Kuolemanjälkeinen elämä

[King Ink]

Wikipedia .

Uskotteko kuoleman jälkeiseen elämään missään muodossa, vai onko game over? Keskustelkaa vapaasti aiheesta, mielellään keskustelkaakin.

Mie en ole omia ajatuksiani ajatellut niin loppuun asti että voisin niitä foorumille kirjoittaa, mutta oon vaihdellut eri vaihtoehtojen välillä ja taidan uskoakin, että jotain on. Game over kuulostaa liian synkältä. Elän kuitenkin mielellään sen mukaan että kaikki loppuisi, sillä mistäpä sitä tietää varmaksi?

[Mushru]

Huh,ite oon vaan pysynyt ajatuksessa että ruumis ja mieli sammuu,the end.
En usko sieluun enkä muutenkaan tuonpuoleiseen.

Joten mun on vaikee rupee tästä höpöttää..
Oishan se siistii jos olisi taivas ja helvetti,
oon penskasta asti ajatellut että helvetissä on paljon siistimpää,kaikki synnit(huumeet ) )
ja Jimi Hendrix,Morrison ja kaikki muutkin coolit tyypit ois siel. Orgiat pystyssä hapon tahdissa..
Taivaassa olis sitten ikuinen harpunsoitto,synnit kiellettyjä eli mitään siistiä ei voi tehdä..
Luin just sarjiksenkin ettei bilispöytääkää oo :heh:

Eli siis tosiaan,aivot yksinkertasesti sammuu ja joten ruumiskin sammuu,näin ihmisbiologiaa lukien,
eli eipä siinä sitten mitään,tuskin kytätään mustaa koska millä sä mitään kyttäät?!
Ei sulla oo silimiä sillo enää!
Ja tosiaan,ite en tuosta sielusta perusta mitään,persoona ja tunteet on tosiaan tuota aivohässäkkää IMO.

Ja eli siis kun sielu on mulle tyhjänkanssa,en usko sielunvaelluksiin sun muihin..
Vaikka oishan se kiva uskoo että elämän jälkeen olisi vielä elämää,mut miks tästä elämästä silloin pitäis nauttii?
Miks meillä olis just tämä elämä,jos sitä olisi lisää tiedossa?
Enkä mä haluais periaatteessa elää tänkään elämän lisäks muuta elämää,
kaikkea hyvää ja paskaa kuitenkin tässä on riittävästi...

[sxoxyvg]

Arkku:1000e
Puku: 200e
"Kuolemanjälkeinen elämä"-keskustelun aloittaminen wikipedia linkillä: Briceles`s

[Baikonur]

Mä uskon, että jokin osa ihmisessä liittyy johonkin suurempaan kokonaisuuteen kuoleman jälkeen. En siis usko, että ihminen on vain ruumis ja biologiaa, vaikka en usko mihinkään erilliseen sieluunkaan oikein. Sielunvaellusoppi kiinnostaa kanssa, ja kun on uskonnollisia kokemuksia, niin silloin alkaa aina uskoa jälleensyntymään, vaikka se ei järjellä ajatellen kovin loogiselta tunnu.

[Uke]

Arkku:1000e
Puku: 200e
"Kuolemanjälkeinen elämä"-keskustelun aloittaminen wikipedia linkillä: Briceles`s

Haha



Ei voi sanoa että ei oo ikinä oikee tullu mietittyä asiaa mut.. ei sitä oikee osaa sanoa, vähän enempi sillä kantilla oon kumminki että kun ne elintoiminnot lakkaa ni siinä ollaan, olishan se päheetä nähdä vielä kuolemanjälkeistä maailmaa mut..tough shit.

[King Ink]

"Kuolemanjälkeinen elämä"-keskustelun aloittaminen wikipedia linkillä: Briceles`s

[Bateman]

Occamin partaveitsi on hieno periaate näissä "uskon"kysymyksissä, kuten agnostismikin. Omalla kohdalla ainakin näin, siis. Täten totean, että en turhaan usko moisiin, toki myönnän että jonkunsortin mahdollisuus on olemassa, samoin kuin on sekin kenties mahdollista, että juuri "meidän" viitekehyksemme näkyvän universumin ulkopuolella leijailee kaksi tonnia painava sateenkaarenvärinen elefantti-gorilla. Mutta enpä päätäni paljoakaan näillä vaivaa tuota pitemmälle, jo siksikin että se on täysin epäloogista.

