Miltä se tuntuu.. Psykedelia

[tRip]

kun psygedeeli alkaa saavuttaa tajuntaa..

Epätodellisuus valtaa mielen, alkaa etääntymään tästä todellisuudesta.
Hapoissa se tuntuu häiriötilalta, sienissä syvältä meditaatio tilalta. Mieli tyhjenee, hapoissa se puuroutuu.
Kokemusmaailma muuttuu paljon mielikuvitusrikkaammaksi ja tunteiden kontrasti syvenee.

Pikkuhiljaa siitä kaikesta hulluudesta alkaakin jo nauttia.

Mielikuvitus on vähänku musiikki, se värittää vähän kaikkea

[Jeshu]

Hapoissa se tuntuu häiriötilalta

En tiedä onko annos ollut isohko, mutta nimenomaan lsd:lla itsekin aikoinaan ja vain lsd:lla olen saavuttanut sellaisen tilan jota voisin kuvata häiriöksi. Fiuh, fiuh, fiuh tuntuu kuin pää olisi palapeli jossa palat ovat aivan sekaisin. Välillä jokin pala tippuu pöydältä lattialle, enkä löydä sitä, hetken päästä se löytyy... Välillä olo on jopa hieman hysteerinen, koska ei tiedä enää kuka on ja on menettänyt muistikuvan siitä. Aika ja paikka tuntuu vieraalta, tai tulee hetkiä kun ei tunnista ollenkaan niitä.. Vähäinen ego tai jossain välissä ei egoa ollenkaan. Konfuusio jne...

Olen muita psykejä ottanut reiluja annoksia. 2c-e:tä ja päivänsineä, mutta niillä en tuollaista tilaa ole saanut itselleni. Päivänsinessä olo on ollut harmoninen, 2c-e oli yhtä täysin hurjaa tykitystä ja jos pitäisi yrittää sanoa egon tilasta niin mulla oli ehkä kaksi persoonaa. Sieniä ehkä turhan pieniä annoksia, jotta voisin verrata. Tuosta häiriötilasta tulee jollakin pienellä tavalla mieleen jopa dexmi.

Nää kuvaukset on kyllä aina tälläisiä, että ei ne pysty kuvaamaan koko trippiä kunnolla ja voipi viedä lukijan mun kokemuksesta täysin harhaankin...

[tRip]

Välillä olo on jopa hieman hysteerinen, koska ei tiedä enää kuka on ja on menettänyt muistikuvan siitä. Aika ja paikka tuntuu vieraalta, tai tulee hetkiä kun ei tunnista ollenkaan niitä..

Aika hyvin kuvailtu..

Viimekerran habbonousuissa menetin juuri ton käsityksen. Vähänku ois nuijalla humautettu päähän, jonka jälkeen hoipertelin hämärän rajamailla. On pieni muistikuva siitä kun astuin ulos bussista, maassa vallitsikin jonkinlainen strobo-vetovoima. En osannut millään päätellä onko se yhtään luonnollista. Siispä jouduin jotenkin vängertämään itseäni eteenpäin hieman metsän suojissa, kunnes normaalipainovoima taas palasi.
mutta valahdinkin höyhenenkevyeksi liukuhihnalle ja annoin sen vaan viedä..
Hetkeä ennen kotinurkkiani taas havahdun tähän tietosuuden tilaan ja alan vasta ymmärtää, ainii ne happonousut

[tRip]

Happo kans tuntuu välillä olevan liian selkeää.. liian loogista.. liian.. jotenki..
Tila jossa vois perjaatteessa olla joka päivä, muttei kuitenkaan kirjaimellisesti
Tietyssä tilassa saavutta aikalailla "megalomaanisen" mielentilan.
Jotenki turhan villiä.. ehkä . . ehken vain ole tottunut

[Asidyyli]

Se tuntuu Just Siltä...

nuo tuollaiset sähköiskumaiset "häiriöt" on tuttua, mutta harvinaisempaa.

Enemmänkin alkaa yhtäkkiä se outo vellova tunne vatsanpohjassa nousta myös päähän elikkäs alkaa näkökenttäkin aaltoilemaan siinä missä vatsansisälmykset... sitten aaltoilee myös mielessä... järkevän ajattelun tyyni järvenpinta alkaa tehdä sellaista wobble wobble -liikettä... sitten mennään.

[Dexma]

Look it out! There is the big hit!

