteen sekoitettuna.
Hienoin kokemus mitä olen koskaan kokenut, vaikka oltiin taas koko ajan sisällä ja samassa huoneessa.

En tiedä mitä kaikkea tripistä pitäisi kertoa, mutta sanon nyt muutaman jutun lähinnä omasta kokemuksestani, ranskalaisilla viivoilla, pahoittelen.

- Nousuissa heikotti taas ja ahdisti
- Kaverin kasvot muuttui koko ajan, jos sitä tuijotti. Esim. väärinpäin olevaksi pieneksi kyklooppivauvan pääksi, jolla on nopeasti heiluva käärmeenkieli.. Oikeastaan kuvasin aika hyvin sitä mitä ajattelin (ainakin jollain tasolla, ehkä alitajunnassa) hänestä sillä hetkellä, kun hän makasin lattialla tyynyn kanssa..
- Vessassa kun katsoin itseäni, näytin eläimeltä. Olin hikinen, likainen, punainen naama ja naamakarvat kai korostui vähän
- Euforiaa.. Pakko hymyillä, vaikea puhua tai ajatella selkeästi
- Makasin lattialla lampun alla, kun kuuntelimme Airin Moon safari -albumia. Katossa olevat parin millin kohoumat liikkuivat ja muuttuivat musiikin mukaan todella kauniisti. Oli vaikea keskittyä tähän jatkuvan hymyilyn vuoksi
- Hikoilin koko ajan älyttömästi toisin kuin kaverini
- Välillä näytti, että huone pienenisi ja verhot liikkuisivat minua kohti
- Sovimme, että emme katso toistemme kasvoja, koska se näytti liian pelottavalta ja pelkäsimme että sekoamme ja hyökkäämme toistemme kimppuun tai jotain
- Yhdessä vaiheessa makasin sohvalla samassa asennossa kuin kaverini makasi sängyssä, se näytti kummankin mielestä siltä, että katsoisi peiliin, jossa näkyy itse, mutta eri kehossa
- Paljon naurua
- Minusta tuntui koko ajan siltä niin kuin minulla olisi vain yksi silmä, ja kaikki näytti jotenkin selkeämmältä ja näin kai tarkemmin näkökentän reunat kuin normaalisti.. todella vaikea selittää.
- Kolmannen silmän huomaaminen
- Kaverini pystyi katsomaan oman kätensä sisään ja näki siellä verisuonet, joissa hän näki kulkevansa itse
- Näin silmät kiinni aivojen muotoisen labyrintin, jossa kulki tietoa
- Lopputripistä ajattelimme taas kaikenlaista. Tällä kertaa eri evoluutioteorioita ja keksin myös omani, joka vaikuttaa paljon järkevämmältä kuin muut, kerron siitä myöhemmin. Yritin myös päättää pitäisikö alkaa vain nauttia elämästä ja elää hetkessä vaiko jatkaa koko loppuelämän elämään ja olemassaoloon liittyvien asioiden miettimistä.. En tiedä, kumpikin on turhaa.
- Lopussa särki taas vähän päätä, toisin kun kaverillani

[Timp3]

Sinun mielestäsi on hieno kokea ahdistusta, pelkoa ja vaikka mitä muuta "huonoon" trippiin kuuluvaa?

[Jussi]

Heh ahdistusta oli vaan nousuissa, jotka on lyhyet. Pelko ei haitannut.. Se kesti vain sen aikaa kun näin kaverissa jotain pelottavaa, mutta olin sitten pitkän aikaa katsomatta sen naamaa, kunnes voitin sen pelon ja ei örkit ja muut enää pelottanu

Positiviisia hetkiä oli negatiivisia enemmän ja sellaista pidän hyvänä trippinä (varsinkin jos lopputrippi on kivaa..).

[wRRa]

Sinun mielestäsi on hieno kokea ahdistusta, pelkoa ja vaikka mitä muuta "huonoon" trippiin kuuluvaa?

Minusta ainakin on!

[Varjo]

Sinun mielestäsi on hieno kokea ahdistusta, pelkoa ja vaikka mitä muuta "huonoon" trippiin kuuluvaa?

Minusta ainakin on!

Kuin myös... Kunhan trippi ei keskity pelkästään niiden ympärille

[King Ink]

Musta se on ihan vitun perseestä et saa pelottavan ja ahdistavan tripin.

Kyllä mie näin lähtökohtaisesti lähden _nauttimaan_ psykedeeleistä enkä hakemaan mitään pelkotiloja vaikka niistä voiskin jotain oppia.
Esim joku Ayahuascakokemuskin, oli varmaan mun elämäni nautinnollisimpia matkoja, mut ei toi poissulkenut sitä et se opetti paljon.

Ei tuskan kautta opi varmaan sen paremmin asioita kuin muutenkaan vaikka must tuntuu et psykedeelien käyttäjien keskuudessa vallitsee yleisesti käsitys että näin on.
''Joo, oli ihan vitun paska matka, varmaan opin jotai!!!!!!''.

[Varjo]

King Ink, ehkä asiaa auttaa ymmärtämään se, että oma mielipiteeni bad tripistä on vajarit.
Oppii tai ei, pieni jännitys ja ahdistus ja pelkotilat ovat ihan normaalia, mistä vain huomaa aineen toimivan. Oppiminen on mulla lähes aina vähän sivuseikka, kyllä mä sen fiiliksen takia niitä vedän. Emt, mä tykkään, mutta kyllä mä siitä tripistä samalla nautin ja kyllä ne positiiviset kokemukset on aina olleet tripin aikanakin suuremmat kuin negatiiviset. Vähän vaikeeta selittää ku en oo verbaalisesti kovin lahjakas persoona...