ole11 wrote:Nyt kysyisinkin kuinka tärkeä osa paasto on kokemusta ja miten eri asioiden säätäminen voi vaikuttaa kokemukseen?
En tiedä mitä tarkoitat säätämisellä, mutta mielestäni paasto on hyvin tärkeä kokemuksen kannalta. Kannattaa miettiä miksi ottaa Ayahuascaa. Jos on mahdollista tehdä asiat oikein ja hyvin, niin miksi tyytyä vähempään. Kokemuksesta saa paljon enemmän irti mikäli paastoaa. Mikäli tarkoitat säätämisellä kaikkea turhaa säntäilyä ja kiirettä, niin se on juuri se mitä pitää välttää. Tärkeintä on omistautua Ayahuascalle ja valjastaa itsensä ainoastaan kokemusta varten. Kaiken muun voi tehdä myöhemmin.
Paasto heikentää ihmisen. Ravinnottomuus hiljentää elimistön ja mielen. Ihmisen huomio ei säntäile paikasta toiseen vaan keskittyy hyvin suppealle kaistalle hengissä pysymiseksi. Paastotessa ei jaksa tuhlata energiaansa turhuuksiin. Nälkä on egon tapa valittaa totutusta poikkeavasta tyytymättömästä tilasta, mutta sen saa sammumaan pitämällä päämääränsä mielessä. Joskus paasto heikentää niin, että mielessä ei ole muuta kuin hengittäminen ja syy, miksi paastoaa. Lyhyet paastot eivät ole vaarallisia, vaikka mieli yrittääkin näin väittää. Paastoamiseen tulee kuitnekin totutella vähitellen ja varovasti. Elimistön on annettava kärsiä, jotta mieli karaistuu. Kun karaistunut mieli kohtaa Ayahuascan kaltaisen lääkkeen, se pystyy keskittymään samalla kapealla huomiolla elimistön elossapitämiseen ja tällöin lääkkeen tuottama aistikokemus tapahtuu sillä alueella, jota ei tuki muu normaali havainnointi. Sama esim. pimeässä etc...
Passton lisäksi on myös muita tehokkaita lisätoimia heikentymiseen, kuten ulkona liikkuminen. Urheilla ei kannata, sillä tällöin huomion on kasvettava elimistön tarkkailuun ja ylimääräisen rasituksen ylläpitoon. Kevyt liikunta ja raitis ilma tekevät ihmeitä. Sauna on myös kova juttu, mutta liian kovaa löylyä pitää välttää. Tarkoitus ei ole taaskaan ruoskata ihoaan kovilla löylyillä irvistellen vaan istua hiljentyen ja hioten. Rauhallinen liikkuminen, sosiaalinen eristäytyminen sekä puhumattomuus ovat myös uskomattoman tehokkaita keinoa syventymiseen. Kylmän tunne on hyvä merkki, sillä kun paleltaa niin tietää että heikkenee. Kun lämpö palaa takaisin, on heikentynyt pykälän verran enemmän.
MAOI- dietti on sitten erikseen.
Esimerkkinä mainitsen oman "valmistautumisriittini". Olen kasvissyöjä, joten en tarvitse pitää sen pidempiä taukoja liharuokiin. En myöskään käytä mitään lääkeaineita, joten niistä en tarvitse myöskään huolehtia. Mitään päihteitä en ota ainakaan viikkoon, ja kannabiksesta pysyn erossa ainakin kolme viikkoa. Olen syömättä ja juomatta mitään nesteitä vähintään 12 tuntia. Jos suuta kuivaa voi huoneenlämpöistä vettä purskutella suussa ja sylkeä pois. Pukeudun kevyisiin vaatteisiin ja pyrin välttämään seksin lisäksi kaikkea turhaa sosiaalista kanssakäymistä. Mikäli keittelen samana päivänä, en tee muuta. Mikäli en keittele ulkoilen metsässä tai muualla missä ei ole turhaa hälyä ja ihmisiä. Poltan paljon sätkätupakkaa, koska saan siitä voimaa, mutten suosittele tätä. Toisinaan juon kevyitä Ayahuasca hörppyjä päivän mittaan(pelkkää B.Caapia). Joskus kuuntelen rauhallista musiikkia tai soittelen didgeridoota. Toisinaan saunon pitkiäkin aikoja. En lue, surffaile netissä tai katso televisiota. Kun on aika juoda, valmistan tilan, juoman ja asettelun hiljalleen ilman kiireitä. Liikun rauhallisesti ja määrätietoisesti, enkä katso kelloa muutakuin illan viimeisinä tunteina. Juon juomani aina klo 21 ja 02 välillä. En juo kesäkuukausina ollenkaan.
Mikäli laistan laiskuuttani ylläolevasta "rituaalista" jollakin tapaa, enkä tee niitä asioita, jotka käyvät intuitiona mielessä, kokemuksesta jää aina uupumaan se jokin jonka olisi voinut saavuttaa. Kun tuntee tehneensä kaikkensa, kokemukselta saa kaiken takaisin.
"Para curar, solimente para curar"
