Meditointi

[wRRa]

Btw hyi vidu toi meditationinfo.net nimim. skeptinen kaikkia lähteitä kohtaan jotka lupailee meditaatiolla sisäistä rauhaa ja onnea..

Se on vaan "myyntikikka" että saadaan perustaunotkin aloittamaan meditaatio Aika monissa paikoissahan tollasta lupaillaan. Mut toi "don'ts"-lista oli mun mielestä pääasiassa ihan hyvä tai ainakin siellä oli monia hyviä pointteja.

[frapathea]

Btw hyi vidu toi meditationinfo.net nimim. skeptinen kaikkia lähteitä kohtaan jotka lupailee meditaatiolla sisäistä rauhaa ja onnea..

Se on vaan "myyntikikka" että saadaan perustaunotkin aloittamaan meditaatio

Jep, ja musta se on epäilyttävää, etenkin kun jotkut kuitenkin kohtaa jossain vaiheessa pimeän yön (Dark Night of the Soul, dukkha ñanat). Ei kaikki, mut se vaara on olemassa. Musta on kuvottavaa ja vastuutonta lupailla onnea harjoitteesta, johon buddhalaisessakin traditiossa liitetään vaiheita, joiden aikana voi olla, että kaikki tuntuu puhtaalta kärsimykseltä. Täysmittainen DNoS on kaiketi harvinaisehko ilmiö, mutta se voi yltyä vakavaksi, ja joka tapauksessa suurella todennäköisyydellä harjoitteen alkaessa tuottaa hedelmää joutuu istuja kohtaamaan epämiellyttäviä olotiloja.

Toi on niinku hehkuttais varauksettomasti LSD:tä ottamatta huomioon, että jotkut saa siitä vitun paskoja trippejä ja pieni prosentti joutuu osastokuntoon joko hetkeksi tai pahimmassa tapauksessa loppuelämäkseen.

Meditaatio on ihan hiton voimakas työkalu. Sitä ei tulis aliarvioida hyvässä kuin pahassakaan.

Täällä vähän DNoS:ista: http://happinessbeyondthought.blogspot. ... to-do.html

[Pristine]

Mitä oot mieltä tällaisesta naljailevasta, mut mielestäni sangen osuvasta vastauksesta siihen, kun eräällä keskustelualustalla eräs käyttäjä kertoi, että hänen on vaikea istua alas ja keskittyä siinä meditoimaan, mutta että hän pitää kalastusta, metsässä samoilemista ja kehräämistä meditaationa?

Mun mielestä noi kyseiset aktiviteetit ovat loistavia tapoja tarkkailla mieltä. Loistavaa jos vaikka noin saa integroitua elämäänsä sitä meditatiivista olemista sen sijaan, että istuu. Istuminen voi olla tosiaan hyvin haastavaa ja usein onkin. En kuitenkaan välttämättä itse näkisi parhaimpana keinona pidemmällä tähtäimellä keskittää meditaatiota vain tiettyihin aktiviteetteihin, koska se tuntuu tässä päässä enemmän tai vähemmän ihmisyytensä pakenemiselta. En voi sanoa kenenkään puolesta onko järkeä meditoida vaiko ei. Joku voi olla luontaisesti koko elämänsä tosi zen vaikka eläisi yltiöhektistä elämää eikä istuisi alas ikinä, toinen taas kokee ummet ja lammet helvettiä ja kuolemisia istuessaan tuntikausia. Itse oon kokenut alas istumisen vaan yksinkertaisesti tehokkaimpana keinona edistää sisäistä rauhaa, mut... ei kipuu ei hyötyy, tai jotain.

Missä menee meditaation raja, ellei muodollisessa harjoitteessa?

Sepä se, kun en itse sitä rajaa ainakaan kovasti tykkää vetää. Paha sanoa.

Näetkö eroa meditaation ja meditatiivisen lähestymistavan välillä?

En oikeastaan. Meditaation näen kuitenkin jossain määrin olevan enemmän meditatiivista lähestymistapaa syvempi, tarkoitettu aika olla vaan ja sallia kaikki. Mut kuten oon sanonut, mun mielestä kaikki on meditaatiota. Se tulee aina vaan selvemmäksi ajan myötä jokaiselle joka meditaatiota säännöllisesti harjoittaa, tai sitten ei.

Musta on kuvottavaa ja vastuutonta lupailla onnea harjoitteesta, johon buddhalaisessakin traditiossa liitetään vaiheita, joiden aikana voi olla, että kaikki tuntuu puhtaalta kärsimykseltä.

Täysin samaa mieltä.

[frapathea]

Siis selvennä nyt vielä, onko susta tai voiko susta olla meditaatiota jääkaapilla käyminen, runkkaaminen ja salkkareiden katsominen?

En sinänsä oo lainkaan eri mieltä siitä, että lopulta harjoitteen integroituessa enemmän ja enemmän elämään se raja häilyy. Ja sikshän sitä meditaatiota harjoitetaankin, että oppis olemaan läsnä paremmin ja kokonaisvaltaisemmin ja antautumaan aktiivisesti kokemukselle. Mutta musta kaikki ihmiset ei kyllä meditoi koko ajan. Jos asia olis näin niin miks kenenkään tarvis alkaa tehdä harjoitetta? Eiks asiat olis aika vitun hyvin maapallolla, jos jokainen ihminen olis jatkuvasti täysin tietoisessa tilassa? Mun keskeinen sanoma on se, että alkuvaiheessa muodollinen harjoite on tärkeetä ja onnistunut integrointi tapahtuu pikku hiljaa.

