. Tässäpä tämä:Ensimmäisellä kerralla söin 4 + 3 siidua ja ainoastaan huomasin pupiilien laajenemisen ja pienen jumittelun. Tosin en murskannut siemeniä ollenkaan ja söin aika nopeasti päälle.
Nyt toisella yrityksellä kuusi, pureskelin suussa pieneksi viisi minuuttia ja alas. Noin tunnin päästä alkoivat nauseat ja kävin polttamassa herrerin lehdykkää. Ei helpottanut, olisi pitänyt polttaa enemmän.
Pakotti mennä lepäämään sänkyyn sikiöasentoon. Siinä sitten loikoilin tovin ja pientä jumittelua alkoi ilmetä. Ajattelin, että pahaolo voisi syömälläkin lähteä ja kävin hieman väkisin syömässä. Kun sitten siinä aikani (noin 40 min)jumittelin, odotin, odotin ja odotin, äkkiä tuli tunne, että pahaolo oli loppunut. Nousin sängystä. Tunne oli normaalia olotilaa korkeampi, kuin pienissä paikuissa.
Auts! Jalkojen verisuonia nipisteli ja paikat olivat tosi jumissa. Tiesin mitä tehdä, kalja kaapista ja naamariin
. Pikkuhiljaa alkoi helpottaa.Menin koneelle ja juttelin kavereiden kanssa messengerissä. Samalla huomasin kuinka pienet asiat alkoivat hymyilyttää entistä enemmän ja ajatuksia vilisi päässä jos jonkinmoisia. Pistin vähän muskiikkia mm. Sphonglea ja sehän se nousi päähän. Ajatuksissaan kun innostui jostain asiasta, iloiset tunteet tulivat päähän kuin sähköisku ja euforia lisääntyi aina näiden jälkeen. Oli tunne, että nyt tekee mieli tutkia kaikkea, kaikki oli niin erilaista.
Taas menin sänkyyn makoilemaan ja tunsin pistelyä verisuonissa. Päätin kokeilla oikaiseeko poppers nämä tunteen. Jungle juicea ja Ultra srongia molempia yhdet vedot. Taisi oikaista ja vahvat euforian tunteet tulivat taas pintaan sähköiskun lailla. Oli pakko kiemurrella niistä sängyssä kun jotenkin onnistuin saamaan tällaisen kestämään lähes neljä sekuntia.
Seuraavaksi suuntasin ulos mp3 soittimen tahdistamana josta soi tälläkertaa inf. mushroomia. Ja paljain jaloin.
(huom! en asu kaupunki alueella). Ulkona maailma oli vaan niiin kaunis ja sanoin kuvaamaton, tutkin ihan kaikkea, haistelin kukkia, makoilin maassa selälläni taivasta katsellen. Taivaalla näin jos jonkinmoisia pilvistä muodostuvia hahmoja ja kuvioita. Jällen kerran rakastuin luontoon, aivan kuin pilvessä ekoilla kerroilla.Pikkuhiljaa siirryin takaisin sisätiloihin, söin ja join kahvia. Kaikki tuntui huvittavalta, syöminen oli kyllä jotenkin epämukavaa, tuntui äklöltä, mutta kyllä se alas meni. Huomasin, että korvani sisällä on jotain kovaa, tutkin asiaa paremmin ja totesin, että se on metallinen korun takaosa. Puukko käteen ja hommiin. Ja sieltähän se tuli, oli koteloitunut sinne (kerran ihmettelin kun korviksen takaosa oli kadonnut jonnekkin ja otin korun kokonaan pois).
:D (pilasiko tämä koko stoorin)Jonkun ajan päästä huomasin olon laskeneen ja nyt taidankin jo olla melko selvä
.. Paikat ovat vähän jumissa, mutta niitä on kiva venytellä. Seuraavaa kertaa innolla odotan. Nyt tuntuu siltä, että maistuu arkikin taas paremmalta ja sain harrastuksiini intoa ja ideoita päässäni. Hieno kokemus, tämä muistetaan. 
