Tuosta tämän "päiväkirjan" luonteesta.Onko tämä tutkimus vai ei?
Jos tavoite on selvittää kuinka huonoon kuntoon ihminen voi mennä ilman kunnon hoitoa, itselääkitsemällä dexmillä tautiaan, tavoite varmasti täyttyy.
Itse en pitäisi tätä tutkimuksena.
a) Pidän hyvin tärkeänä fyysisiä sekä henkisiä vaurioita mitä tämä vielä suhtkoht vähän tutkittu aine aiheuttaa. Tämä vaatisi lääkärin trippikaverikseen.
b) Kertomistapa ei ole millään tasolla analyyttinen tahi "tutkimus" objektiivinen.
Minä pidän tätä on, avunhuutona kun mikään muu ei auta. Syyllisyydelle helpotusta. Tarpeena koittaa selvittää itselleen missä mennään. Sanan "tutkimus" käyttö tälläisessä päiväkirjassa, mikä ei täytä minkään asteen asetettuja kriteerejä, on hyvin ärsyttävää. Sana "tekosyy" tulee mieleen parhaiten kuvaamaan moisen sanan käyttöä.
Mutta asiaan.
Itse kanssa on tullut dexmeiltyä ja tykkäsin kovasti. Eroteltu on vaa niin pahan makuista että ei o sen jälkeen tullut kokeiltuu. Mieluummin otan sen raakana ja kärsin ripulista ku juon sitä myrkkyä. Pitänee kokeilla tota appelsiinimehua jos se auttais. Se eroteltu staffi ei ainakaan raakana multa alas menny. Viemäriin joutu. Kyllä mä varmaa puolet siitä join.
Apteekki olis ihan kulman takana. Köh köh, ja yskäkin tulossa..
JointsRGood wrote:Tuosta tämän "päiväkirjan" luonteesta.Onko tämä tutkimus vai ei?
Jos tavoite on selvittää kuinka huonoon kuntoon ihminen voi mennä ilman kunnon hoitoa, itselääkitsemällä dexmillä tautiaan, tavoite varmasti täyttyy.
Itse en pitäisi tätä tutkimuksena.
a) Pidän hyvin tärkeänä fyysisiä sekä henkisiä vaurioita mitä tämä vielä suhtkoht vähän tutkittu aine aiheuttaa. Tämä vaatisi lääkärin trippikaverikseen.
b) Kertomistapa ei ole millään tasolla analyyttinen tahi "tutkimus" objektiivinen.
Minä pidän tätä on, avunhuutona kun mikään muu ei auta. Syyllisyydelle helpotusta. Tarpeena koittaa selvittää itselleen missä mennään. Sanan "tutkimus" käyttö tälläisessä päiväkirjassa, mikä ei täytä minkään asteen asetettuja kriteerejä, on hyvin ärsyttävää. Sana "tekosyy" tulee mieleen parhaiten kuvaamaan moisen sanan käyttöä.
Ei tämä on vain raporttia siitä kuinka pitkälle voidaan mennä dexmin kanssa
Tutkimuksia on liian vähän siitä mitä tapahtuu aivoissa kun vetää dexmiä paljon, mutta itseäni enemmän kiinnostaa psyykkinen puoli tässä...
Kertomistapa on mun tyylinen ja yritän kehittää sitä. Hienoa on jos joku ihminen haluaa tarkennuksia johonkin pisteisiin. TOISAALta monesta tripistä ei ole paljoa enään muistoa koska niitä trippejä on niin paljon kokoajan...
Itse pidän tätä nykyään enemmän vain päiväkirjana... dexmi blogi tai jotain...
JointsRGood wrote:a) Pidän hyvin tärkeänä fyysisiä sekä henkisiä vaurioita mitä tämä vielä suhtkoht vähän tutkittu aine aiheuttaa. Tämä vaatisi lääkärin trippikaverikseen.
b) Kertomistapa ei ole millään tasolla analyyttinen tahi "tutkimus" objektiivinen.