[Pristine]

Siis selvennä nyt vielä, onko susta tai voiko susta olla meditaatiota jääkaapilla käyminen, runkkaaminen ja salkkareiden katsominen?

Joo on ja voi. Mä olen samoilla linjoilla sun kanssas siitä mitä sanot harjoitteen tärkeydestä, etenkin alkuvaiheessa ja oikeastaan näen sen monella välttämättömänä jos haluaa elämäänsä ylipäätään kestävää mielenrauhaa. Niin, lopulta voin omalta kohdaltani esimerkiksi sanoa, että 'teen' harjoitetta yleisesti päivittäin. Toisinaan istun alas vaikkapa vaan tunniksi ja koko loppupäivä meneekin mm. kavereiden kanssa, koneella, telkkaria katsellen (näitä pyrin tosin vähentämään koska kiinnostus ei enään riitä), ja toisinaan tuntuu koko päivä menevän vaikka tunnin kahden istumasessioissa jonka välissä käyn vessassa, syömässä, kävelyllä ja palaan sitten istumaan jälleen tunniksi tai pariksi. Mut en mä osaa enään sanoa, että milloinko ihan oikeasti meditoin ja milloin en.

Tietyissä tilanteissa olen todella tiedostava ja päässä ei kulje juuri mitään ja toisinaan voi ahdistaa ja pelottaa paljonkin. Tuntuu, että aina siinä takana on kuitenkin se tiedostava meditatiivinen läsnäolo joten on vaikea nähdä sen puuttuvan kokemuksesta juuri milloinkaan. Sitä enemmän sen tuntu tosin syvenee mitä enemmän 'harjoitan' sitä vaikkapa sitten istumalla ja katsomalla puuta tai seinää. Kyllä mä puhun itsekin meditaatiosta koska se on käytännöllistä, ja ainoo mitä mulla on kokemustani tai tekemisiäni kuvaamaan on kieli ja se on vain niin rajoittunut työkalu.

Mutta joo, eipä mulla ole tähän enään oikeastaan mitään lisättävää. Meditate when you meditate and meditate when you are not meditating.

https://www.youtube.com/watch?v=fp4RmH4TMDM Täs muuten imo hyvä pätkä jos joku tuntee halua vaan olla tekemättä mitään ja silti se tuntuu vitun haastavalta toteuttaa.

[psychiCNoob]

Teetkö formaalia kävelymeditaatiota? oon toistaseks ite kokeillut lähinnä sellasta rennon meditatiivista otetta paikasta toiseen kävelemiseen silloin tällöin, en vielä muodollista kävelymeditaatiota. Kuulemma se on ihan oma juttunsa.

En mitään virallista vaan just tollasta käppäilyä paikasta toiseen rennon asenteen kera. Luin tosta virallisesta muodosta ja päätin et istuminen on se mun juttu.

Minkätyylisestä tykkäät? Tämänkin harjoitteen keskuudesta löytyy erilaisia koulukuntia ja skenejä.

Lähinnä kiinnostais sellanen "shamaaninen" lähestymistapa, mut eiköhän se mee aika samaa nippuu ton mystiikan kans. Kiitti vinkeistä ! Näilla pääse jo varmaan alkuun.

Meditaatio tuntuu olevan sellanen ihmisen perus"taito". Jokaisella on mahdollisuus löytää se polku. Uskon et jokainen meditoi joskus tiedostamattaan, ainakin lapsena.

Riippuu mitä meditaatiolla tarkoitetaan, puhutaanko meditatiivisesta tilasta vai meditaatioharjoitteesta.

Meditatiiviseen tilaan viittasin tuossa.

Mut meditatiivinen asenne arkiaskareisiinkin on aikas siisti juttu siin kohtaa ku harjoite on edenny sellaseen pisteeseen et sitä otetta on helpohko alkaa integroimaan arkielämään, ja tärkeetäkin sen kannalta että sais ne istumisen hyödyt oikeesti näkymään ja tuntumaan jokapäiväisissä toimissa.

On, mut sen "tason" saavuttaakseen on tehtävä harjoitteita sinnikkäästi päivittäin, välillä kaatuen ja taas ylös nousten. Mulla ainakin oli ja on vieläkin paljon tehtävää sen kanssa, että mikä on se meditaation perusluonne. Ja kun nyt tää perusluonne on alkanu pikkuhiljaa hahmottumaan on sitä oloa helpompi integroida niihin arkiaskareisiin. Joka on muuten aika palkitsevaa! (myös oppitunneilla ) Mut niinku frapa sanoit, meditaatio on voimakas työkalu, jota tulee kunnioittaa. (Vähän niinku esim. sienet, hamppu) Et sitä ei kannata "tuhlata" niihin salkkareihin tai fäppäämiseen tai mihkään muuhun yhtä "aivottomaan" aktiviteettiin.

