Tossa elokuvassa olen ihmetellyt kun ne vetää heroiinia ja näytetään aina se sama kaava kun ne vetää sitä (varmaan tiedätte mitä tarkoitan)
Siinä näytetään kun pupillit suurenee. Eikos Opiaateissa pupillit pienene?
Mielenkiintoisinta on se, ettei missään vaiheessa puhutakkaan heroiinista, vaan dynamiitista, edes mitään muita huumeita ei muistaakseni mainita, hyvä elokuva todellakin, vaikkakin vähän epätarkka shokkihoitojen ja vastaavien kanssa.
Itse olen päätynyt tulokseen, että kyseessä on joku mainoskikka; huumeidenkäyttäjä huomaa tuon, että pupillit kasvaa tuosta heroiiniksi luullusta aineesta ja kertovat naureskellen kavereilleen siitä "virheestä" ja kavereitten mielenkiinto herää siinä samalla. Samaa on käytetty myös "Spun":issa, jossa pupillit pienenee metamfetamiinista, mutta siinä taidetaankin juuri mainita tuo metamfetamiini.
Onko Spun ja Requiem for Dream saman ohjaajan tekeleitä?
They were tattooed from head to foot, and they brandished cutlasses and big clubs with spiked knobs. They shouted ferociously in their native Finnish, and they swung cutlass and club as if berserk, sometimes felling their own men in their fury.
Lasipallo wrote:Onko Spun ja Requiem for Dream saman ohjaajan tekeleitä?
Ei todellakaan ole.
Requiem for a Dream: Darren Aronofsky
Spun: Jonas Åkerlund
Onko niillä mitään yhteistä tekijöissä?
They were tattooed from head to foot, and they brandished cutlasses and big clubs with spiked knobs. They shouted ferociously in their native Finnish, and they swung cutlass and club as if berserk, sometimes felling their own men in their fury.
Minusta Blueberry oli hyvä elokuva. Ei nyt mikään huippu, mut kyseisestä sarjakuvasta pitävänä olin tosi yllättynyt siitä että se oli hyvä, ja ei niin helppoa turhuutta, kuin muut tuon sarjakuvaelokuvabuumin aikana filmatut eksploitaatiot.
The Wicker Man on myös hyvä. Sitä tässä voisi vaikka suositella.
Päihde-elokuvista en oikeastaan kauheasti pidä. Niissä on useimmiten turhan likainen tai rappiollinen tunnelma, joka ei sytytä lainkaan. Ja Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa oli hauska ainoastaan ensimmäisellä katselukerralla!
father yoo wrote:The Wicker Man on myös hyvä. Sitä tässä voisi vaikka suositella.
Päihde-elokuvista en oikeastaan kauheasti pidä. Niissä on useimmiten turhan likainen tai rappiollinen tunnelma, joka ei sytytä lainkaan. Ja Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa oli hauska ainoastaan ensimmäisellä katselukerralla!
Wicker Man on kieltämättä rautaa. Vaikkei huumeisiin liitykään.
Vaan rappio-tunnelmahan on päihde-elokuvissa parasta.
How High on hyvä polttelu leffa. Kateltiin se juhlistamisen taustalla muutama hetki sitten. Ei kyllä itsellä ollut rehua alla mutta hyvä meininki siinä on. Eihän Method Man ole selvästikään kotonaan näyttelemisessä mutta jos on hyvä meininki niin mitä sitten.?
benelux fat wrote:How High on hyvä polttelu leffa. Kateltiin se juhlistamisen taustalla muutama hetki sitten. Ei kyllä itsellä ollut rehua alla mutta hyvä meininki siinä on. Eihän Method Man ole selvästikään kotonaan näyttelemisessä mutta jos on hyvä meininki niin mitä sitten.?
Joo, toi oli hauska joskus ennenkun sen näki niin monta kertaa, että muistaa joka asian ulkoa
Tossa elokuvassa olen ihmetellyt kun ne vetää heroiinia ja näytetään aina se sama kaava kun ne vetää sitä (varmaan tiedätte mitä tarkoitan)
Siinä näytetään kun pupillit suurenee. Eikos Opiaateissa pupillit pienene?