Dekstrometorfaani tuli markkinoille 1958. PubMedin haku löytää termillä "dextrometorphan" 1831 artikkelia - näistä 1124 koskee ensisijaisesti DXM:n farmakologisia vaikutuksia ihmisillä, joten ainetta on tutkittu hyvin paljon. DXM:n vaikutustapa ja metabolia on tarkkaan tunnettu, eikä mitään viitteitä merkittävästä toksisuudesta ole. (Urbaani)legendaaristen Olneyn leesioiden ilmestymisestä ihmisten (tai ihmisapinoiden) aivoihin ei ole mitään näyttöä.
Vaikka tieteellistä tutkimusta on aiheesta tehty paljon, DXM:n subjektiivisista vaikutuksista ja sen päihdekäytön psyykkisistä haitoista tai hyödyistä tiedetään kuitenkin hyvin vähän. Aihetta on syytä tutkia, jos kokee DXM:n jossain määrin omaksi jutukseen. Itsekin tosin toivoisin Dexmalta vähän analyyttisempää, kriittisempää ja myös oivaltavampaa (tieteellisen metodin mukaista) asennetta touhuun - Tähän mennessä julkituotuja spekulaatiota ja höpönlöpinöitä on ollut paikoitellen hieman rasittavaa lukea.
"Jos ihmismieli on ihmeellisin asia mitä maa päällään kantaa, pyrkimys tutkia narkoottisten ja stimuloivien aineiden psykofysiologisen vaikutuksen syvyyksiä saa tämän ihmeen vaikuttamaan vieläkin suuremmalta."
— Professori Louis Lewin, 1924
Touchet wrote: Itsekin tosin toivoisin Dexmalta vähän analyyttisempää, kriittisempää ja myös oivaltavampaa (tieteellisen metodin mukaista) asennetta touhuun - Tähän mennessä julkituotuja spekulaatiota ja höpönlöpinöitä on ollut paikoitellen hieman rasittavaa lukea.
Näitä kriittisempiä ja analyyttisempiä puolia yritetään kehittää. TOISAALTA tämä on pirun hankalaa, koska niinkuin voit lukea dexminen pää menee aika hurjaa vauhtia. Tai no luultavasti itsekkin tiedät, että on tilanteita jossa on hankala tehdä tarkkoja kertomuksia ja tietoja. Voisi tässä joku päivä vähän yrittää kirjoittaa pienen tiivistelmän ja katsoa itse tätä päiväkirjaa kriittisemmin. Spekulaatiot ja höpönlöpö jutut toisaalta ovat vielä tämän päiväkirjan ehkä se juttu. Yritän saada kokemuksia joista pystyn joku päivä kehittämään jotain "analyyttisempaa"
Kiitoksia tuosta Zoe7 tuntui todellakin mielenkiintoiselta ja jossain määrin samoja juttuja kelaavalta kaverilta kuin minä. Aion ottaa miehestä enemmän selvää, kuhan aika tulee paremmaksi.
Asiasta toiseen pitäisi taas muutenkin ottaa tässä joku päivä vähän dexmiä ja kirjoittaa joku tarina oikein kunnolla.
Otetaas jotain analyyttisempaa. Mitähän tähän taas purkaisi?
Okei. Siis nyt on dexmin käyttö hidastunut viimeaikoina, johtuen monista syistä. Yksinkertaisesti ehkä yksi syy on se, että en koe tarvitsevani dxm kaltaista työkalua tällä hetkellä paljoa. Oikeastaan tripin tajuaminen ja kokeminen on muuttanut muotoaan. Dexmi on saanut muotoihinsa jopa erittäin vahvan stimulaation. Tai tätä voisi pitää enemmän laskuna. Vähän kuin bromo laskut. Pörisee tärisee eli vaikuttaa, mutta keho on löysä kuin 11 minuutin spagetti ja mieli harhailee oudolla tavalla.