Musiikin, piirtelyn/maalamisen ja muun luovuutta vaativan toiminnan kanssa oon huomannut meditaation hyötyjä, jotenkin pääsee takas siihen "flow"-tilaan helpommin. Tai sit vaan meditaatio on se flow. Elämä on flow? Go with the flow.

Meditate when you meditate and meditate when you are not meditating.

Tää oli hyvä. Eiks se elämä ollu sitä yhtä meditaatiota? Jonku rastafarin suusta: "Meditation starts in the morning when you wake up and ends when you go to sleep" Tällöin puhuttiin kyl ganjasta siinä sivussa, mut ihan hyvä näkökulma tuokin.

ps. Oon huomannu et meditoiminen poistaa multa tarpeen päihtyä.

[wRRa]

Teetkö formaalia kävelymeditaatiota? oon toistaseks ite kokeillut lähinnä sellasta rennon meditatiivista otetta paikasta toiseen kävelemiseen silloin tällöin, en vielä muodollista kävelymeditaatiota. Kuulemma se on ihan oma juttunsa.

Paljasjalkakävely (tai edes paljasjalkakengillä käveleminen) muuten tekee kävelemisestä helposti meditatiivisempaa. Keskittyä voi vaikkapa jalkapohjien tuntemuksiin. Suosittelen kokeilemaan, tää on oikeesti aika kivaa . Itse suosittelisin kävelymeditaatiossakin valitsemaan sen kohteen johon keskittyy, eli sit se on vaikka just jalkapohjien tuntemukset tai vaan hengitys, mut kuitenkin niin ettei keskittyminen ainakaan alkuun vaeltais eri asioissa vaan ois siinä samassa jutussa sen koko kävelyn ajan.

[King Ink]

En tajuu miks mulle on niin vaikeeta tehdä meditaatioharjoitteita. Ei vaan pysty istuu alas. Elämä tuntuu aika meditatiiviselta monesti, mutta kaipais tollasta säännöllistä harjoittelua ja syventymistä pidemmälle tähä juttuu. Joskus vuosii sitten jakso istua, ehkä se liitty psykedeeleihin ja niiden runsaampaan vetämiseen jotenki. Tekis mieli mut ei vaan saa aikaan. Mulle tulee jopa semmonen olo, etten ois loppupeleissä ees semmonen tyyppi joka meditois, et en ois jotenki tarpeeksi hyvä tai syvällinen heppu siihen. Melkein nykysin jopa nolottaa ajatus, että minä meditoisin.

Naurattaa noi omat kelat, mit vidduu. En ota itteeni kovin tosissaan. Yks päivä kokeilin jonku 10 min pitkästä aikaa, eikä jälkeenpäin tuntunu kauheelta. Joogan tapaileminen kyl tuntuu helpolta hommalta, mut istumista on vaikee saada rytmiin mukaan. Oon muute nauttinu tän keskustelun lukemisesta, kiitti frapthealle tosta infopaketista, pitää tutustuu kunhan saan itteni tarpeeks kiinnostuneeks tästä hommasta.

[frapathea]

Mullakin on ollut vaikeeta palata säännölliseen harjoitteeseen kun jouduin ihan vitun uskomattomassa kiireessä hetkeks lopettamaan päivittäisen kurinalaisen harjoitteen. Ni nyt viimeisen kuukauden aikana oon retuperäisesti istunu tosi epäsäännöllisesti. Vituttaahan moinen ja vointi & kärsivällisyys on huomattavassa laskussa. Mut se on niin hiton hankalaa välillä saada siitä langan päästä kiinni taas kun se on päässyt karkaamaan.

Joku yhteinen meditaatiohaastehan, jossa raportoitais päivittäin, vois auttaa. Olisko kellään kiinnostusta? Voisin järkkää jollain soveltuvalla alustalla, jos innostusta löytyis. Toinen hyvä motivaation ylläpitäjä on mulle ollut beeminder.

[Infitialis]

Mullakin on ollut vaikeeta palata säännölliseen harjoitteeseen kun jouduin ihan vitun uskomattomassa kiireessä hetkeks lopettamaan päivittäisen kurinalaisen harjoitteen. Ni nyt viimeisen kuukauden aikana oon retuperäisesti istunu tosi epäsäännöllisesti. Vituttaahan moinen ja vointi & kärsivällisyys on huomattavassa laskussa. Mut se on niin hiton hankalaa välillä saada siitä langan päästä kiinni taas kun se on päässyt karkaamaan.

Joku yhteinen meditaatiohaastehan, jossa raportoitais päivittäin, vois auttaa. Olisko kellään kiinnostusta? Voisin järkkää jollain soveltuvalla alustalla, jos innostusta löytyis. Toinen hyvä motivaation ylläpitäjä on mulle ollut beeminder.

Mua kiinnostaa mut motivaatioo ei oo. En oo koskaan meditoinu tietoisesti. Ehkä positiivinen ryhmäpaine auttais.

[frapathea]

Joku yhteinen meditaatiohaastehan, jossa raportoitais päivittäin, vois auttaa. Olisko kellään kiinnostusta? Voisin järkkää jollain soveltuvalla alustalla, jos innostusta löytyis.

Mua kiinnostaa mut motivaatioo ei oo. En oo koskaan meditoinu tietoisesti. Ehkä positiivinen ryhmäpaine auttais.