[wRRa]

Mä näen että maailmankaikkeuksia on yksi ja se on sellasta jatkuvaa muutoksen virtaa ja se muutos sisältyy siihen yhteen, eli sen takia kaikki "kiertää" ja kuolleet ns. jälleensyntyy uudessa olomuodossa tähän maailmaan jne... Kuulostaapa sekavalta. Mutta siis en välttämättä usko että "minä" olisi mikään pysyvä juttu joka tällaisena siirtyisi uuteen elämään jonnekin, vaan että koostun useista osista ja olen pieni osa tätä maailmaa ja sit ne osaset menee uusiks

[Dexma]

No siis jos otetaan huomioon universumi ja astraali universumin jutut niin mä oon ensi elämässä bob marleyn keuhkot. Ainakin tarpeeksi pilvessä.


Mutta öööh.

Muuten mä vain poistun... Ja täältä...

[niksu]

Mä uskon, että jokin osa ihmisessä liittyy johonkin suurempaan kokonaisuuteen kuoleman jälkeen. En siis usko, että ihminen on vain ruumis ja biologiaa, vaikka en usko mihinkään erilliseen sieluunkaan oikein. Sielunvaellusoppi kiinnostaa kanssa, ja kun on uskonnollisia kokemuksia, niin silloin alkaa aina uskoa jälleensyntymään, vaikka se ei järjellä ajatellen kovin loogiselta tunnu.

Mä ajattelen aika samalla lailla, ainakin osin. Järjellä ajatellen, näistä asioista ei saa loogisia tekemälläkään. Ihmisen "kehittyneet" aivot tekevät kivoja sudenkuoppia ajatteluun, kun yrittää ymmärtää asioita, mitkä ovat kertakaikkiaan ihmismiehen saavuttamattomissa. Minua ainakin lohduttaisi suuresti ajatus siitä, että kuoleman jälkeenkin olisi jotain ja täällä koetut kärsimykset (ja miksei ilotkin) eivät menisi hukkkaan. Tuntuu vaan niin musertavan turhauttavalta, että tämä kaikki, olisi syntynyt sattumalta, tähtien ydinjätteistä (en usko luomiseen, sanan kristillisessä merkityksessä, mutta uskon, että meidän maailma ei ole sattuman tulosta. Ok, sattumaa on se siltä kantilta, että olemme udinjätettä, mutta ei pidä kiinnittää liikaa huomiota syntymekanismeihin, kun emme juuri ymmärrä muutenkaan maailmaa, missä elämme. Emme pysty edes hahmoittamaan sitä tilaa, missä olemme. Ääretön -käsite ei vain sovi 3-uloitteisen maailmankuvan omaavan käsitevarastoon.

Uskoisin, että homma jatkuu jollain tasolla ja täällä maailmassa olemme kartuttamassa kollektiivistä tunne- ja kokemuspankkia. Niin kovin tunteikasta on ihmisen elämä, eipä juuri muuta, kuin tunteita ja tuntemuksia. Fyysisiä ja henkisiä. Jossain toisessa ulottuvuudessa (tai siis ihan vaan jossain) voi olla hankalampi kokea tunteita, jos siellä olomuoto ei ole meteriaalinen. Noh, nyt jarruja. En vain kertakaikkiaan suostu tyytymään siihen, että tää olis vaan tässä.

Occamin partaveitsi on hieno periaate näissä "uskon"kysymyksissä

Minusta tuo "occam's razor" ajattelutapa on hyvä tieteellisissä asioissa, mutta ei ehkä niinkään sellaisissa pohdinnoissa, missä intuitio näyttelee suurta osaa. Tämä aihe on siitä hyvä, että kaikki pystyvät keskustelemaan tasavertaisesti, eikä esim. koulutuksella tai "yleissivistyksellä" ole merkitystä, kuin korkeintaan termeillä kikkailtaessa.

[Poppy]

Luulen, että mitään ei ole kuoleman jälkeen ja ei se ajatus edes ahdista. Se mitä ihmiset "näkee ja kokee" tuonpuoleisesta on mielestäni vain ahaa-elämyksiä ihmisen perusrakenteista. Dna, soluja, elimet, aivot. Fraktaaleja.
Mielellään jokainen meistä olisi hieman erikoinen. Olisi kiva kuulla kuoleman jälkeen että "Hyvin eletty! Hienosti löit ongelmia vastapalloon, joten paikka on teidän!" mutta epäilempä, että ei.