Tuosta mielen harhailusta, yleisesti yön pikkutunneilla dexmeissä mieli melkein pysähtyy, ja muodostaa täydellisen abstraktisen lukon ajatuksiin. Mikään ei tunnu miltään kaikki vaan on. Tämä tunne on silti erittäin nautinnollinen, lähes sellainen opiaattimainen mikään ei haittaa fiilis, mutta samalla siinä on jonkinlainen psykedelia mukana. Välillä saattaa joku tietokone vaikka lentää taivaan tuuliin paikaltaan ja visuaalimaailma pärähtää paikoilleen, mutta palaa takaisin nopeasti. Silti tämä afterglow, kaikkine "huonoine" vaikutuksineen tuntuu nykyään olevan koko tripin yksi tärkeimpiä asioita nykyään minulle. Tämä on juurikin se aika jolloinka tunnen, että mieleni kirkastuu, kehoni virkistyy. Vähän kuin saunasta tulisit ulos ja saisit vettä sietämättömään kuumuuteen. Tämä tunne on nykyään erittäin tärkeä, koska juurikin tämän tunteen avulla voin olla monia päiviä jopa viikkoja jotenkin astetta tasapainoisemmassa tilassa. Afterglow tunne on minun mielestäni nykyään enemmän se joka on parantava ja hyvää tekevä tunne onhan dxm lääke!
Itse tripin piikki on myös muuttanut muotoaan. Kaiken sekoilun jälkeen on alkanut muodostumaan minulla jonkinlainen kuva, mitä se dxm trippi oikein on. Dissosiaatio ei ole mikään unenomainen tila, vaan jotenkin tuntuu, että painaudut mielesi sisään ja menet "sinuun". Tämä kokemus on minulle yleensä abstratki ja fraktaalinen matka. Lopputuloksena tälle dissosiatiiviselle tilalle ei tunnu olevan niin ikään unenomainen tila. Tietyllä tavalla tietoisuus pysyy kasassa ja kaikkea pystyy ohjailemaan eritavoin kuin unessa. Tuntuu oikeastaan, että tila on sekoittuma kaikkia tietoisuuden tiloja. Pystyn hallitsemaan vasenta kättäni, mutta jonkun kumman takia oikea käteni etsii itseään sohvan sisältä ja sohva on erihuoneessa kuin minä, mutta missä on MINÄ! Minä on jossain kellon nurkassa ja liikun viisarin tahtiin takaisin ja eteenpäin. Minä käy murskautumassa seinään kuin hullu jussi ja räjähtää moniin osiin. Silti kehoni temppuilee liikuttelee itseään jollain täysin kummallisella tavalla. Aistin, mutta en tunnista itseäni, ajattelen mutta en tiedä mitä. Minä jotenkin tuntuu hajoavan ainakin kahteen osaan. Toinen osa lentää johonkin toiselle ulottuvuudelle ja kehoon jää jotain. Onko tämä sitten sitä tietoista osaa mielestä ja tiedostomatonta?
Outona asiana nyt, kun rupean miettimään on se, että kokemuksen alussa jo ennen dissosiaation kovinta piikkiä, maailmasta muodostuu enemmän abstratki tämän jälkeen mieli tuntuu jotenkin rakentavan surrealistisen kuvan maailmasta hajottaen abstraktin muodon. Tuntuu kuin olisin avaruuden kaarevuuden kanssa jotenkin samalla tasolla. Minä ensin näyttäytyy abstraktiseen muotoon niinkuin fraktaaleihin ja kaaokseen. Yhtäkkiä kaikki saippuakuplalle tyypillinen velloaminen vie minut tilaan jossa menen itseni kanssa päällekkäin. Niinkuin avaruudessa avaruuden kaareutuminen saattaisi oikeanlaisen massa kohdan kohdalla mennä. Menen itseni, tunteiden, historiani ehkä jopa tulevaisuuteni, aistitoiminnan ja ajattelun kanssa päällekkäin. Sen sijaan, että kokisin jonkin egokuoleman koen, että kaikki menee itsensä kanssa päällekkäin. Tämän takia olenkin alkanut miettimään mieltä mustana aukkona. ENKÄ nyt tarkoita sitä sillä, että mieli on massan keskittymä piste, vaan se omaa samanlaisia asioita. Me voimme verrata ja kuvainnollistaa mieltä eräänlaisena mustana aukkona. Jo psykologin voi kuulla sanovan, "mieli on aika musta-aukko"... Tuntuu jotenkin, että DXM trippi antaa mahdollisuuden päästä tähän singulariteetti pisteeseen joka saattaisi olla mielen keskellä. Eräänlainen keskittymä/keskipiste.