Jostain sitä täytyy aloittaa! Ajattelin et tällasta ryhmäprojektia vois lähteä toteuttamaan esim. sillai, että pistäisin (mahdollisesti muiden jo kokeneiden kanssa, esim. wRRa olisko kiinnostusta?) jonkun lyhyen tietopaketin kasaan, esim. erilaisista meditaatiotekniikoista, alotettais vaikka ihan lyhyistä meditaatioista, ja sit voitais vaikka raportoida toisillemme, koska ollaan istuttu ja miten pitkään, ja mahdollisesti millaisia havaintoja, jne.

Etin sopivaa alustaa tälle.. Ilmoitelkaa kiinnostuneet tähän ketjuun tai mulle privalla niin katotaan syntyiskö tästä tällainen mukava kesähaaste! Ja jos ketään kiinnostaa, niin mulla olis ainakin näin kivoilla kesäkeleillä myös mahdollisesti intoa järjestää pääkaupunkiseudulla jotain ulkoilmayhteismeditaatioita, huh?

[King Ink]

Kiinnostaa, sais potkuu persiille.

[Personaes]

Oon meditaatio-noobi, miten meditointi eroaa tavallisesta ajattelusta? Tarkoitus taitaa olla että pyritään tyhjentämään mieli ja sitäkautta näkee sitten uusia asioita? Mikä tuo "pimeä yö" on?

[Dexma]

Oon meditaatio-noobi, miten meditointi eroaa tavallisesta ajattelusta?

Mä itse ajattelen meditaation enemmän harjoitteena joka parantaa pitkällä tähtäimellä yleistä läsnäoloasi omaa elämääsi kohtaan. Tämän avulla osaat pitää toivottovasti mielesi maadoittuneena enemmän samalla elää hetkessä. Meditaatio opettaa itselleni esim ahdistuksesta sen, että se on ohimenevä tunne enkä voi silti pakoilla sitä. Meditaatio opettaa mulle konkreettisemman mielentilan mun arkeeni voisin sanoa. Se opettaa mua aktiivsuutta, pitkäjänteisyyttä ja ahkeruutta. Samalla se opettaa mulle lepoa, stressin sietokykyä. Meditaatio opettaa mulle elämänfilosofiaa. Se opettaa mua miettiin voinko tehä asialle jotain ja jos en voi niin mun on pakko alkaa olemaan sen kanssa vaikka en tykkäisi siitä, koska se on ainut mitä voin tehdä sille asialle. Eräällälailla se automaattisesti vie mua aina oikealle tielle.

Mun meditaatio on eniten sitä, että istun paikallani. Lyön kellon joka herättää 15 minuutin jälkeen. Lasken hengitystä välillä, mutta suurimmaksi osaksi pyrin vain istumaan tämän ajan aktiivisesti. Tämä on hyvin yksinkertainen harjoitus joka on niin kokonaisvaltainen, että se parantaa mun elämää. Harjoituksen haasteen näkee siinä, että vaikka se PARANTAISI mun elämää niin sen sijaan monesti skippaan harjoituksiani ja mielummin runkkaan ja katselen pornoa, joka on yksinkertaisesti selvä osoitus siitä, että minä olen typerä.

Oon ajatellut, että pitäisi alkaa meditoimaan tasaisemmin ja aloittaa aamuin illoin. Myös voisin lisätä arkeeni harjoitteita esim siivoamisen muodossa joihinka pyrkisin saamaan saman asenteen kuin meditaatioon. Esim siivoaminen ei olisi niin paljon "vittu täällä on niin likaista pakko tehä tälle paskalle jotain, kun äitikin tulee käymään viikonloppuna" vaan "nyt on siivoamishetki. Siivoan"

[Infitialis]

Ajattelin et tällasta ryhmäprojektia vois lähteä toteuttamaan esim. sillai, että pistäisin (mahdollisesti muiden jo kokeneiden kanssa, esim. wRRa olisko kiinnostusta?) jonkun lyhyen tietopaketin kasaan, esim. erilaisista meditaatiotekniikoista, alotettais vaikka ihan lyhyistä meditaatioista, ja sit voitais vaikka raportoida toisillemme, koska ollaan istuttu ja miten pitkään, ja mahdollisesti millaisia havaintoja, jne.

Mä arvostasin suuresti valmiiks pureksittuu infoo ja tollanen raportointi järjestelmällisyys on aina ollu se juttu millä pysyn kiinni asioissa.

Ja jos ketään kiinnostaa, niin mulla olis ainakin näin kivoilla kesäkeleillä myös mahdollisesti intoa järjestää pääkaupunkiseudulla jotain ulkoilmayhteismeditaatioita, huh?

Jos ajankohta sopii ni mä oon messis pk-seudun tyypit pitäis miittaa muutenki jonku asian varjolla.

[frapathea]

Oon meditaatio-noobi, miten meditointi eroaa tavallisesta ajattelusta?

Meditaatio ei ole ajattelua, vaan harjoite, jossa pyritään tarkkailemaan ajatus- ja havainnointiprosessia.

Tarkoitus taitaa olla että pyritään tyhjentämään mieli ja sitäkautta näkee sitten uusia asioita?

