Ayahuasca uni

tRip · Post by **tRip** » Mon 02 Oct 2006, 15:45

Se hetki kun olin nauttinut Ayahuasca, oli mystinen.
Odottelin ja kohta rupesinkin jo vajoamaan unimaailmaan.
Hitaasti, aaltoillen. Nojasin taaksepäin ja suljin silmäni. Näky oli jotain sanoinkuvaamattoman kaunista. Visuaalit vain syntyivät jostain alitajunnasta, en ollut koskaan nähnyt mitään niin kaunista aikaisemmin. Tunnelma oli shamanistinen. Tunsin olevani jossain muualla.
Visuaalit olivat värikkäitä ja virtaavia, jatkuvia, ne vaihtavat jatkuvasti muotoa, sellaisia mitä vain ei osaa kuvailla. Tunnelma oli niin outo, jollaintapaa liian vieraantuntuinen.
Tuntuu ihmeelliseltä miten ihmismieli voi kehittää niin ällistyttäviä visuaaleja. Yhtäkkiä visuaalit olivat muuttuneet jo niin intensiivisiksi, että oli pakko avata silmät ja siinä samassa tunsin kuinka oksennus oli tulossa.
Se tuntui niin luonnolliselta, sehän vain helpottaa oloa.
Keho vain oli jo käyttänyt tarvitsemansa aineet ja niiden oli aika poistua.
Ja se oksennus tuli jostain käsittämättömän syvältä.
Jäin tuijottelemaan oksennusämpäriä, josta muodostui mitä erilaisempia kuvioita.

Tässä vaiheessa huomasin olevani täysin Ayahuasca unessa.
Ahdistus rupesi hiipimään mieleeni ja minun oli vain pakko lähteä liikkeelle. Ravasin unen ja valveen rajamailla vessan ja olohuoneen väliä vaikka kuinka kauan. Aika menetti totaalisesti merkityksensä, niin moni muukin asia.
Liikkuminen helpotti oloa psyykkisesti ja fyysisestikin, kunnes tunsin sanoinkuvaamatonta euforiaa, sellaista en ole koskaan kokenut.
Ja rakkaus, sen kaikki muodot. Hiukseni tuntui mahtavilta. Kaikki tuntui niin mahtavalta, kaikki oli niin täydellistä. Ja kissa, se vain jotenkin kuului sinne, sitä oli niin mukava silitellä. Silmät auki näkyi kaikennäköistä värien välkyntää ja kaikki näytti niin oudolta. Silmät kiinni visuaaleihin en vain enää osannut keskittyä. Olo oli jokseenkin levoton.
Sitten trippi rupesi menemään vain sekalaiseksi trippaamiseksi ja tajusin paljon asioita jokaiselta elämän osa-alueelta.
Sanelin Ahabille aina välillä jotain sekalaista mitä tuntui, että piti vain sanoa. Musiikki oli täysin osa kokemusta.
Jossain vaiheessa rupesin menettämään mieleni hallinnan totaalisesti, kuulin vain jokapuolelta Ahabin kuiskausta ja musiikki soi kauniisti taustalla. Se näkyi visuaaleina. Kaikki aistit sulautuivat yhteen.
Itse asiassa se tuntui todella hyvältä vain antautua kokemukselle ja menettää mielenhallinta täysin.
Tunsin voimakasta euforiaa ja ihailin visuaaleja. Hymyilin, kunnes purskahdin nauruun.

Sitten taas yhtäkkiä tuli levoton olo ja oli pakko lähteä ravaamaan taas ympäri kämppää. Ainoastaan se sai oloa helpottumaan. En sittenkään pystynyt antautumaan täysin ayahuascalle. Se oli jotain pelottavaa.
Tunteet vain aaltoilivat ja hyvä ja paha taistelivat. Tunnelma saattoi muuttua hetkessä.