Tila näyttää ulospäin enemmän delirant taikka sigma tyypilliseltä tilalta, mutta sitä se ei tunnu olevan. Sigma on jotenkin laaja tila jossa aistit liikkuvat siihen muotoon, että mielesi tulee ulos sinusta, yleensä sigma tilassa vain kokemus on hyvin laajamittainen, johtuen ehkä siitä, että ihmismieli joka on äärettömän kokoinen valtaa sinun "aistittavan" todellisuuden. Delirant tilassa vain mieli rakentelee pieniä kokonaisuuksia niinkuin antaa tietokoneelle vaikka jalat jotta se voi liikkua ulos pöydältä ja kävellä mäkkäriin ostaan safkaa ja tulemaan takaisin jutteleen sinun kanssasi.
Mutta takaisin alkuun... (hitto tätä mielen poukkoilemista kello 3 aikaan yöstä... )
Mikä työkalu dexmi on? Miksi sen käyttö on minun kohdallani hidastunut? Niinkuin kerroin itse tripin piikki on tuntunut muuttavan muotonsa sellaiseksi, että sen konkretisointi on erittäin hankalaa. Sitä vain mennään hajotaan ja kaikki rakentuu paikoilleen takaisin. Hankala on noilta tripeiltä saada mitään tuotua selvästi pois. Afterglow tunteet kumminkin on taas antanut hyviä syitä käyttää tätä kemikaalia. Todellakin mielen tasapainottuminen moneksi päiväksi auttaa monessa asiassa. Päivittäinen elämä on helpompaa mieli pysyy paikallaan. Pystyy keskittymään ja nauttimaan siitä olemassa olosta minkä omistaa. Ehkä tämäkin nautinto johtuu siitä, että täytyy käydä hajottamassa itsensä pahasti ja tekemässä itsensä uusiksi...
Vaikka silti nyt manasin dxm trippiä hyödyttömäksi, niin sitä en silti sen näkisi olevan. Hankala on vain verrata dxm tripin ajatuksia ja kokemuksia tryptamiinejen vaikutksen alaisena tulleisiin keloihin... Tällä hetkellä kumminkin mitä teen on eniten se, että mietin ja rakentelen mieltäni uusiksi jotta pystyisin taas vaipumaan dexmin tilaan ja alkamaan taas oppimaan dexmin kieltä. Oppia uusia asioita. Dexmi tuntuu pohjattomalta kuilulta tällä hetkellä, sieltä kuilusta pois pääsy on hankalaa, mutta siellä kuilussa on paljon opittavaa. Siellä on mielemme. Joka tuntuu erittäin avaruudelliselta. Ehkä psykonautti ja astronautti ei olekkaan niin kaukana toisistaan? Ehkä dxm on eräänlainen avaruusalus, meidän mieli on avaruus ja avaruudella saattaa olla keskipiste joka ehkä vetoaa meitä kaikkia...
Hitto menipäs taas kauaksi analyyttisesta tekstistä, kun meni vain enemmän oman pään sulloamiseksi.... Kokeillaan uudestaan. Kysymyksiä ja jutustelua saa kaikki myös tähän päiväkirjaan tietenkin edelleen kirjoitella...
Vaikuttaa kiintosalta, pitää lueskella ajatuksella kunhan oon enemmän selvinpäin. Hitto muuten Resilarin makua. Ei etteikö eroteltu dexmi sekin olis ihan järkyttävän pahaa (siis pahinta mitä oon juonu) niin yhtä lähelle pääsee vaan raaka Ressu. Jotkut pystyy, mutta mulle jo se haju tuo oksennuksen kurkkuun. Siis miten ne on voineet saada siitä niin vastenmielistä tavaraa. Tätä samaa vanhaa virttä toistelen sen takia että olin just nauttimassa vermuttia ja kun näin tän ketjun otsikon niin tajusin miten paljon se maku muistuttaa ressua ja meinas tulla vermutit takas ylös...
