Unessa kuoleminen

[Aukikco]

kuolin viime yönä. en muista yksityiskohtia ku en tajunnu painaa niitä mieleeni herätessä. se palautu mieleen äsken.

muistan, että ensin vastustelin. että joko nyt. pelotti. mut sit antauduin. ja se oli valkosta. ei kaunista, ei rumaa, jotenkin loputtoman neutraalia ja totaalista. kuoleman jälkeen analysoin ja fiilistelin, yhä unessa, kokemustani. et kuinka outoo se oli. ja puhdistavaa. ja vapauttavaa. pohdiskelin myös et tällaista varmaan on ayahuasca-kuoleminenkin.

tänään on tuntunu puhtaalta ja vapaalta. asiat on kauniilta. viime aikoina on ollut aika rankkoja elämyksiä, raakaa, rujoa ja primitiivistä - sellaista mitä oon kaivannuki. nyt tuntuu siltä et oon saavuttanu taas yhen etapin.

ja eteenpäin...

millaisia kokemuksia ja tunteita sulla on unessa kuolemisesta?

[Thoxium]

Aina sillointällöin. Vähän aikaa epäröin mut sit sanon et anna mennä, ainaki alkaa uusi uni. Tää kertoo jo jotain mitä kuoleman jälkeen tapahtuu.

[NapalmSatan]

Yleensä MINÄ TAPAN unissa, mutta viime yönä tukehduin efexor depotkapseliin
Toissayönä taas metsästin vanhainkodissa zombeja. Liikaa resident evileitä. Way too liikaa.

[Jeshu]

Minä kuolin toissa yönä. Tai ainakin olen melko varma, että olisin kuollut, mutta en kerennyt tunnustelemaan asiaa koska minut tultiin herättämään. Äiti ja isä oli mukana, sitten ilmassa leijui kysymys että "mitä isäsi on opettanut sinulle" vastaus kuului "juomaan kaljaa". Ihmisiä oli rutosti mukana ja vaelsimme paikasta a paikkaan b. Vähän samanlainen fiilis kun vaultti miitissä Suomenlinnassa vaelletaan paikasta toiseen. Töppöstä toisen eteen vain... Ihmiset eivät ole niin kovin tuttuja, mutta päämäärä on sama. Tuli semmoinen mahdottoman oloinen kallio kohta, josta ei nähdäkseni voinut päästä eteenpäin tippumatta viereiseen vesi syvänteeseen. Kuitenkin ihmiset marssivat sujuvasti sen läpi, joten minäkin menin ja marssinpa suoraan syvänteeseen (kuolemaan koska näytti ainakin vahvasti siltä, että ei sieltä olisi päässyt pois). Olihan se kelju tunne kun tajuaa että se on menoa nyt. Pistää miettimään jotta pitäisikö kalja jättää vähemmälle.

[Ahab]

Pistää miettimään jotta pitäisikö kalja jättää vähemmälle.

Hienoa tulkintaa
Tippumisunia on ollut paljon mutta en koe niissä koskaan kuolemaa koska sitä herää aina juuri sillä törmäyshetkellä. Enpä ole muistaakseni kokenut unessa sellaista kuolemaa kuin olen ayahuascassa kokenut. En panisi pahakseni kokea sellaista.

[HiisaajaHiisi]

Olen kokenut muutaman kerran. Viimeisin oli vain alle viikko sitten, tällä kertaa kyseessä oli kuitenkin painajaismainen uni. Juoksin metsässä tuntemattomaksi jääneitä sotilaita karkuun, kunnes vihdoin he saivat minut kiinni. Sen jälkeen minulta leikeltiin ruumiinosa kerrallaan irti kunnes kuolin verenhukkaan, kaiken tämän jälkeen katselin ruumistani ja sotilaita jotka juhlivat kuolemaani. Kaikki tuntui todella realistiselta ja en tiedostanut koko asian olevan millään tavalla unta.

Säpsähdin hereille yhtäkkiä sänky aivan hikisenä ja jopa paniikin kaltainen olotila päällä. Päivällä tulikin mietiskeltyä aika paljon kyseistä unta, seuraavan yön uni oli erittäin henkisesti puhdistava kokemus ja heräsin aamulla erittäin virkeänä.

Kaikin puolin kokemukset ovat olleet positiivisa, vaikkakin herätessä saattaneet olla pelottavia.

[frapathea]

Oon kuullu väitteitä, ettei himinen vois kuolla unessa, mutta kyllä vaan voi. Isäpappa kertoili joskus, että näkee tosi usein unia, missä se hakataan kuoliaaksi... Jees.

Ite oon kerran kuollu unessa. Mua osotettiin aseella ja sanoin, että ei välii, tää on unta, ja aseellaosoittelija sanoi, että ei vitussa ole, sä kuolet. Mä sanoin, että ok. Sit se ampu. Sit oli tyhjää. Sit mä kelasin, että nytkö mä oon kuollu, näinkö tylsää se oliki. Sit mä heräsin kai...