Joku saattaa olla tästä eri mieltä, mutta itse sanoisin, että ei nyt ihan näinkään. Mielen tyhjentäminen ts. ajattelun lopettaminen olis nähdäkseni vähän sama kuin sydämen pysäyttäminen tai hengityksen lakkauttaminen. Aivot ajattelee ja havainnoi. Se on niiden elimellinen tehtävä.

Mikä tuo "pimeä yö" on?

http://en.wikipedia.org/wiki/Dark_Night_of_the_Soul
http://en.wikipedia.org/wiki/Dukkha

[fastnbulbous]

Omaan laiskaan tyyliini meditaationi koostuu lattialla makaamisesta ja ajatysten tyhjentämisestä. Huumeiden ystävänä toivoin henkisiä pikavoittoja tylsyyden ja ahdistuksena karkoittamiseen, mutta löysin sattumalta eriskummalisen, jopa iankaikkisen rauhan tunteen. Stressi on kutistunut olemattomiin, uhkien sijaan nään mahdollisuuksia ja uskaltaessani katsoa vihdoin katsoa silmiin pari sekuntia pidemmälle näen useasti vilpittömän hymyn, jonka olemassaolosta en ollut aiemmin tietoinen. Elämä tuntuu... elämältä?

Buustii muuten satunnaista narkomaaneiluakin, kun on selkeämpiä ideoita paeta tai kohdata maallisia ongelmia.

[Infitialis]

Mistä mä alotan?
Selkeät ohjeet jos joku jaksaa mun vaivakseni nähdä ja näpytellä tänne niin mä sitten orjallisesti niitä noudattelen ja katson mitä tapahtuu. Jos vedän projektin niin raportoin myös. Lupaan yrittää vetää projektin.

[frapathea]

Mistä mä alotan?
Selkeät ohjeet jos joku jaksaa mun vaivakseni nähdä ja näpytellä tänne niin mä sitten orjallisesti niitä noudattelen ja katson mitä tapahtuu. Jos vedän projektin niin raportoin myös. Lupaan yrittää vetää projektin.

Vaihtoehtoja on monia. Mutta istu ensin alas mukavaan asentoon, jossa jaksat olla jonkin aikaa paikallasi.

Voit esimerkiksi keskittyä hengitykseen. Sisään. Ulos. Vaihtoehtoisesti voit keskittyä tarkkailemaan kehontuntemuksiasi, ajatuksiasi tai emootioitasi. Jotkut keskittyvät toistamaan mantraa. Tärkeintä meditaatiossa on keskittyminen. Keskittyminen suunnataan johonkin luonnollisesti ilmenevään kokemuksen osaan, jota tarkkaillaan puuttumatta tietoisesti sen kulkuun.

Meditaatio on aktiivista antautumista kokemukselle. Mitä koet kun istut paikoillasi ja tuijotat seinää tai silmäluomiesi sisäpintaa? Laita itsesi likoon siihen mitä koet juuri nyt.

[Personaes]

Mistä mä alotan?
Selkeät ohjeet jos joku jaksaa mun vaivakseni nähdä ja näpytellä tänne niin mä sitten orjallisesti niitä noudattelen ja katson mitä tapahtuu. Jos vedän projektin niin raportoin myös. Lupaan yrittää vetää projektin.

Vaihtoehtoja on monia. Mutta istu ensin alas mukavaan asentoon, jossa jaksat olla jonkin aikaa paikallasi.

Voit esimerkiksi keskittyä hengitykseen. Sisään. Ulos. Vaihtoehtoisesti voit keskittyä tarkkailemaan kehontuntemuksiasi, ajatuksiasi tai emootioitasi. Jotkut keskittyvät toistamaan mantraa. Tärkeintä meditaatiossa on keskittyminen. Keskittyminen suunnataan johonkin luonnollisesti ilmenevään kokemuksen osaan, jota tarkkaillaan puuttumatta tietoisesti sen kulkuun.

Meditaatio on aktiivista antautumista kokemukselle. Mitä koet kun istut paikoillasi ja tuijotat seinää tai silmäluomiesi sisäpintaa? Laita itsesi likoon siihen mitä koet juuri nyt.

Okei, mitä se keskittyminen ja meditaatio sitten antaa? Avatkaa mulle vähän enempi, "mitä meditaatio antaa/tekee"? Kun en vaan vieläkään ymmärrä että eikö se ole tavallaan ihan ajattelemista ja keskittymistä niihin ajatuksiin tms?

[frapathea]

Okei, mitä se keskittyminen ja meditaatio sitten antaa? Avatkaa mulle vähän enempi, "mitä meditaatio antaa/tekee"?

Tästä on monia näkemyksiä, mutta oman kokemukseni perusteella väittäisin, että sitä ei voi koskaan etukäteen tietää. Meditaation lyhytaikaiset vaikutukset vaihtelevat istunnosta toiseen ja pitkäaikaiset ihmisestä toiseen. Monet kokevat olevansa iloisempia, energisempiä ja emotionaalisesti tasapainoisempia säännöllisen meditaation seurauksena, mutta pienellä osalla saattaa ainakin väliaikaisesti ilmetä myös mielenterveyden järkkymistä.