PS. hyvä Dexma jos oot edes vähän sen aineen kanssa rauhottunu.
Asidyyli wrote:
PS. hyvä Dexma jos oot edes vähän sen aineen kanssa rauhottunu.
Oikeasti oon tosi paljon. Marras ja joulukuu meni aika vähäisillä määrillä tammikuussa on kuppi kyllä ollut vähän keltainen ruskean sijaan, mut mut...
Enemmän oon ruvennut tosiaan nykyään tiedostaan mihinkä dexmiä käytän. Vähän kuin tietokoneessa on enter näppäin. Tiedän mitä teen, kun painan sitä. Enään ei paljoa tule "testailtua" dexmiä, nyt homma on mennyt vähän ammattimaisempaan, jopa rituaalimaiseen! Ihan heti juonti kohdasta lähtien...
JointsRGood wrote:a) Pidän hyvin tärkeänä fyysisiä sekä henkisiä vaurioita mitä tämä vielä suhtkoht vähän tutkittu aine aiheuttaa. Tämä vaatisi lääkärin trippikaverikseen.
b) Kertomistapa ei ole millään tasolla analyyttinen tahi "tutkimus" objektiivinen.
Dekstrometorfaani tuli markkinoille 1958. PubMedin haku löytää termillä "dextrometorphan" 1831 artikkelia - näistä 1124 koskee ensisijaisesti DXM:n farmakologisia vaikutuksia ihmisillä, joten ainetta on tutkittu hyvin paljon. DXM:n vaikutustapa ja metabolia on tarkkaan tunnettu, eikä mitään viitteitä merkittävästä toksisuudesta ole. (Urbaani)legendaaristen Olneyn leesioiden ilmestymisestä ihmisten (tai ihmisapinoiden) aivoihin ei ole mitään näyttöä.
Vaikka tieteellistä tutkimusta on aiheesta tehty paljon, DXM:n subjektiivisista vaikutuksista ja sen päihdekäytön psyykkisistä haitoista tai hyödyistä tiedetään kuitenkin hyvin vähän. Aihetta on syytä tutkia, jos kokee DXM:n jossain määrin omaksi jutukseen.l
Kiitoksia tästä. ENpä tiennytkään moisista tutkimuksista.Ymmärtääkseni, mitä nopeasti join lääkettä yskääni ei kun siis luin artikkelia, niin tuo Olneyn juttu ei ollut ihan aukoton. Ymmärrän jos et jaksa jauhaa samaa asiaa uudestaa ja uudestaan, mutta mitä farmakologisia vaikutuksia dxmllä sitten on ihmiseen? Ja millä altistusasteella? Olet kyllä kävelevä google. Yamii!
JointsRGood wrote:mitä farmakologisia vaikutuksia dxmllä sitten on ihmiseen?
Tunnetut välittömät vaikutukset ovat suunnilleen samoja kuin ibogaiinilla (jolla on sitä käyttöhistoriaakin vähän enemmän); kumpikin on pääasiallisesti NMDA[glutamaatti]-reseptoriantagonisti ja nikotiini[asetyylikoliini]reseptorin antagonisti, mutta myös sigma-agonisti. Ja ibogaiini on myös jossain määrin 5-HT2A-agonisti (kuten ns. psykedeeliset hallusinogeenit.)
"Jos ihmismieli on ihmeellisin asia mitä maa päällään kantaa, pyrkimys tutkia narkoottisten ja stimuloivien aineiden psykofysiologisen vaikutuksen syvyyksiä saa tämän ihmeen vaikuttamaan vieläkin suuremmalta."
— Professori Louis Lewin, 1924
Hei Tusee, sanopa liittyykö toi sigma-reseptori mistä oot selittäny tän DXM-plateau-sigman syntyyn? Entäs sigma-reseptori skitsofreniaan? Eikös nää glutamaattijärjestelmän muutokset ole ainakin frenialle tyypillisiä?
Asidyyli wrote:Hei Tusee, sanopa liittyykö toi sigma-reseptori mistä oot selittäny tän DXM-plateau-sigman syntyyn? Entäs sigma-reseptori skitsofreniaan?