Aluksi tuntuu kuin menetät jotain, mutta yhtäkkiä saavutat sen... Hajoat pieniksi palasiksi jotta voi voit laajentua uusille kokonaisuuksille...

[TaraK]

Epätodellisuus valtaa mielen, alkaa etääntymään tästä todellisuudesta.

Nus nus, en ole osannut erotella psykedeelisiä kokemuksia erilliseksi tästä todellisuudesta, vaan ne kuuluvat samaan todellisuuten toisestä näkökulmasta katsoen...imo.

Mutta kuitenkin, sienissä se tunne on minusta kuitenkin tuntunut lähinnä odottavalta, mutta ehkä silti varsinaisesti odottamatta mitään. Joskus minusta tuntui selkeästi siltä, että sienten vaikutus alkoi aina varpaista edeten kehossa ylöspäin ja erioten vatsan kohdilla, kunnes se nousi päähän asti jolloin vaikus oli kunnolla alkamassa myös mielellisesti ja keho tuntui siirtyneen kokonaan pystysuuntaiseksi(ts. huimasti lisää pituuskasvua). Nyttemin, tunne on siirtynyt jotenkin kokonaisvaltaisemmaksi ja selkeämmäksi, en ole kyllä ihan niin tarkkaan tunnustellutkaan.

[Aukikco]

Happo kans tuntuu välillä olevan liian selkeää.. liian loogista.. liian.. jotenki..

kuulostaa tutuulta. että happo on todella loogista, jotenkin lisää älyllistä särmäkkyyttä käsittämättömän paljon. toisaalta mä en koe sitä mitenkään "liian" miksikään. en muista montakaan "liian jotain" mielentilaa viimeisten vuosien varrelta. kaikki tuntuu merkitykselliseltä ja hyödylliseltä.

[tRip]

Oon jotenki aina kammoksunu liian rationaalista ajatusmaailmaa..
Elän paljon irrationaalisemmassa maailmassa kuin monet - oon huomannu
Ehkä se on aina ollu mun heikkous, mut myös mun vahvuus. ehkä

Haluan nähdä asiat jonkin mystisen verhon läpi.. Sen takia happoinen loogisuus ja selkeys tuntuu jotenkin vieraalta mulle. En osaa nauttia siitä selkeydestä, koska kaikki vaan on just niinku ne on.

Happonousut on ollu psygeistä ehkä eniten epämiellyttävät. Koen usein häiritsevän voimakasta depersonalisaatiota ja derealisaatiota

[Thoxium]

Yliluonnolliselta.

[Matyas]

Ylettömän luonnolliselta.

[tRip]

luonnottoman luonnolliselta
luonnollisen kauniilta.

[Dexma]

Luonto ja kaikki ympäristö muuttuu alastomaksi...

[tRip]

Jollaintapaa psykedeelinen tila on hieman unenomainen, vaikkakin toisinaan hyvin skarppi.
Kun alkaa kiinnitää huomiota omaan itseensä sekä ulkomaailmaan eri tavalla. Ikäänkuin menisi sisään itseensä ja ulkomaailma tuntuu etäisemmältä.
Kun deeli on saavuttanut sen miellyttävän 'plateaun' alkaa muokkaamaan omaa todellisuuttaan psykedeelisten kelojen ja aistivirikkeiden avulla suuntaan joka tekee mielikuvituksesta rikkaampaa ja elämän realiteetit tuntuvat jollaintapaa paljon selkeämmiltä. "miten tulisi elää" "mikä aiheuttaa mielenkiintoa elää päivästä toiseen"
"Miten voin pysyä tässä onnellisen puhtaassa tilassa"

Psykedeelit tosiaan voivat olla apuna suuriinkiin henkisiin ongelmiin.
Tuntuu että moni henkinen solmu on auennut ja olen taas enemmän läsnä tässä hetkessä. Tässä kaikessa. Nautin jokaisesta elämän tuomasta virikkeestä tai haasteesta.

[Uke]

Kaikki on aina kutsunu psykedeelien tilaa epäpäihtyneeksi jne. mutta itselläni ainekin oli ensimmäisellä deelikerralla (LSA) harvinaisen epäselvä fiilis. Kohelsin ku mikäki känniläine ja muisti hävis. Olin ihan paskana vaikutusten aikana. Toivottavasti hapon kanssa ei käy samalla tavalla ja tulee ei odotettu-fiilis .

[dredi]

Sienet vääntää mut solmuun. Hapot hajottaa mut pienen pieniksi palasiksi ja kokoaa uudelleen mielivaltaisesti.