Säännöllinen meditaatio voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa myös eräänlaisia murroskokemuksia, jotka voivat enemmän tai vähemmän pysyvästi muuttaa tapaa käsitellä maailmaa. Mutta niitä on melko vaikea selittää, sillä niissä ei kokemuksena itsessään ole sisältöä – yleensä niitä kokeneet vain "tietävät" mistä puhutaan jos niistä puhutaan.

Kun en vaan vieläkään ymmärrä että eikö se ole tavallaan ihan ajattelemista ja keskittymistä niihin ajatuksiin tms?

Ei oikeastaan. Se on enemmän niiden spontaanisti nousevien ajatusprosessien (tai tunteiden, kehontuntemusten tms.) havainnointia kuin niihin aktiivisesti osallistumista.

[VXA]

mulla toimi tänää helvetin hyvin tämmönen: kaks kertaa nopeesti/kerran pitkään hengittää sisään-ulos silmät kiinni, sit avaa silmät ja sama uudestaan, sit taas silmät kii ja sama. Koko ajan joutuu keskittyyn sekä siihen hengitykseen että silmiin, elikkä mielen tyhjentämiseen tehokas metodi kun ei kerkeä muuta ajatella-mikä onkin mun primäärinen tai sekundaarinen funktio meditaatiolle. Ja mukavasti vaihtelua tuo välillä observoida värikästä ympäristöään, välillä kohdata vaan pimeys silmäluomien takana.

[Patterson]

Muutamia vuosia sitten tuli aloiteltua eräänlaisessa "happojeesus-syndroomassa" (mahtava termi muuten) meditaatioharjotteita vähän turhan holtittomasti. Hatsia kului paljon päivittäin ja kaikenmaailman kundaliinijutut tuntui tosi kiehtovilta ja niitä tavoitellessani aiheutin itselleni aika rankkoja fyysisiä ja psyykkisiä olotiloja, jotka sitten vielä vähän pahensivat näitä jeesustelufiiliksiä ja homma oli hyvää vauhtia menossa kohti rotkon reunaa.

Onneksi ystäväpiirissä oli siihen aikaan intialainen ystävä joka osasi antaa neuvoa ja opettaa harjoitteita jolla sain omaa pakettiani kasaan sen järjettömän sekoilun suhteen. Kokemus kylläkin oli erittäin opettava, Shakti kyllä laittaa kyykkyyn jos käy leikkimään liikaa. Ystävänikin oli sitä mieltä että länsimaissa on kiinnitetty liian vähän huomiota tietynlaisten meditaatio / joogatekniikoiden käyttöön ja ne ovat jopa vaarallisia ilman oppineen ohjausta (goddamn you internet).

Nykyään tykkään harjoittaa erilaatuista meditaatiota ja joogaa päivittäin, vähän terveemmällä lähestymistavalla kuin aikaisemmin.

[heihoi]

Tässä meiksin töherrys ku oli puhe dark night of the soulista ei ees taida olla ot... mun mielest dark night of the soulil ja psykoosil on tosi paljo samoi piirteit.. tai ainaski mun kohal psykoosis samaistuin totaalisesti siihe mite dnots:ia kuvaillaa..

Ja meditaatiosta sen verran et se on asia mitä mun pitäis harjottaa et pääsisin täst kaikest skeidasta eroo mut en vaan osaa tehä sitä oikein tai sit oon jotenki liian sekasin onnistuakseni siinä. Joka kerta ku oon just koittanu tota hengitystaktiikkaa ni oon saanu jonku paniikkikohtauksen ku on alkanu jotenki tuntuu nihkeeltä ja monin kertoina oon vaa alkanu iha hysteerisesti itkemään ku tuntuu et rintaa vaa puristaa himmee tyhjyys enkä voi jotenki koskaa tuntee sellast lämpöö ja valoo siin..

Ku jollai tosi hc tripil kohtasin joskus jotai olentoi mitkä varasti mun rinnast jotai energioit mikä sattu ihan vitusti ja tuntu oikeesti et kuolen tjtn ja siit eteeenpäi oon ollu aika hukas.. ääh tuntuu et tää kaikki mitä selitän kuulosta aihan vitun naurettavalta

Mut oon kyl alkanu kelaa et eiks tollane oma sisänen energia oo jotenki aika uusiutuva "luonnonvara" eikä sitä periaattees kukaan voi sulta kokonaan lopullisest varastaa...? vai mitä ootte mieltä vai voiks tämmöse kukaan ulkopuolinen sanoo mitää? ja nnyt ehkä meni jo offtopiciks..

EDIT: muokkasin tästä pois vähä jotai liian flipanneen kuulost settii koska mut voidaa tunnistaa tästä piirustuksesta ku mul on facebookis täst kuva mis esiinnyn omal nimel ni vainotvainotvainot...

[frapathea]

mun mielest dark night of the soulil ja psykoosil on tosi paljo samoi piirteit.. tai ainaski mun kohal psykoosis samaistuin totaalisesti siihe mite dnots:ia kuvaillaa..

Juu, tää lienee ihan yleinen näkemys, dnots manifestoituu useammin kuin harvakseltaan psykoosin kaltaisena oireiluna joko ulkoisen käytöksen, sisäisen kokemuksen tai kummankin kautta.