..Pari päivää tripin jälkeen..
Huh, vihdoin alkaa todellisuuteen paluu. Kaikki on tähän asti ollut vain unta.
On aika koota itsensä uudelleen. Se on kuin palapelin olisi pistänyt pirstaleiksi ja joutunut koota uudelleen. Vaatii paljon henkistä työtä saada se koottua uudelleen.
Jos omat henkiset voimavarat olisivat olleet vähissä, olisin jo hullu.
Nyt ymmärrän kuinka voimakas psykedeeli DMT on; se on vähänkuin uudelleensyntymä.
Arkiset asiatkin tuntuvat nyt ihmeellisiltä.
Opin todella paljon itsestäni ja ympäröivästä maailmasta, mitä todellisuus oikeasti on. Se on hulluuden ja todellisuuden jatkuvaa kamppailua, pelon ja autuuden kamppailua. Kamppailua itsensä kanssa.
Pitää vain antaa molempien puolien tulla ymmärretyksi.
Jossain vaiheessa trippiä huomasin, että kaksi eri persoonaani taistelee keskenään. Kaikki henkiset puolustusmekanismit olivat käytössä ja äärimmillään. Psyykeen rakenne tuntui niin selkeältä, mutta helvetin monimutkaiselta mekanismilta.
Visuaalit menettivät merkityksensä.. alussa niitä oli mukava vain ihailla, mutta syvemmälle kun mentiin, ne vain häiritsivät.
Tai ehkä vain valitsin sen henkisemmän tien..

Kaiken kaikkiaan trippi oli mahtava, jossa Ahabin läsnäololla oli suuri merkitys. Sai hieman purettua mieltänsä ja kokemusta. Vaikka vaikutinkin varmaan täysin hullulta. Koin kuitenkin, että en edes yritä esittää mitään vaan antaudun kokemukselle niin paljon kuin mahdollista. Myös se ettei täytynyt olla yksin, vaan sai tukeutua aina johonkin. Sosiaalinen merkitys korostui. Puheen merkitys syveni. Olisin tullut hulluksi jos en olisi saanut purettua mitään sanallisesti.
Kävin kaikki tunteet läpi, kissa auttoi epätoivoisimpien vaiheiden yli.

Kuitenkin ne euforian ja rakkauden tunteet olivat niin voimakkaita, että jaksoin tripin loppuun.

Kaikki tämä oli henkisesti hyvin rasittavaa, ja loppuvaiheessa trippiä olin henkisesti niin väsynyt, että olisin vain halunnut nukahtaa, mutten pystynyt. Trippi oli selvitettävä loppuun asti.

Pitää vielä antaa Ahabille kiitos, jonka ansiosta kokemus oli mahdollinen. kokemus oli ikimuistoinen ja set & setting oli täydellinen. Tärkeää oli myös, että sain antautua täysillä itse kokemukseen. Pitää vain uskaltaa antautua kokemukselle. Pitää antaa tunteiden virrata vapaasti, eikä estellä niitä.

Se mitä myös jäi tripistä mieleen, oli, että ilman unta ja mielikuvitusta olisi elämä tylsää. Uskon myös että unissa tosiaan vaikuttaa itse DMT.
Ayahuasca on kuin uni.

Annos:
5g harmalaa ja 9g mimosaa.

[pientä korjailua]

Post by **h.s.t.** » Mon 02 Oct 2006, 16:00

Itsestäni en edes tiedä, uskaltaisinko nauttia Ayahuascaa. Tuliko muuten yhtään sellainen olo, että kuinka turhaan ja turhan paljon on tullut muita päihteitä käytettyä? Itselläni ainakin sienistä on tullut sellainen olo, että ei kannata yrittää lääkitä itseään, ellei jotain ole oikeasti pielessä.
Mutta joo, kiitos stoorista!

tRip · Post by **tRip** » Mon 02 Oct 2006, 16:03

Kokemusta siis on edelleenkään todella vaikea pukea sanoiksi saatika muistaa kaikkea mitä tapahtui. Visuaalien kuvaaminen on kaikkein vaikeinta, se on kuin unta pitäisi selittää, jonka on jo osin unohtanut.
Lisäilen ajatuksia sitä mukaa kun niitä tulee mieleen. Oli kuitenkin sen verran voimakas kokemus, että kyllä maailmankuva ainakin jollaintapaa muuttui. Nyt pitää vain käsitellä kokemusta pala palalta ja sulatella.

h.s.t. wrote:Itsestäni en edes tiedä, uskaltaisinko nauttia Ayahuascaa. Tuliko muuten yhtään sellainen olo, että kuinka turhaan ja turhan paljon on tullut muita päihteitä käytettyä? Itselläni ainakin sienistä on tullut sellainen olo, että ei kannata yrittää lääkitä itseään, ellei jotain ole oikeasti pielessä.
Mutta joo, kiitos stoorista!

