05:15 otin noin 600mg (~12mg/kg) ja tähtäsin kolmanteen plateauhun. Nousu tapahtui aluksi omasta mielestäni hitaasti ja vähän harmittelin kun tuntu että pääsen vain toiselle plateaulle. Pian alkoikin raju venyminen "ulottuvuuksien" välillä ja olo oli aivan mahtava. Tunsin olevani dekstroversumissa ja edellisten trippien muistikuvat palasivat kristallinkirkkaana mieleeni. Laitoin Shponglen Around The World In A Tea Dazen soimaan ja huoneen ilma muuttui todella lämpimäksi ja kosteaksi, olo oli kuin viidakossa (hyvässä mielessä). En tuntenut juurikaan kappaletta enkä tiennyt mitä biisissä oli seuraavaksi tulossa, mutta silti liikutin päätä ja käsiä täydellisesti musiikin tahtiin. Tarkoitukseni ei ollut tanssia, musiikki vain vei minua.
Siirryin koneelta irkkiä ja south parkkia tuijottamasta makaamaan viereiselle sängylle. Mieleni teki lähteä kävelemään, mutta en voinut jättää kuulokkeita ja musiikkia. Nousin vähän väliä ylös vaihtamaan biisiä, ja samalla huomasin pystyväni kirjoittamaan näppäimistöllä virheettä, kunhan en ajatellut kirjoittamista tai katsonut käsiini. Pöydällä olevat esineet näkyivät kahtena ja näppäimistö kasvoi silmissä. Kellonaikaa en osaa sanoa, mutta tunsin olevani kolmannella plateaulla ja vahvasti. Joka kerta kun menin takaisin makaamaan sänkyyn tuli erittäin voimakas deja vu -tunne, jota en oikein osaa selittää. Ihmettelin sitä jopa joka ainoa kerta samalla tavalla
Matka pääni ja todellisuuden sisään sai alkaa. Tunsin kuinka vajosin asteittain alemmalle ja alemmalle tasolle todellisuudessa. En tiedä miten tuota kuvailisi, mutta eräässä vaiheessa näin itseni selvästi pelkkinä soluina mikä oli pelottavaa. Vajosin siitäkin vielä alemmas, kunnes kaikki oli enää mustaa ja kellertäviä muotoja. Jollakin tapaa säikähdin kun tämä vajoaminen tapahtui niin nopeasti ja palasin sänkyyni tuijottamaan kattoa. Unohdin kuka olin, tietoisuus ympäristöstäni katosi ja ihmisyys tuntui vieraalta. Säikähdin sen verran vajoamista että en uskaltanut uudellaan yrittää päästä yhtä syvälle ajatuksiini, vaan päätin maata rauhassa ja kuunnella musiikkia. Pystyin hallitsemaan ajatuksiani ja tätä vajoamista, joka jälkeenpäin ajatellen lämmittää mieltä ihan mukavasti
En juuri uppoutunut biisiin, vaan ilmassa leijuvat lievät hallusinaatiot olivat mielenkiintoisempia. Ilmassa näkyi leijailevan vihreitä Diablo II:stä tuttuja runeja (eräänlaisia taikakiviä) ja samalla tapaa keskellä näkökenttää näkyi kyseisen pelin kartta läpinäkyvänä, aivan kuten kyseisessä pelissä. Jooh, pitäisi pelata vähemmän. Aloin kiinnittämään huomiota suuriin pikseleihin joita näkyi siellä täällä kirkkaina neliöinä näkökentässä. Pian kaikki alkoi pikselöityä keskellä näkökenttää, jotka siitä aika nopeasti hävisivätkin. Kävin vielä kerran säätämässä musiikkia kovemmalle ja kello näytti: 07:15.
Lopun aikaa vain uppouduin musiikkiin. Välillä katselin seiniin ja ympärilleni, jossa kaikki tuttuun tapaan näkyivät kahtena. Olo ja tunnelma vaihtuivat musiikin mukaan, jonka huomasi selvästi kun kappale loppui ja alkoi uudelleen alusta. Kappaleen alussa tuntui aina että siitä alkaa uusi pieni trippi, jolla on jotakin uutta annettavaa. Noh, musiikki tässä olotilassa on niin ihanaa että ei voi sanoin kuvata, varsinkin kun kappalevalinta osui kohdalleen. Kuuntelin kappaleen kohtuullisen monta kertaa siihen tippaakaan kyllästymättä.
Lopulta taisin nukahtaa, mutta nousin vielä takaisin koneelle. Musiikki oli niin kovalla että piti käydä säätää se pois päältä. Korvissa piippasi ja nyt vitutti jos rakas kuuloaisti on saanu kärsiä. Ei se nyt sitten loppujenlopuksi ollut niin kovalla että siitä suurempaa vahinkoa tai särkyä olisi koitunu. Luojan kiitos. Tällöin oli valoisaa ja trippi tuntui olevan vielä ihanasti kesken. Kaikki näkyi kahtena ja mieli olisi tehnyt vieläkin kuunnella musiikkia ja miettiä, mutta väsytti. IRC oli auki ja... joo. Kirjottaminen onnistui samalla tapaa kuin tripin alussa, eli kunhan ei kiinnittänyt kirjoittamiseen huomiota tai katsonut näppäimistöä. Tässä teidän iloksi vähän logia (oon Defsanguje):
Tuon jälkeen menin nukkumaan ja heräsin noin ~19:00 kyseisenä päivänä. Edelleen kaikki näkyi kahtena ja heilui. Ajatus oli tukossa, huhhuh. Vähän pelotti jos ei ala olo alakkaan selviämään08:20 < Tate_> Defsanguje sie oot äijä
08:22 < AkuZ> Kahvinkeittimenlämmittimenkorjaajansiskonlapsenisä
08:26 < Defsanguje> näen tässsä eilisen keskustelut
08:26 < Defsanguje> mut niihä pitääki
08:27 < AkuZ>DD
08:27 < Tate_> aaaa
08:28 < Tate_> Defsanguje mikset jo mene nukkumaan?
08:28 < Tate_> vai onko oikeesti loistava matka tälläkertaa?
08:28 < Tate_> parhaita? parhaita?
08:28 < Defsanguje> miksi työ puhutte mulle
08:28 < AkuZ> Kompresssori
08:28 < Tate_> Defsanguje: ainut kanava missä on eloa
08:28 < Tate_> :ASD
08:28 < AkuZ> taino #matsi
08:29 < Defsanguje> AkuZ: oooks salmine
08:29 < Tate_> eijo
08:30 < Tate_> tää o aurane
08:30 < Defsanguje> flippaaan kai ja aika pahasti
08:30 < Tate_> kuis ny nii
08:31 < Defsanguje> en tiedä mitä flippaaaminen tarkoittaa
08:31 < Tate_> aijai mitä flippausta:S
08:32 < Defsanguje> Defsanguje on joku vieras tyyypppi
08:37 < Defsanguje> kuuuntelinkoha musaaa liia koval
08:37 < Defsanguje> jaaa'a
08:37 < Defsanguje> nooo nukkummaa
08:37 < Defsanguje> AkuZ: kuka oot
08:38 < Defsanguje> eksä oo se repe sorsa
08:42 < AkuZ> oon sen veli
08:42 < AkuZ> ju know ?
08:42 < AkuZ> ;ASD
08:42 < Defsanguje> älä kuule jaksa
Sellasta.