Jumala on helppo käsittää, mutta ihmisen, eli oman olemassaolon käsittäminen on vaikeaa. Omaa paikkaa on vaikea pallolle asettaa, mutta muurahaisen olemassaolon selittäminen kyllä onnistuu.
Elo ihmisen on vain vitun pitkä ja koukeroinen matemaattinen kaavio ja joka nurkan takana väijyy se vitun päivänkakkara, joka vain odottaa kuolemaani. Koska näinä tiukkoina aikoina ravinteetkin on kiven takana.

[naponen]

Huh,ite oon vaan pysynyt ajatuksessa että ruumis ja mieli sammuu,the end.
En usko sieluun enkä muutenkaan tuonpuoleiseen.

Siinäpä se oli sanottu. Mä oon pennusta lähtien pelänny kuolemista. Just se ajatus ettei sitten ole enää yhtään mitään, pelottaa. Toivoisin että osaisin uskoo johonki jumalaan ja sieluun ja taivaaseen, ei ehkä pelottaisi niin paljon tai jotain. En tiedä, paska juttu. Siks en meinaakaa ikinä kuolla.

[Huiko]

Ei.Ei oo mitään.Ja se on heppoo kun ei tarvii miettiä kuin tätä elämää.sulla on vain tämä ja muovaa sit sitä,minun mielipiteeni.Noita raja juttui kokenu joskus ja se ei oo ollu kun lampun sammumiseen verrattavia hommia.Minusta on kuitenkin tärkeää elää tämä elämä,koska jos et olisikaan sitten toimittanut osaasi suuressa suunnitelmassa/kudelmassa.Onhan muurahaiskeossakin jokaisella yhteisön tärkeä osansa.Mitä jos sun matostas puuttuis se yksi kude?

[wRRa]

Mut tähän pakko sanoo jotkut viisaat sanat jotka joskus jostain luin/kuulin...

"Ei ole tärkeää, onko elämää kuoleman jälkeen, vaan onko elämää ennen kuolemaa"

Tuntuu että jotkut ihmiset tuhlaa koko elämänsä valmistellakseen kuolemanjälkeistä elämäänsä, josta ei sinänsä oo mitään takeita. Otettakoon esimerkiks nyt perus uskovaiset jotka tekee hyviä asioita ansaitakseen paikan taivaassa... Ne sais paljon enemmän hyvää aikaan jos auttais ihmisiä siks että auttamisesta tulee hyvä mieli, ei siks että haluaa taivaaseen.

[King Ink]

Ei se et onko 1 vai vittu vaikka 10000 elämää tarkoita etteikö tähän yhteen pitäisi painostaa kuin se olisi ainoas.

[Hitler]

Älkää tavoitelko taivasta maan päällä tai SAATATTE joutua helvetin lieskoihin. Absurdia ja loogista kaikki mitä näkee.

Ompahan ollut viikko taas.

[wRRa]

Mut mikä on se taivas maan päällä? Onks se sitä et on aina kuoseissa jatkuvasti vai sitä et voi kokee elämänsä mielekkääks ala- ja ylämäkineen tehdessään sitä mitä todella haluaa?

[Hitler]

Joo kyllä se välillä tarkottaa juurikin tota kuosausta ja radalla oloa. Paljon muutakin kyllä, esimerkiks liikuntaa, taidetta, filosofista ajatteluu (eihän muunlaista ajattelua ole olemassakaan). On aika outoa että juuri uskonto on teoriani mukaan malliesimerkki "taivaasta maan päällä".

Toisille ihmisille se saattaa merkitä vaikkapa lasten tappamista ja raiskaamista. Tuskin monikaan pedari tekisi tekojaan jossei se tuntuisi niin oikealta ja luonnolliselta olotilalta. Sikkiä.

Ja lisätkää nyt tämän viestin jokaisen lauseen perään mielessänne sana "kai".

[wRRa]

Mut toiset ihmiset pakenee paskaa oloaan esim. aineisiin tai ikäviin tekoihin, joita ne saattaa katua myöhemmin ja jotka ei pidemmällä aikavälillä kuitenkaan tuo niille sitä taivasta vaan johtaa just helvettiin. Kipulääkettä, mutta ei lääkettä joka parantais sairauden.