Tuli mm. kelailtua juuri päihteiden käyttöä ja kaikkea omaa elämään liittyen.
Tajusin kuinka olin vain paennut ongelmia päihteisiin.
Päädyin, etten pitkään aikaan aio otta enää mitään aineita. Sen verran oli raskas kokemus.
Ayahuasca toimii kyllä lääkkeenä, mutta pitää olla henkisesti melko vakaa, että jaksaa koko tripin käydä läpi.
Se myös sai miettimään, että kaikki vaivat johtuvat mielen ongelmista eikä silloin pidä poistaa vain syytä vaan myös seuraus.
Psykedeelit paneutuu juuri syihin, ei seurauksiin. Päinvastoin ne voivat vain pahentaa seurauksia, esim. ahdistus.

Post by **Ahab** » Tue 03 Oct 2006, 00:16

Kiinnostavaa oli lukea tämän näin purettuna. Eihän sitä kehdannut liikaa kuulustella kokemuksen aikana.

psyke · Post by **psyke** » Tue 03 Oct 2006, 17:11

Hmh, omat kokemukseni ayahuascasta ovat tavallaan vähän ristiriitaiset.
Omat matkani ovat kaikki olleet vaikeita, toisaalta taas jokaiseen niistä on mahtunut helppoja, euforisia, ja mielenkiintoisia hetkiä.

Ehdoton suosikkitajusteeni loppujen lopuksi.

tRip · Post by **tRip** » Tue 03 Oct 2006, 19:31

Ayahuasca matka onkin sellaista aaltoilua, että välillä ollaan jossain euforian huipuilla ja välillä taas voi mennä hyvinkin epämiellyttäväksi tai ahdistavaksi.
Eihän sen liian mukavaa pidäkään olla, muuten tulisi huomaamatta hajoitettua päänsä psykeillä

Ja mielestäni psykedeelejä ei pidä pelätä, se on omiaan ruokkimaan ikäviä vaikutuksia tripillä. Yllättävän hyvin sitä kuitenkin pystyy ohjaamaan mieltänsä, kuitenkaan kontrolloimatta liikaa.

Voin melkein sanoa, että ayahuasca on yksi suosikeistani, mutta jotenkin kaikki mitä tripillä tapahtui oli jotenkin niin vierasta ja outoa, se vaatii totuttelua ennenkuin voin sanoa että todella pidän siitä.

tRip · Post by **tRip** » Tue 10 Apr 2007, 16:55

On taas aloitettava henkinen valmistautuminen Ayahuasca-tripille..
Unissakin se jo kutsuu minua.

Niin paljon kysymyksiä vailla vastausta.. Se vain on koettava uudelleen.

Kokemusta on tullut hyvinkin paljon kelailtua jälkeenpäin ja sitä on jo ruvennut saamaan jotenkin käsitettävään muotoon.
Myös flash-backeja olen huomannutt aika ajoin. Ne ovatkin olleet ainoita asioita muistaa mitä todella tapahtui.

Kuten sanotaan, että psykedeelit avaavat ovia.. ayahuasca avasi portteja.

Post by **jakoavain** » Tue 10 Apr 2007, 19:51

tRip, todella mukava huomata että asiaan on viitsitty nähdä vaivaa.

Todella hieno stoori, voi olla että sinussa on luontaista kirjailijan vikaa

Mutta oli kyllä jo pelkästään hieno kokemus lukea.

+ annoit monelta kannalta asiaan mielipiteitä jne..

Tämä sai vain minut kiinnostumaan lisää tähän taianomaiseen ayahuascaan.

Ihan kiva että uskalsit olla asiasta näin avoin, on tietysti henkilöitä jotka katsotavat tätä paheena. Ihmiset ovat valmiiksi jo sisäänpäinkääntyneitä, onneksi on vielä tälläisiäkin tyyppejä

-vaikka kirjoituksessa ei ollut mitään varsinaista syvällistä juttua, mutta teksti huokui oikein lämpöä ja avoimuutta. Näin minä sen koin, muut voivat kokea eritavalla.