Eikös nää glutamaattijärjestelmän muutokset ole ainakin frenialle tyypillisiä?
Ei niillä kyllä ole minkäänlaista yhteyttä.
Mut glutamaattireseptorien alitoiminnalla taasen on jotain tekemistä ainakin tietyntyyppisen psykoosin ilmenemisen kanssa ja nykyään NMDA-agonisteista yms. yritetäänkin kehitellä skitsofrenialääkkeitä... Niistä tulee kyllä olemaan hyötyä myös ei-skitsoille ihmisille.
"Jos ihmismieli on ihmeellisin asia mitä maa päällään kantaa, pyrkimys tutkia narkoottisten ja stimuloivien aineiden psykofysiologisen vaikutuksen syvyyksiä saa tämän ihmeen vaikuttamaan vieläkin suuremmalta."
— Professori Louis Lewin, 1924
Päätin ottaa oikein rennon illan, ajattelin minulla on koulu loppusuoralla ja mieltä voisi vähän keventää ihanalla pumpulimaisella otteella. Kävin nappaseen apteekki kierrokselta 1800 mg dexmiä ja kodeiinia 150 mg löysin taskustani. Huiviin nämä ja menoksi...
Mitä sitten tapahtui kesken tripin? Aloin heti huomioimaan varsinkin kodeiinin tuottamaa pehmoista vaikutusta, huomasin itse dissosioinnin kohdalla, että jokin tuntui poistavan minulta turhaa ajattelua enemmän kuin ennen. Tietenkin vaikutus on molemminpuolinen dxm ja kodeiinin kombinaatio yksinkertaisesti tekevät sen aivoissa, laammannuttavat kokonaisvaltaisesti. Itse dissosioinnin vaikutuksiin kuuluu niinkuin aina, että tuntoaistit vähenee ja silmät auki on turha yrittää olla. Käännyn siis tasaiseen makuu asentoon säkkituolilleni ja alan putoamaan dexmi pumpuliin.
Aloin kumminkin huomioimaan ajatuksia, mitä eroa on dissosioinnilla ja meditoimisen tuomalla tilalla?
Itse pääköhta varmasti liittyy tietoisuuteen. Dissosioinnin aikana on lähes mahdotonta alkaa keräämään ulkoisilta ärsykkeiltä tietoa niinkuin ympäristöstä, koska aisti järjestelmä on niin töks töks töks. Meditoinnissa taas voimme seikkailla oman mielemme syvyyksiin ihan niin syvälle kuin halutaan ja tulemaan luultavasti nopeasti takaisin. Huomioisin kumminkin tuossa minun äskeisessä kelassani, "meditoidessa voimme seikkailla oman mielemme syvyyksiin" joka tapahtuu aika pitkälle samallalailla dissosioinnin kohdalla. Olette varmasti te jotka meditoivat kokeneet sen tilan jossa, mieli tuntuu olevan siinä pisteessä, että pystytte kääntämään tarkkaavaisuutenne pois muusta ympäristöstänne ja mielenne alkaa havainnoimaan enemmän ja enemmän asioita jotka käy oman pään sisällä? Sama tila pystytään siis saamaan erittäin tehokkaasti ja nopeasti käyttämällä psykoaktiiveja.
Jatketaan eilistä matkaa... Yhtäkkiä alkoi minulle, en tiedä missä kohtaa aikaa eikä sillä ollut enään väliä, kun värimaailma sekoitti mieltä syvästi suunnasta jos toisesta, että minulle popsahteli mieleen ajatus. "Hei olitko jo ajattelemattomassa tilassa, vai nukahdtitko?" Väitän, että tunsin lyhyen ajan ainakin hyvin vähän ajatuksiani, ja suurin osa ajattelustani oli juurikin tuota hei ajattelinko mää mitään... Yleensä, mielen hiljentymistä silloin, kun meditoidessa yritetään saavuttaa mielen hiljentymistä niin seuraa juuri ajatus siitä "onnistuiko" ja sen jälkeen alkaa pää kiehuun. Eli siis edelleen seurasin samoja reittejä pidemmälle ja pidemmälle sitä polkua pitkin mitä meditoidessa etsin. Taas täytyy huomioida, että meditaatio jotenkin tuntuu selvemmin minulle, että tietoisuuteni laajenee, kun taas dissosioinnissa se fokusoi itseään mielen syvyyksiin, MUTTA mitä eroa käytännössä tässä on?
