Olin siis valvonu pevekillä 3 yötä() ja olin juonut siinä sivussa kokoajan, otin pienet
ja ne olivatkin tässä tilassa sen verran suuret että meni tooosi hurjaksi. Tässä vaiheessa aloin jo nähdä hieman välähdyksiä ja pieniä harhoja joiden pelkäsin enteilevän psykoosia. Otin yhden somnorin huonoon oloon johon ei bentsot auttanut(kerran aiemmin ottanut imovanen tällaiseen oloon ja se auttoi) tän jälkeen suuntasin kaverille joka tarjosi kukkapaukut.
Noh.. hitit pärähti todella kovaa. Menin tupakalle, ja sit alkoikin tapahtua: Alkuun tuli todella euforinen ja harmoninen olo, sienistä tulee mulle saman tyyppisiä fiiliksiä. Kaikki oli jotenkin todella ihanaa ja syksyinen ilma oli täydellinen. Äänet kuulosti hienolta ja rupesinkin kuuntelemaan niitä, tämä johti siihen että kuulin koko keskustan äänet samaan aikaan, tämä ei suinkaan ollut huono asia vaan sekin tuntui hyvältä. Samaan aikaan rupesi kaikki elämään ja värit kirkastuivat kauniisti samalla tavalla kuin sienissä. Oli vaan pakko katsella ympärilleen koska kaikki oli niin kaunista ja ihanaa..jotenkin arvostin kaikkea luonto oli ihana ja samaan aikaan myös viereinen vanha ruma kerrostalo oli kaunis omalla tavallaan ja arvostin myös sitä. Todella vaikea pukea sanoiksi miltä tuntui.
Kaikella oli oma tarkoitus ja kaikella sielu, kaikki oli saman arvoista, talot, ihmiset, pihakeinut, luonto, kaikki. Uskomaton harmonia valtasi koko maailman samalla kun visuaalit velloivat kauniisti. Näkymään tuli ikään kuin vielä uusi ulottuvuus, varmaan deelejä kokeilleet tietää mitä tarkoitan.
Kun taas näin kaveria ja sen tyttöystävää niin järkytyin heidän kasvonsa näytti karmealta jotain ihme bittimössö täkyjä oli jokapuolella ja heidän kasvoillaan oli ikäänkuin toinen kerros, vaikea sanoin kuvailla kuinka surulliselta he näyttivät.
Kaikki oli vinksin vonksin ja jotenkin sarjakuvamaista, tapahtui todella hauskoja juttuja ja välillä vajosin hetkeksi toiseen avaruuteen. Tästä esimerkkinä, kun katsoin verhoihin joissa on mustia kukkia ne muuttuivat värikkääksi ja ne saivat oman sielun ja ulottuvuuden. Katselin kukkia ja jotenkin siitä muodostui joku piirretty ukkeli joka yhtäkkiä paini toisen piirretyn pulleron kanssa, tuli sellainen piirretty savupilvi josta tuli tekstejä PUFF, BUM, AUTS. Tällaiset hassut ja naurettavat jutut kesti varmaan sekunnin mutta mielikuvitus kerkesi tehdä siitä sekunnissa pitkän stoorin. Pystyi ajattelemaan montaa asiaa päällekkäin ja kaikki oli silti selkeää.
Lähdin kävelemään ulos toiselle kaverilleni. Matka oli jotain todella uskomatonta. Näin ihmisiä jotka tekivät mitä hassuimpia asioita, kuten kompasuivat ja tanssivat tosi tyhmästi. Erään miehen jaloille kusi piirretty koira
Kaikki kuitenkin katosi kun tulin ihan lähelle.
Jotkut asiat olivat myös negatiivisia. Näin esimerkiksi surullisia ihmisiä jotka itkivät ja ojensivat käsiään ikäänkuin avun huutona. Aloin lähestyä kaverin asuntoa ja oli pätkä pimeätä polkua siellä oli lapsia tai nuoria köyhiä ghettolapsia istuskelemassa portailla surullisen näköisenä porukassa. Kuljin lähemmäs ja taas porukka katosi, lukuunottamatta yhtä nuorta poikaa joka istui portailla surullisena menin ihan viereen ja vieläkin poika oli siinä istuskelemassa. Olin lähes varma että näen harhoja mutta aloin epäillä kun menin ihan viereen ja näin pojan kasvon piirteet ja kaiken ihan selvästi ja todellisesti. Oli pakko kokeilla. Kysyin "Mikä sul on?" ja poika vaan nosti päätään ja katsoi vähän vihaisesti. Kävelin eteenpäin ja vilkaisin vielä taakse, eihän siellä ketään ollut. Vain pieni porras.
Odottelin kaveriani pihalla ja katsoin naapurin taloa joka yhtäkkiä paisui kuin ilmapallo suuremmaksi. Tämä oli todella koomisen näköistä ja nauraa räkätin katsellessani kaikkea hassua ja typerää. Olin tavallaan toisessa maailmassa samaan aikaan.
Kuulin päässäni tuttuja ääniä selvästi. "älä ota sitä", "anna mennä vaan", "Mis oot" tutuilla äänillä. Kokoajan tuli joku lause esimerkiksi kaverini tai tätini äänellä alitajunnasta. Nuo olivat siis lausahduksia jotka olen joskus kuullut mutta en yhtään muista koko juttuja. Samalla muistin tapahtumia joita on joskus tapahtunut menneisyydessä. Tavallaan unohdin heti nuo jutut mutta niistä jäi todella terapeuttinen vaikutus.
Oli hienoa tajuta kuinka tärkeitä jotkut asiat ovat ja kritisoida mielessäni omia epäkohtia ja asioita jotka itsessään ovat väärin tuntematta pahaa mieltä vaan enemmänkin tajuamalla että nämä asiat on muutettava.
Tajusin että saatan olla jonkin asteisessa psykoosissa mutta se ei oikeastaan haitannut koska kokoajan päässäni tapahtui asioita jotka olivat mulle hyväksi. Trippi alkoi hiipua värikkäiden visuaalien osalta mutta jäi kuitenkin henkisesti hyvä olo psykedeelisellä latauksella. Kaikki oli vieläkin kaunista ja arvostus sekä harmonia säilyi.
Oli todella terapeuttinen trippi, joka oli kyllä outoa ihanaa ja samaan aikaan myös hieman pelottavaa psykoottista menoa. Oli psykedeelinen matka visuaalien ja ajatusmailman osalta mutta todelliset hallusinaatiot viittasivat jonkinlaiseen deliriumiin/psykoosiin.
Oli kyllä järisyttävän mahtava kokemus joka opetti paljon. Tiedän että toi oli enemmänkin jonkin sortin kajahdus liiallisesta valvomisesta ja douppaamisesta, mutta oli kyllä todella upee sekoaminen joka tuli kyllä tarpeeseen.
Tuo on todellakin murto-osa tapahtumista ja kaikkea ei edes pysty selittämään.
Mut hassua on se että itelläni on 1 amfetamiinipsykoosi takana joka tuli n. vuosi sitte yhen viikonlopunaikana. ja sit mdpv:stä ei oo tullu mitää tommosta. taino on siitä noita harhoja ja vainoja tullu mut ei mitään niin pahaa. pitää koputtaa puuta ja toivoo ettei tuukkaa. Jos tuolla pevekillä pitää nyt vielä alkaa kikkailee..
mdpv on saatanasta. ehkä siinä on joku demonin karma tms. 
emt. offiks menee kohta