Emmä tiiä onks olemas mitään yhtä asiaa, joka sais kaikki ihmiset onnelliseks. Mä tuun onnelliseks siit et voin auttaa muita ja itseäni, koska nään tän maailman yhtenä kokonaisuutena... Minä olen kaikkeus ja kaikkeus on minä, joten auttamalla muita kai autan myös itseäni.

[Baikonur]

Mua ainakin pelottaisi taivas ja helvetti paljon enemmän kuin se, että kuoleman jälkeen ei olisi mitään.

[siqqe]

Kuoleman jälkeen sielu lähtee johonkin, johonkin. Siellä ei ole hyvää eikä pahaa, kaikki vaan on. Muttei se tunnu pahalta, kohan sulaa ja leijailee ja lipuu. En usko että tällä elämällä on hirveästi merkitystä millaista tulevasta tulee olemaan. En tiedä onko se sitten vähän niikuin veisi tyhjän pullon kierrätykseen, lipuu siellä ja ehkä joskus randomina otetaan uusiokäyttöön, ehkei paskasta sielua oteta uusiokäyttöön vaan heitetään kaatopaikalle. Missä se vaan lipuu ja on sitten. Jaa-a.

[wRRa]

nii vai kierrätetäänkö sielut niin että ne muussataan eka yheks isoks sielumassaks josta revitään taas paloja uusiin sieluihin..?

[Ghaledelic]

Nii kaua ku mä en kävele veden päällä, ei kävele yläkerra Jesse eikä mosse eikä ketkää muutkaa. Eli kumoon samantie kaikki raamatussa olevat vaihtoehdot kuolemajälkeiselle elämälle.

En usko et on mitää, tyhjää tyhjyyttä, ei mitää ajatusta, fyysisyyttä, ei mitää. Poistumine yksinkertasesti. Mut joskus ehkä yrittäny kelaa jos sielu jäis ja ruumis poistuis mut eii eii, emmä osaa kusettaa itteeni. =) Siks panostanki siihe et nautin elämästäni ku sitä vielä on, ja varsinki päivä kerrallaa koska huominenha ei oo koskaa varma juttu.

[wRRa]

mä uskon jälleensyntymiseen, koska oon buddhalainen. tai toiste päi.

mut mitä se sit on, siitä en tiiä. syntyyks tää sielu kokonaisena uudestaan, niiku et mä oisin MÄ vielä? en usko, mut en tiedä. onks se sit tyhjyys ku MÄ lakkaa olemasta, vai onks se vaa alku uudelle?

mä oon kyl kelannu et mä kuolen joka hetki, koska mä muutun enkä oo enää se mä joka mä olin ennen. ehkä kuolemaki on jotai... sellast.

joskus salviapäissään unohti täysin kuka oli ja sit kelaili myöhemmin et jos kuolema on jotai sellast, et kadottaa sen "minän" joka on ollu...? mist sitä vois tietää.

[Baikonur]

Nii kaua ku mä en kävele veden päällä, ei kävele yläkerra Jesse eikä mosse eikä ketkää muutkaa. Eli kumoon samantie kaikki raamatussa olevat vaihtoehdot kuolemajälkeiselle elämälle.

Eiks sen enemmänkin kumoais se, jos kaikki kävelis veden päällä ja se olis ihan tavallista?

[Ghaledelic]

Nii kaua ku mä en kävele veden päällä, ei kävele yläkerra Jesse eikä mosse eikä ketkää muutkaa. Eli kumoon samantie kaikki raamatussa olevat vaihtoehdot kuolemajälkeiselle elämälle.

Eiks sen enemmänkin kumoais se, jos kaikki kävelis veden päällä ja se olis ihan tavallista?

No se ehkä vieläki enempi! Mut jotenki mun korvii jeesustelut on niiiiiiiiiiii huuhaa paskaa. Ja oon rankastikki sitä mieltä, että kaikki uskoo mihin tykkää! Vaikka näkisin Ruotsalaisen palvomassa apinaa ja asettamassa kruunua sen päähä, nii....... okei, pitäisin sitä hulluna. Mut en siltikää syrjis tai tuomitsis sitä mitenkää uskomansa perusteella =)

[Baikonur]

Nii kaua ku mä en kävele veden päällä, ei kävele yläkerra Jesse eikä mosse eikä ketkää muutkaa. Eli kumoon samantie kaikki raamatussa olevat vaihtoehdot kuolemajälkeiselle elämälle.