Joka kerta ku oon just koittanu tota hengitystaktiikkaa ni oon saanu jonku paniikkikohtauksen ku on alkanu jotenki tuntuu nihkeeltä ja monin kertoina oon vaa alkanu iha hysteerisesti itkemään ku tuntuu et rintaa vaa puristaa himmee tyhjyys enkä voi jotenki koskaa tuntee sellast lämpöö ja valoo siin..

Tarkkaile sitä. Äärikokemukset on siitä hankalia, että ne vie äärimmilleen, mutta siitä hyviä, että reunalta on parhaat näköalat.

[levylaatikko]

Hyvää päivää pitkästä aikaa teille kaikille. Paljon ajat muuttuu... Munki elämässä... JA ihan aluksi haluan tiedottaa että olen aika humalassa tällä hetkellä tätä kirjotittaessa et älkää ottako kirjaimellisesti...

Olen tässä itse harrastellut meditaatiota noin puolen vuoden ajan... Alussa se oli vähän sellasta haparointia, että ei oikein tiennyt mihin pitäisi keskittyä... No siis ja mulla on aika reippaasti myös psykoottisuutta elämässä muutenkin mukana että luotan omiin tulkintoihini aivan helvetin liikaa, ja olen kokenut meditoinnin sekä pahentavan että helpottavan niitä psykoottisia piirteitä.

Diipa daapa ... Nomut, tällä hetkellä olen transsendenttista meditaatiota harrastellut muutaman kuukauden joka päivä, tai siis nykyään pääsen siihen tilaan aika helposti kun aikaisemmin meditointini oli 'vain' mindfullnessia... Täytyy sanoa että meditointi on helvetin paljon omassa elämässä lisännyt tietoisuutta itsestäni, kun hienovaraisesti tajuaa sen mitä päässä liikkuu... Kun vain unohtaa ja luovuttaa...

Olen lukenut että tuo on hermostolle ihanteellisin mahdollisin tila että hermosto on valppaana ja passiivinen, toisinsanoen edistää terveyttä todella paljon kun ei kuluta sitä hermostoa vaan tuntee sen valppauden ja psyähtyneisyyden siinä tilassa.. Se on kyllä aika hurmiomainen tila, tietyllä tapaa orgastinen.. Toisaalta mä yleensä juon vitusti alkoholia usein kun mä saan paremmat potkut musiikeista nykysin .. Kun tajjuun että miten kaikki on valetta, mut ei se kyl oo musta meditoinnin vika..... Eikä tuo ollut mikään vitsi, eniweis, pystyn paremmin keskittymään siihen musiikilliseen sanomaan.... Elikkä toisaalta myös pahentanut alkoholiongelmaani koska mä en välitä siitä että mulla pettää elimistö nomut emmä meditointia dissaa, päinvastoin.

Tuo transsendenttinen meditaatio onnistuu nykyään multa aika helposti, viis minuuttia niin sitten kykenen olemaan ympäristöstä piittaamatta.... Ja sit silmissä alkaa tulemaan kaikkia sellasia värejä Sitä täysin tiedostaa itsensä, mutta mikään mitä ympärillä tapahtuu, ei enää herätä omaa huomiota.. Sitä vain ON.. Sellaisessa Olemisen tilassa... Valppaana mutta passiivinen ympäristöstä... Ja sitä vain vajoaa syvemmälle yhä hienovaraisempiin ajatuksiin..

Mitä syvemmälle pääsee meditoinnissa (transsendenttisessa), niin sitä enemmän alkaa tajuta niitä omia ajatuksia että 'miten sitä vaan kuitenkin aina ajattelee'; ja tämän tajuttuaan pystyy sitten vajoamaan vielä syvemmälle siihen tilaan, kun pystyy olemaan piittaamatta niistä hienovaraisistakin ajatuksista, niin ajatukset alkaa olla yhä hienovaraisempia, varmaan täällä monikin tietää... Siis se on todella orgastinen tila kun siinä todella oma hermosto LEPÄÄ...!

Ja siitä kun se syvenee ja mitä pidemmälle on meditoinnissa 'päässyt', sitä 'hienovaraisemmaksi' oma mieli tulee... Ajatustoiminta on tullut sillein tietyllä tavalla 'hienovaraiseksi' että ne konkreettisimmat ajatukset ovat hävinneet, ja ikäänkuin siirtyy sinne ajatuksien 'taakse' ja edelleen niidenkin ajatuksien 'taakse'.

Tämän puolen vuoden jälkeen olen ollut täysin eri ihminen, mutta tietenkään meditointi ei ole ollut mikään ihmetyökalu jolla ongelmat olisivat hävinneet... Päihdeongelma on edelleen, alkoholia menee runsaasti, ja oikeastaan vielä enemmän koska saan paremmat kiksit biiseistä Silti kokonaisuudessaan erittäin positiivinen muutos täytyy sanoa.


Ja anteeksi paha humala koska olen juonut ihan vitusti alkomaholia yksin olen ja musiikki soi Aivan liikaa....

[psychiCNoob]

https://www.youtube.com/watch?v=8BsSDrSQV-w

Tää on ihan mahtava backträkki harjoitteille.

Ja kaikkeen muuhunkin. Toimii mm. hyvin kävelyillä tai ruoanlaitossa yms.

Mitkäs on jengin lempi-taustahälinät, vai käytättekö niitä ollenkaan?