[gaia]

Kaikki on aina kutsunu psykedeelien tilaa epäpäihtyneeksi jne. mutta itselläni ainekin oli ensimmäisellä deelikerralla (LSA) harvinaisen epäselvä fiilis. Kohelsin ku mikäki känniläine ja muisti hävis. Olin ihan paskana vaikutusten aikana. Toivottavasti hapon kanssa ei käy samalla tavalla ja tulee ei odotettu-fiilis .

Sama juttu mulla. LSA veti yllä todella tunkkaisen olotilan josta en hirveän paljon järkyttävän nausean takia edes pystynyt nauttimaan. Ja kun nausea laski alkoi päälle tulla myös LSA:n laskut, jotka toivat mukanaan hirveän kehottuman*.


*Kun makaat sängyllä ja sinun on kokoajan pakko vääntyillä ja kääntyillä, ja puristella sormia yhteen yms. Tätä taidetaan myös kutsua nimellä bodyload.

[Ahab]

Kaikki on aina kutsunu psykedeelien tilaa epäpäihtyneeksi jne. mutta itselläni ainekin oli ensimmäisellä deelikerralla (LSA) harvinaisen epäselvä fiilis. Kohelsin ku mikäki känniläine ja muisti hävis. Olin ihan paskana vaikutusten aikana. Toivottavasti hapon kanssa ei käy samalla tavalla ja tulee ei odotettu-fiilis .

Mulle ei oo muodostunut selanen kuva että joka psykedeelistä annettais tollanen yleiskuva vaan just jostain tietyistä jutuista. Mulle LSD on ehkä ainoa sellanen mitä voi kuvailla epäpäihtymykseksi tai että on selvempi olo kuin selvinpäin. Joku LSA taas on tosi narkoottinen olo ja sienet ehkä vähän siltä väliltä. Tokkuraisuus voi toki johtua myös bodyloadeista joita mulle ei haposta tuu. Jollain toisella nää kaikki voi taas olla just päinvastoin.

[Aesma]

Miksei psykedeeliaa voi tunte selvinpäin??

[dredi]

Miksei voisi?

[SAWANISTI]

Miksei psykedeeliaa voi tunte selvinpäin??

Why not?!? Silloinhan se valitettavasti (varsinkin) kuosittelijalla koittaa eteen ja ollaan ihan paskana kun ei olla totuttu kohtaamaan itseään ja ympäristöään todellisena? (onhan se totta, yhtä totta kuin kaikki, jopa se pullo viinaa ).. Samaa en ole huomannut jos ottaa deelejä päivästä toiseen, mitä nyt hieman muuntautuu ja riippuen omasta psykeestä joka voi olla joko hajoamassa/parantumassa, muttei koskaan valmiina eli harhaa: hajonnut/kunnossa. Taitaa olla parempi etten kirjoita .

[Dexma]

Psykedelia on elämää. Elämä on ihan vitun psykedeelistä. Koko meidän kulttuuri on psykedeelinen. Kuunnelkaa vaikka beatlesia!!!

Psykedelia on kait vain ajattelu muoto? Onko psykedelia vain niitä värejä ja liikkumisia. Se on uusi työkalu. Se on yksi niistä lego palikoista millä voit rakentaa lego talon...

[Touchet]

Psykedelia on hassu myytti. Ei siihen tarvitse uskoa. Mielummin keksii jotain omaa. Tai on samaistumatta mihinkään.

[Dexma]

Psykedelia on hassu myytti..

Tapa kuvata jotain?

[Touchet]

Psykedelia on hassu myytti..

Tapa kuvata jotain?

Joo, jotain mikä ei ole ontologinen perusmanifestaatio, vaan semanttinen rakenne; jolla ei ole itsenäistä olemassaoloa fyysisessä maailmassa, vaan joka näyttäytyy pelkästään johdatellussa mielikuvituksessa. Aivan samoin kuin esimerkiksi "vapaus," "laki," "Jumala" ja "minä."

Onko psykedelia tarpeellinen tai keskeinen idea? Ei siltä vaikuta.

[Dexma]

Onko psykedelia tarpeellinen tai keskeinen idea? Ei siltä vaikuta.

Riippuu jos näemme tarpeita. TOISAALTA tässä tarvitsee määritellä tarpeet... Työkalu, niinkuin kätesi taikka pääsi jolla voit tehdä niitä lakeja, jumalia yms ehkä?