En mä sitä mitenkää ihmeellisenä fiiliksenä pitäny. Kyllä mä edelleen pelkoilen kuolemaa. Vitun hipit, miksei nää jutut toimi mulla....

[RoboPoski]

Lähellä on ollu. Jos vaikka putoan 200 metrin korkeudesta niin ennätän kehittää itselleni lentotaidon tai jos on luodin reikä rinnassa niin sitä vaan ihmettelee ja kiroo että tommonenkin nyt vielä. Koskaan en muista kuolleeni.

Uni on taivas, harva sitä tajuaa. (julma - henri)

Luin ensin että unessa kuolaaminen. Siihen voi olla syynä vaikka Leponex-lääkitys.

[Thoxium]

Pari kertaa kun on tajunnut olevansa unessa, niin tuleem ieleen et vois testailla kuolemista, koitin upottautua mut hengitin vaan siel normaalisti
Ei se sit onnistunut, mut jos ei tajua olevansa unessa niin välillä on tapettu tai oon tipahtanut. Eetteri antoi erittäin osuvan tilan kuolemiselle. Putkesta mentiin kovaa kohti valoa, ininää kuului ja tunsin/bäib kun aikani kelautui alusta loppuun, sit sieluni lähti kehostani ja olin pimeessä putkessa pelkkä minä sieluni kanssa ja kohti valkoista pistettä. Sit kaikki meni valkoiseksi ja avasin silmäni, mutta tuo kuulostaa just siltä et on kuolemassa. Jännä kokemus, houkutti todellakin nähdä mitä sen valon päässä olisi ollut

[Aukikco]

Ite oon kerran kuollu unessa. Mua osotettiin aseella ja sanoin, että ei välii, tää on unta, ja aseellaosoittelija sanoi, että ei vitussa ole, sä kuolet. Mä sanoin, että ok. Sit se ampu. Sit oli tyhjää. Sit mä kelasin, että nytkö mä oon kuollu, näinkö tylsää se oliki. Sit mä heräsin kai...

hieno asenne. vaatinee aika paljon pokkaa. toisaalta, jos joku eläväs elämässä haluis tappaa ni eiköhän se tekis sen aika sanoista riippumatta, ehkä.

kuoleman kohtaaminen rohkeasti <3

[Swampthing]

Joskus kai 12-vuotiaana kuolin ekan kerran, mutta sitten jatkoin maan päällä haamuna. Sen jälkeen en oikein ole kuollut, aina jos kuolen niin havahdun siitä aina uudestaan. Ehkä olen jotenkin superedistyksellinen, ehkä unet koettavat kertoa minulle jotain lopullisen kuoleman olemattomuudesta, tai ehkä (mielestäni todennäköisimmin) olen pelannut sen verran videopelejä, että tajuntaani on jumiutunut ajatus uusien elämien saamisesta.

[frapathea]

Ite oon kerran kuollu unessa. Mua osotettiin aseella ja sanoin, että ei välii, tää on unta, ja aseellaosoittelija sanoi, että ei vitussa ole, sä kuolet. Mä sanoin, että ok. Sit se ampu. Sit oli tyhjää. Sit mä kelasin, että nytkö mä oon kuollu, näinkö tylsää se oliki. Sit mä heräsin kai...

hieno asenne. vaatinee aika paljon pokkaa. toisaalta, jos joku eläväs elämässä haluis tappaa ni eiköhän se tekis sen aika sanoista riippumatta, ehkä.

kuoleman kohtaaminen rohkeasti <3

Olispa mulla yhtä hyvä asenne oikeessa muailmassa. Mut kuten sanoin, en kokenu mitään henkistä valaistumista ja pelottaa edelleen.

[Otorongo]

Joku aika sitten kuolin unessa. FBI tai muu vastaava sai minut kiinni polttamasta jointtia. Minut kaadettiin maahan ja ase kiinni otsaan, ja ammuttiin. Tuntui kuin "todellisuus repeäisi", ja sen jälkeen ei ollut mitään, ei ajatuksia, tuntui kuin minua ei vain olisi olemassa (tunne on vaikea kuvailla). Hetken päästä heräsin, tärisin, hikoilin ja olin hätääntyneessä tilassa.

[Happohuppu]

Joku aika sitten kuolin unessa. FBI tai muu vastaava sai minut kiinni polttamasta jointtia.

[Luotijuna]

Joskus muutama vuosi sitten näin unen, jossa päädyin tilanteeseen: ase suussa, valinta edessä. Hetken kun mietin ja yritin päättää laukaisenko, niin päädyin laukaisemaan, jolloin huikeat aplodit tulivat taivaalta ja herätessäni kuulin yhä hetken nämä aplodit.

[tRip]

En itseasiassa o koskaan kuollut unessa.