Mielenkiintoisinta on se, ettei missään vaiheessa puhutakkaan heroiinista, vaan dynamiitista, edes mitään muita huumeita ei muistaakseni mainita, hyvä elokuva todellakin, vaikkakin vähän epätarkka shokkihoitojen ja vastaavien kanssa.
elokuvassa muuten puhutaan heroiinista, yhdessä välissä ne vetää töötit ja se musta tyyppi sanoo että tämä on ykkös luokan hepoa, ja toiseksi se toinen tyyppi sanoo äidillee että lekuri määrää sille "spiidiä"....... :?
työni on HUIPPU salaista.......... en tiedä siitä oikeastaan mitään
Imuttelin juuri ilmestyneen Revolver nimisen leffan. Aivan loistava. Jotain kertoo jo se, että on saanut kriitkoilta huonot arvostelut, sen takia etteivät ole sitä tajunneet.. on tainnut tekijöille deelit maistua
Katoin Napoleon Dynamite-nimisen leffan, aivan hillittömän hauska. Elokuvassa ei juurikaan tapahdu mitään, mutta hauskinta on se, että päähenkilöt muistuttaa vähän liikaakin joitain stereotyyppejä yläasteajoilta
Napolean Dynamite on kyllä hauska leffa. Omia suosikkeja on Kaurismäen I hired a contract killer, Jim Jarmuschin night on earth, mystery train ja coffee and cigarettes, Stewie Griffin: Untold Story sekä Populaarimusiikkia vittulanjänkältä. Mitään uusia ei ole tullut katsottua vähään aikaan, mutta tuo Broken Flowers pitäisi ainakin nähdä.
"It rubs the lotion on its skin or else it gets the hose again."
Blueberry on kyllä aivan loistava!! olen miettinyt että miten todenmukaisia blueberryssä esiintyvät visuaalit ovat?? itsellänin ei ole kokemusta silokkeja vahvemmista psykedeeleistä.
Sain jopa eilen haettua ton koneelle, joten kai se on pakko katsoa.
Family Guysta kyllä pidän kovasti ja kaikki jaksot löytyy.
Joo, Family Guy vie tuollaisen huumorin ihan toiselle tasolle kuin vaikka sinänsä tunnustamani klassikko Simpsons. Myös sarjaa pitää siis muistaa suositella.
Leffaa en olekaan nähnyt, pitää tehdä asialle heti jotain.
Tulipa katsottua Matt Stonen ja Trey Parkerin vanha leffa nimeltä Cannibal - The Musical. On kyllä niin mahtavaa huumoria ja titenkin hienoja lauluja. Matt Stonen hahmosta kyllä tulee mieleen South Parkin Kyle.
"It rubs the lotion on its skin or else it gets the hose again."
Peter Jacksonin Meet the Feebles on ihan mahtava. Muun muassa heponisti kroko Vietnamista, paskakärpänen joka asuu pöntössä, jänis jolla on aids jne. "Anal Antics"... yes. It will appeal to the intellectuals. Do you think it will do as well as our last release and win the Hooker Prize?
King Kong on aivan hervoton jos oikealla asenteella menee sen katsomaan... ehkä jopa savuissa Vähän kaksipiippuinen leffa. Toisaalta jotenkin helvetin kliseinen, mutta toisaalta ihan lystikäs. Toimii ainakin valkokankaalla.
The Big Lebowski. Outo, oudolla tavalla hauska jonkin sortin komedia. Loistavia roolisuorituksia ja juonessa Fear & Loathingin kaltaista päättömyyttä. Hieman vaikea kuvailla, mutta suosittelen kyllä. Saattaa vaatia pari katsomiskertaa ennen kuin aukeaa.
The Big Lebowski on kyllä aika mahtava. Eilen tuli sitten katottua tuo Broken Flowers ja ai että oli mahtava tarina. Ihmettelen miksi ihmiset aina valittavat, että se loppu on perseestä. Minusta olisi tyhmää jatkaa sitä tarinaa.
"It rubs the lotion on its skin or else it gets the hose again."
Löytyi tuo Baraka. En ole vielä ehtinyt katsoa, sille pitää joskus varata yhtenäinen aika. Kerron sitten tarkemmin mielipiteeni, hetkellä visuaalisesti erittäin lupaavalta.