Tottakai tarpeitamme voimme hoitaa monella eri työkalulla... Vaikka paskaaminen. Onnistuu niin perselihaksilla kuin sorbitolillakin Mutta tärkeintä on ehkä jos kokee, että psykedelialla voi saavuttaa jotain mitä haluaa? Psykedelia tapa kuvata jotain, ja yksi niistä työkaluista mitä voimme käyttää?

[Touchet]

Tässäkään topicissa ei ole päästy psykedelia-sanan todellisesta merkityksestä mihinkään yhteisymmärrykseen. Ehdotan, että se on arvoltaan niin merkityksetön (tai merkityksensä menettänyt) idea, ettei se tarkoita enää muuta kuin jonkun alakulttuurin romantisoitua kuvaa omasta toiminnastaan. Kuinka paljon psykedelian tietämisessä on kyse siitä, että haluamme tehdä pesäeron emäkulttuuriimme, jonka toimintatapoihin olimme kykenemättömiä samaistumaan, tai siitä, että olemme niin vain laiskoja luodaksemme uusia käsitekartastoja, että meidän tarvitsee viitata johonkin salattuun tietoon? Psykedeliaa ei voi kuvailla... ja paskanvitut, sä et oo vaan kauhean luova tyyppi, eikä jonkun ulkopuolisen silmistä tarkasteltuna hallusinogeenit auta sua siinä ollenkaan.

Synestesiaa edesauttavien tryptamiinien yms. psykofarmakologista profiilia määriteltäessä pitäisin jostakin käytännönläheisemmästä sanasta kuin psykedeeli tai enteogeeni, sellaisesta joka ei tee sitä intuitiivista olettamusta, että ihmisellä olisi tajunta/tietoisuus/sielu, jonka näyttelemää osaa ihmisen psykofyysisessä kokonaisuudessa olisi mahdollista (näiden aineiden avulla tai muuten) korostaa. Toki joillakin nämä aineet ovat metakognition fasilitoijia, mutta joillakin toisilla pelkkää väriloistoa ja hauskanpitoa. Käyttökonteksti määrittää sen, että onks kama myrkkyä, pakokeinoa vai rituaalia. Jokaisen tulisi kehittää oma kuvauksensa (jokaisen käyttämänsä) aineen käyttötarkoituksesta, eikä turvautua johonkin yleiseen termistöön, joka mahdollisesti saa oman kamankäytön näyttämään paremmalta kuin se todellisuudessa on. Kognitiivisia kykyjä parantavista aineista puhuttaessa hyväksyn mieluusti termin nootropiini.

Psykedelia kuulosti joskus hienolta, mutta nykyään vain homeiselta (mut ehkä musta on tullut homekorva! Muistakaa muistuttaa mua siitä!)

P. S. Käsitevaraston laajentaminen on tajunnan laajentamista.

[Ahab]

Samaa mieltä.
Onko sulla parempia ehdotuksia?
Vaikea ottaa edes yhtä sanaa pysyvään käyttöön niin että se yksi sana kuvaisi joka kokemusta. Välillä tulee vaan naurua, värejä ja muotoja kun välillä tulee leuan pudottava ykseys.
Groffin ehdottama holotrooppiset tilat voi toimia kuvaamaan tietynlaista kokemusta. Holotropia.

The name Holotropic means "moving toward wholeness" (from the Greek "holos"=whole and "trepein"=moving in the direction of something).

Mutta nootroppi toimisi mulle toisten aineiden kohalla (lähinnä LSD). Mielelläni puhuisin psykedeeleistä myös lisäravinteina.
Toisaalta aina se ei tunnu kognitiivisia kykyjä parantavana vaan muuntavana. Voi olla vaikea keskittyä vaikka ihan vaan lukemiseen kun taas joku intuitiivisempi tehtävä voi sujua tosi hyvin.

The word nootropic was coined in 1964 by Dr. Corneliu E. Giurgea, derived from the Greek words noos, or "mind," and tropein meaning "to bend/turn".

Tuon valossa nootrooppi onkin taas ihan hyvä sana.
Hieman hämmentävää miten tota/noita tropein/trepein sanoja tulkitaan. En myöskään osaa kreikkaa.

P. S. Käsitevaraston laajentaminen on tajunnan laajentamista.

Sen lisäksi tarkempi perehtyminen jo olemassa oleviin käsitteisiin on tajuntaa laajentavaa. Kuten huomasin ylempänä nootrooppien kanssa.