Meditaation tarkoitus minulle on ollut minun oman egoni ja mielen tasoittaminen melkein jopa hiljentäminen. Saman asian koin eilen dxm matkallani. Meditoidessa, että dissosioidessa kokemukseni on kutakuinkin näin: Ajattele maa jossa on iso kivi. Sinun pitäisi nukkua siinä, paikassa jossa kivi on, mutta jos haluat hyvän unen ja herätä ilman selkäkramppia huomenna niin sinun täytyisi osata kehosi laskea siihen kuin nesteen, tasaisesti ja rennosti. Tämä tapahtuma oikeastaan tuntuu tapahtuvan meditoidessa ja dissosioidessa.
^^olipas outo kuvailu.
Asiaan onko meditaatio ja dissosiaatio lähellä toisiaan?
Samaan paikkaan voi mennä autolla tai kävellen. Näin olen asian ajatellut. Toisaalta en ole täysin varma edes siitä mitä dissosiaatio on? Termit, sanat, symbolit voivat sekoittaa ihmisen ja lopulta jopa sotia sitä itseään vastaan. Ehkä dissosiaatio ei olekkaan irtautumista vaan yhtymistä?
-mainittakoon vielä se, että kirjotin äskeistä viestiä 2h selvinpäin
Follow your dreams, you can reach your goals. I'm living proof.
Dissosiaatio saattaa viedä helpommin muihin paikkoihin, kun meditoimalla pääsee samaistumaan siihen ympäröivään tilaan vaan? Näin mä sanoisin.. meditoinnilla en oo vielä toistaiseksi saavuttanut mitään muuta hienoa, kun että pesin verisuoneni pienillä kuusenoksilla...
Mä oon lukenut tän 3666 kertaa,
mielenkiinnolla ja samastuin niin paljon,
miljoonaan eri kohtaan,
ja oon pystynyt melkein tuntemaan joka tilanteen,
rupesin lukee näitä kun Dexma alko kirjottaa heti ekast merkinnäst lähtien,
(eiks oo pelottavaa muute Dexma et oon stalkannut sua koko ajan )
Ja nää ''sai'' mutkin dexmin pariin,siis hyvällä tavalla!
Omaa kömpelyyttä oli sitten se tihee käyttö...
Koska tämä oikeen jatkuu? Ihan loistavaa tekstiä! Moneen asiaan voin samistua, mutta plateuita en ole ikinä ymmärtänyt tai kokenut. Kyllähän sen nyt tietää että missä kohtaa sitä suurinpiirtein on mutta jotkut puhuvat noista tasoista kuin se olisi aina selvää missä kohtaa olet. Ainoa minkä olen jotenkin aistinut selvästi on ollut sigma ja siitä en niin nauti.
"I fly a starship across the Universe divide
And when I reach the other side
I'll find a place to rest my spirit if I can"
Hei sori, että uppaan tätä threadia, muttä ihan pakko kysyä, että dexma, millon viimeks oot tripannu dexmillä, vieläkö otat tätä? Tykkäätkö?
Ittelleni muodostunu aika kiinnostavaks kemikaaliksi. Ja tekee mieli just tehdä vähän samanlaisia tutkimusmatkoja tällä. Monet ei vaan ymmärrä tän potentiaalia..
psychiCTalent wrote:Hei sori, että uppaan tätä threadia, muttä ihan pakko kysyä, että dexma, millon viimeks oot tripannu dexmillä, vieläkö otat tätä? Tykkäätkö?
En mä oo kyllä enään tainnnut moneen vuoteen. Aika tylsää mun mielestä loppupeleissä nykyään tälläinen. Kait sitä alkaa vanheneen tai jotain. Mut eipä tuollaisesta sekoilusta saa enään irti sillälailla mitään... Ehkä taas joskus....
)