Vielä kerran, kiitos!

MetsänNeito · Post by **MetsänNeito** » Sat 28 Apr 2007, 13:37

Tää on toinen kerta kun luin tän,
tää on vaan niin ihana.
ja jakoavain puhui asiaa ^

tRip · Post by **tRip** » Sat 28 Apr 2007, 15:13

Mukava kuulla, että tekstistäni ollaan pidetty

Välillä sitä miettii, että ketä varten sitä loppujenlopuksi tänne vaultiin kirjoittelee..

Post by **Ahab** » Sat 28 Apr 2007, 15:39

Kyllä sitä kannattaa itseäänkin varten dokumentoida. Kun lukee jotain vanhoja trippistooreja niin voi tajuta niistä uusia juttuja joita ei sillon tajunnut kun kirjoitti niitä. Toki on myös kiva kirjoittaa lietsoakseen innostusta ja keskustelua.

tRip · Post by **tRip** » Sat 28 Apr 2007, 16:27

Oikeestaan nimenomaan itseäni varten olen näitä stooreja kirjoitellut..
Mutta on siinä oma hohtonsa kun pääsee kokemuksensa jakamaan muidenkin kanssa.

Sillointällöin luen tekstejäni uudelleen läpi ja ehkä poimin sieltä joitain ideoita ja täydennän niitä mielessäni.
Niitä tosin tulee harvemmin tänne sitten kirjoiteltua.

Ayrenum · Post by **Ayrenum** » Sat 28 Apr 2007, 17:15

Kiinnostava ja kiihottava teksti kyllä, kiitos.

psyke · Post by **psyke** » Sun 29 Apr 2007, 19:07

Code: Select all

Visuaalit olivat värikkäitä ja virtaavia, jatkuvia, ne vaihtavat jatkuvasti muotoa, sellaisia mitä vain ei osaa kuvailla.

Luulen tietäväni mitä tarkoitat. Terence McKenna puhuu Shamans of the Amazonissa siitä että ensimmäinen asia mitä ayahuascalla yleensä näkee on se näkymätön maailma joka pitää kaiken koossa. Tuossa kohdassa näkyvät "visuaalit" ovat kyllä hyvin samanlaisia mitä itse näin matkalla.

tRip · Post by **tRip** » Sun 29 Apr 2007, 20:48

Ehkä jotain tuon suuntaista.. Mutta kuitenkin hyvin erilaista.
Vaikka edelleen muistan ensimmäiset visuaalit melko hyvin, tai oikeastaan sen maailman mihin ayahuasca vei.
Olivat ne visuaalit sen verran outoja ja intensiivisiä ettei niitä edelleenkään saa puettua sanoiksi/kuviksi.

Ayrenum · Post by **Ayrenum** » Mon 30 Apr 2007, 09:04

Code: Select all

Visuaalit olivat värikkäitä ja virtaavia, jatkuvia, ne vaihtavat jatkuvasti muotoa, sellaisia mitä vain ei osaa kuvailla.

Offtopic, mutta tuo courier-fontilla ilmaistu teksti mustalla pohjalla aiheutti minulle jostain syystä aivan käsittämätöntä mielihyvää.

Erittäin hieno visio tuossa yläpuolella olevassa kuvassa, muuten!

Asidyyli · Post by **Asidyyli** » Thu 17 May 2007, 00:48

psyke wrote:
Code: Select all
Visuaalit olivat värikkäitä ja virtaavia, jatkuvia, ne vaihtavat jatkuvasti muotoa, sellaisia mitä vain ei osaa kuvailla.
Luulen tietäväni mitä tarkoitat. Terence McKenna puhuu Shamans of the Amazonissa siitä että ensimmäinen asia mitä ayahuascalla yleensä näkee on se näkymätön maailma joka pitää kaiken koossa. Tuossa kohdassa näkyvät "visuaalit" ovat kyllä hyvin samanlaisia mitä itse näin matkalla.

DMT on universumin strukturaalista ekspressionismia.