[Dexma]

Tässäkään topicissa ei ole päästy psykedelia-sanan todellisesta merkityksestä mihinkään yhteisymmärrykseen. Ehdotan, että se on arvoltaan niin merkityksetön (tai merkityksensä menettänyt) idea, ettei se tarkoita enää muuta kuin jonkun alakulttuurin romantisoitua kuvaa omasta toiminnastaan.

En tiedä... Juurikin tuo jonkun alakulttuurin kuvaus omasta toiminnastaan on aika hyvä ajatus. Onko se romantisointia? Riippuu varmasti kuulijasta ja puhujasta. Minulle ainakin se taitaa olla romantisointia. Psykedelia taitaa olla osa kulttuuria, psykedelisoitunut alakulttuuri. Siihen kuuluu psykedeelinen musa, taide yms. Tietyt ajatuspiirteetkin luultavasti... Tykkään silti käyttää sanaa psykedelia, toisaalta alan ymmärtämään sun pointin sen myytissä. Se on jokin kulttuurin osa? Niinkuin menninkäiset ja tontut.... Tai niinkuin laki taikka jumala... Tärkeintä on se, miten sitä käytämme? VOIMMEKO edes käyttää?

Kuinka paljon psykedelian tietämisessä on kyse siitä, että haluamme tehdä pesäeron emäkulttuuriimme, jonka toimintatapoihin olimme kykenemättömiä samaistumaan, tai siitä, että olemme niin vain laiskoja luodaksemme uusia käsitekartastoja, että meidän tarvitsee viitata johonkin salattuun tietoon? Psykedeliaa ei voi kuvailla... ja paskanvitut, sä et oo vaan kauhean luova tyyppi, eikä jonkun ulkopuolisen silmistä tarkasteltuna hallusinogeenit auta sua siinä ollenkaan.

Totta. Ainakin se, että en osaa kuvailla "psykedeliaa", koska luovuuteni ei riitä. Jonkun ulkopuolisen silmistä saatan, tehdä elämääni muutoksia jonkun muun takia, mutta minä itse kyllä saatan ajatella/kokea, että "psykedelia" taikka jokin psykedeelinen kokemus (joka on nyt mitä on...) voisi vaikuttaa minun elämään. Tärkeintä on jos koen sen positiivisena? Vai onko?

Käyttökonteksti määrittää sen, että onks kama myrkkyä, pakokeinoa vai rituaalia. Jokaisen tulisi kehittää oma kuvauksensa (jokaisen käyttämänsä) aineen käyttötarkoituksesta, eikä turvautua johonkin yleiseen termistöön, joka mahdollisesti saa oman kamankäytön näyttämään paremmalta kuin se todellisuudessa on.

Totta, myös tässäkin. Juurikin se miten käytetään eroaa, mutta moni vain kutsuu sitä psykedeliaksi. Ehkä psykedelia on kaikkia noita, kamaa, pakokeinoa ja rituaalia? Yleinen termi on mun mielestä hyvä, että edes jotkut muutkin kuin hallusiogeenejä vetävät voivat puhua "psykedeliasta". TOISAALTA kaikkien tarvitsee itse miettiä onko se hyvännäköistä, ja onko se oikeasti "hyvää"...

Psykedelia kuulosti joskus hienolta, mutta nykyään vain homeiselta (mut ehkä musta on tullut homekorva! Muistakaa muistuttaa mua siitä!)

P. S. Käsitevaraston laajentaminen on tajunnan laajentamista.

Psykedelia kuulostaa hienolta mun korvaan Toisaalta niinkuin kaikissa lauseissa ja sanoissa on puutteita. Se mitä ulostamme laajentaa myös kait meidän tajuntaa...?

[Touchet]

Samaa mieltä.
Onko sulla parempia ehdotuksia?
Vaikea ottaa edes yhtä sanaa pysyvään käyttöön niin että se yksi sana kuvaisi joka kokemusta. Välillä tulee vaan naurua, värejä ja muotoja kun välillä tulee leuan pudottava ykseys.
Groffin ehdottama holotrooppiset tilat voi toimia kuvaamaan tietynlaista kokemusta. Holotropia.

Joo, toi on hyvä sana. Mut 5-HT2A-reseptoriagonistit näyttää näillä näkymin toimia aistimuksia amplifikoimalla.

ὑπέρ+αἴσθησις = hyperestesia?