[frapathea]

En ite käytä taustahälinää, oon sen verran kangistunut nutturapää että musta se ei useimmissa tapauksissa tue harjoitetta kovin hyvin. Tai siis riippuu tietty mitä tarkoittaa meditaatiolla ja mitä sillä hakee. Jos haluu chillaa ja kuunnella musaa ja oleskella mukavasti niin sehän on kiva juttu, mut en itse pääsääntöisesti kutsuis sitä meditaatioks, ja sillä on imho hankala saavuttaa tiettyjä asioita joihin kurinalainen harjoite voi johtaa.

Jos erikseen pyrkii tekemään istumisesta mukavaa fyysisiä perustarpeita ja keholle tervettä asentoa pidemmälle niin en tiiä miten siinä sitten tulee kohdattua dukkhaa, ja jos pyrkii harhauttamaan mielensä johonkin ulkoiseen niin en tiiä miten sen liikkeiden havainnointi paljaaltaan olis onnistuakseen.

Tää nyt kuulostaa ehkä vähän jyrkältä näkemykseltä, mut tarkoitan vaan että musta on erittäin olennaista erotella toisistaan rento chillailu ja joskus rankakskin yltyvä harjoite. Esim. retriiteiltähän kun lähtee aina silloin tällöin hippejä kypäräkorjaamolle kun kellon ympäri istuminen hiljaa liikkumatta ei ookaan aina hirveen helppoa.

Voin nähdä että joissain tilanteissa, esim. aloittelevalla istujalla ympäristössä jossa on paljon ylimääräistä hälinää voi joillakin yksilöillä auttaa opettelemaan keskittymistä se, et vähentää ensin niitä oman keskittymiskyvyn ylimeneviä tekijöitä, esim. riitelevien naapurien ääniä peittämällä ne jollain yksinkertaisella, yllätyksettömällä äänellä. Samoin ohjatut meditaatiot voi joillekin alussa toimia. Mut pidemmän päälle en kyllä ota kauheen tosissaan näitä musiikkijuttuja, näen siinä liikaa seikkoja jotka lähinnä hidastaa tai jumittaa harjoitetta.

Mut saa tietty vakuutella uskomaan toisin, koska saatan olla vanha hapannaama mut kuuntelen kyl hyviä perusteluita ja uudistan näkemyksiäni mielelläni.

[Pristine]

Oon Frapan kanssa samaa mieltä. Ite oon käyttänyt satunnaisesti musiikkia taustalla, mutta yleensä se tuntuu olevan ihan turhaa. Nykyään ei kyllä juuri koskaan tuu soitettua mitään jos haluan vain ja ainoastaan keskittyä havannoimaan. Aikanaan sellaset rauhalliset mantramusiikit ja Psychinoobinkin linkittämän biisin kaltaiset tekeleet oli jokseenkin hyväksi havaittuja vaihtoehtoja, mutta nykyään menee korkeintaan jotkut undulaattien laulut.

[psychiCNoob]

Yhtä ärhäkästi taas aiheen kimpussa as always.

Joo komppaan kyl tossa, et se taustahäly saattaa jopa häiritä havainnointia ja estää pohjavirtaan pääsyä.

Mut silti jotenkin koen, että siitä on usein hyötyä. Sillä voi ikäänkuin katalysoida(häckätä) itteään meditatiivista tilaa kohti. Tää katalyytti on mulle tarpeen mm. aamulla, jolloinka ajan käyttö on suhteellisen rajallista. (Ja mun päivä ei siis todellakaan lähde käyntiin ilman aamuista istahdusta.. )

Se on sellanen työkalu, josta voi olla apua, mut sillä pelkällä työkalulla ei pääse etenemään kunnolla, vaan sitä ois tärkeetä oppia käyttämään oikein/olemaan käyttämättä (oikeissa tilanteissa).

Ite tykkään usein istua sillai joskus (kun aikaa on käytettävissä kunnolla harjoitteen tekemiseen, useimmiten viikonloppuisin), että pistän taustalle soimaan jonkun mukavan raidan ja virittäydyn taajuuksille sen avulla ja sitten, kun se loppuu jatkan ilman sitä, jolloin alussa oleva raita toimii vaan johdatuksena myöhemmin käytävään syväluotaukseen. Toimii vähän kuten ponnistuslauta tai jotain.

Joskus sit taas kokonaan ilman audiota ja joskus pelkästään sen kanssa. Joskus kevyemmin, joskus syväluotaavammin. Riippuu ja roikkuu..

Raidoissakin on muuten hirmusti eroja. Joku "meditaatio-raita" voi olla hyvinkin ärsyttävää ja häiritsevää, mut sit joku luonnonääni kuten aallot tai lintujen laulu tai joku lempeän atmosphäärin tuottava "avaruusraita" voi toimia aika jees.

Tääkin on vähän tällänen juttu, et se pitää vaan itse experimentoida. Joko se toimii tai sit ei niin hyvin. Kannattavaa on kokeilla eri tyylejä eri paikoissa, eri settingillä niin sit oppii tuntemaan et mikä itellään toimii ja mikä ei.

Ja kannattavaa on myös olla läsnä tekemisissään harjoitteiden ulkopuolella !

Elämän havainnointi jatkukoon. -->

Kyssäri: Miten koette Kannabiksen vaikuttavan meditaatioonne?