Eiks sen enemmänkin kumoais se, jos kaikki kävelis veden päällä ja se olis ihan tavallista?

No se ehkä vieläki enempi! Mut jotenki mun korvii jeesustelut on niiiiiiiiiiii huuhaa paskaa. Ja oon rankastikki sitä mieltä, että kaikki uskoo mihin tykkää! Vaikka näkisin Ruotsalaisen palvomassa apinaa ja asettamassa kruunua sen päähä, nii....... okei, pitäisin sitä hulluna. Mut en siltikää syrjis tai tuomitsis sitä mitenkää uskomansa perusteella =)

No tässä kaikessa olemme suunnilleen samaa mieltä. Argumenttisi oli vain vähän hassu.

[Poppy]

Joskus ahdistaa tieto siitä, että on vain pelkkä eläin täällä kuljeksimassa. Vaeltaa vain lisääntyäkseen, pitääkseen itsensä ja perheensä kylläisenä ja pitääkseen omalta osaltaan yhteiskuntaa pystyssä maksamalla veroja ja olemalla kunnollinen ihminen.
Minulta meni nämä kaikki kohdat pieleen, silti pärjään. Silti ihminen kaipaa jotain korkeampaa olotilaa, Jumalaa tai muita satuja.

Ajatus siitä että kun syön selkä suorassa ruokaa keskittyen pelkästään siihen, jotta energiat virtaisivat kehossani paremmin tuntuu turhauttavalta ja ahdistavalta. Onko minun pakko uskotella itselleni jonkun energian olemassaolo, vain jotta saisin itseni suggestoitua johonkin korkeampaan olotilaan? Ihmiset silti haluaa sitä.
Ihminen haluaa uskoa kolmanteen silmään, feng shuihin, hypnoosiin, jumalaan, kummituksiin jne. vain siksi että olisi joku korkeampi voima jolla täyttää se kummallinen tyhjä aukko päässä. Kun aukko on täytetty, ei enään ole tarvetta, eikä halua miettiä, että millä se tuli täytettyä ja miksi. Aukkohan on jo täynnä ja olo on hyvä, mitä sitä enään miettimään.

Jos joku haluaakin kyseenalaistaa tämän aukon ”täytteen” aletaan puolustamaan kynsin hampain jo olemassa olevaa täytettä, oli siinä järkeä tai ei. Täytteen etsiminen ja löytäminen oli valtavan filosofisen pohdiskeluprosessin tulos ja ihmiset ei halua lähteä siihen pohdiskeluun enään toista kertaa, kun olo on jo kuitenkin keskinmäärin ihan ok ja aukossa on jo olemassaoleva täyte.

Tämän korkeamman voiman kaipuun takia ihmiset ovatkin varmaan niin taipuvaisia iloitsemaan erinäisten päihteiden mieltä avartavista vaikutuksista. Normaaliin eläimen elämään mitä elämme, lisääntymisineen, oman pesän rakentamisineen ym. rituaaleineen, nämä tuovat vaihtelua ja järkeä. Se on vähän kuin katsoisi mainosta elokuvasta joka ei koskaan tule ensi-iltaan.
Sen avulla voi elätellä itselleen kuvitelmaa siitä että olemmekin täällä jonkun tarkoituksen takia. 'Olenhan nähnyt ja tuntenut palan taivasta ja paratiisia omin silmin'.
Mikä tahansa mikä vie ajatukset pois siitä, että olemme siltikkin vain eläimiä. Ajatukset pois siitä, että me ollankin vain karjaa. Toiset yrittää purkaa kaavaa. Miksi? Miksi keskittyä puhumaan karjalle järkeä, kesken karjan ruokatunnin? Maha on täynnä ja kahden viikon päästä tulee tili. Vois ostaa vaikka volvoon ralliratin! Saa paremman otteen ratista kun ajaa 160 km/h motaria kohti päiväkotia, että kerkeää viedä lapset hoitoon ennen töitä.

Rakkaat individualistit, hedonistit, nistit, narsistit, idealistit, realistit, hampuusit, tyypit.
Nauttikaa elämästänne ilman kompromisseja, sillä jumala saa kyllä meidän lamput syttymään, veden kiehumaan, hampun kasvamaan, mutta kuoleman jälkeen jumala vain ottaa ja tekee meidän jäänteistä syvästi vihaamallesi naapurille valoa olohuoneeseen.

Meitä ei erota muurahaisesta periaatteessa mikään.