Aina löytyy jokin mielikuvitukseni sopukoista joka toimii pelastavana enkelinä

[D.E.S]

Viime yönä Tosiaan kuolin, kahdessa eri unessa jopa. Ensimmäisessä unessa kuolin (en muista kuolinko, vai olinko jo kuollut) ja jouduin helvettiin. Helvetti oli miellyttävä paikka jossa tutustuin ihmisiin ja sain saatanalta tehostetut kyvyt, pystyin tekemään kaiken paremmin ja nopeammin kuin normaali ihminen... Pääsin myös seikkailemaan kuolleena takaisin maan päälle, jossa vain hyvä ystäväni kuuli ja näki minut, ja hän sanoi, että on aina nähnyt ja kuullut kuolleet. Juttelin hänen kanssaan henkeviä. maapallo oli täynnä kuolleita ja eläviä ihmisiä, joista näin molemmat, mutta pystyin puhumaan vain kuolleille, ja hyvälle ystävälleni. Pystyin aineellistumaan ja pelottelemaan ihmisiä.

Toisessa unessa maapallolle oli levinnyt virus, joka muutti ihmisiä zombeiksi, resident evilin tapaan. Taistelimme zombeja vastaan viimeisten eloonjääneiden kanssa, kunnes meitä oli vain 20 jäljellä ja zombiet lopettivat meidän tappamisen... he halusivat 20 viimeistä ihmistä elävänä, ja me olimme ne 20.. (trip oli yksi heistä myös, outoa). Zombiet muuttuivat lempeiksi, ja ohjasivat meitä omalla kielellään tukikohtaansa. Me kaikki saimme oman numeron, jota emme saaneet hävittää.. Tästä pääsemmekin tuohon kuolemiseen: Yht äkkiä olen erään ystäväni kanssa eiffel-tornin (tai jonkin muun tornin) huipulla, ja yritän saada häntä hyppäämään alas. Yllätyksekseni hän yrittää heittää minua alas, ja suostun siihen hymyillen, ja hyppään itse. Leijun levollisesti ilmassa, ja paiskaudun maahan. Kuolen. Hetken on aivan hiljaista ja herään, en millään tapaa peloissani, vaan levollisena. Päätin nousta ylös ja tulla kirjoittamaan uneni tähän topicciin.

[Delirium Tremens]

Joku voisi sanoa että unet ovat paljastavia ja niistä voi tulkita paljon alkeellisen freudilaisella tavalla. Kuitenkin käsittääkseni keskivertouni on huomattavasti sekavampi ja abstraktimpi kuin kliseisimmät täällä kerrotut. Tai sitten olen itse hullu.

Toi on kyllä mielenkiintoinen ajatus, että unessa voi olla täysin rohkea ja välinpitämätön vaikka jälkeenpäin arvioi olleensa muuten aivan normaalia valvetilaa vastaavassa tajunnantilassa. Kuitenkin tuo on vain erikoistapaus unimaailman paradoksista. Kysymyshän siis ole pelkästään siitä, että voi sanoa sekopäälle "ammu vaan, ei oikeastaan kiinnosta", vaan myös siitä, että kertoo unitodellisuudessa aamulla töissä aivan normaalina asiana, että päivä alkoi huonosti kun jänikset varastivat prätkän ja joutui tulemaan kävellen. Koko systeemi tuntuu olevan unimaailman salaliitto ihmisen tajuntaa vastaan jossain kierossa pelissä. Ne perkeleet eivät halua, että tajuamme olevamme unessa, koska silloin seuraa joko herääminen tai selväunia näkevän ihmisen tapauksessa mahdollisesti Niiden täydellinen nöyryytys. Tuntuu siis siltä, että Ne pelaavat aikaa saadakseen häröillä tietoisuudessamme ilman kontrollia.

Ai niin, voisin vastata kysymykseenkin. Onhan niin sattunut, kuten varmaan useimmille. Jos ymmärsin oikein, tässä tarkoitetaan sitä, että unessa kokee kuolevansa ja havainnoi jotain sen jälkeen. Joskus sellaista tulee vastaan. Useamminhan unessa herää tilanteeseen, jossa jälkeenpäin olettaisi tosielämässä kuolleensa, mutta se on toki aivan eri asia. Ikäväkseni joudun toteamaan, ettei kuolemisen toteaminen unessa ole antanut mitään oivalluksia, joten arvostan kyseisen kokemuksen jopa tuon jälkimmäisen tilanteen antaman laimean thrillin alapuolelle.

[Alcka]

Itse en voi tältä muistilta heittää olenko ikinä itse kuollut unissa. Tosiaan noita "läheltä piti" tapauksia on kuitenkin tapahtunut, ja on minut monesti hakattu/puukotettu/jne ainakin lähes kuolemaan asti unissani. Mutta omaa kuolemaa en ole kylläkään koskaan kokenut (ylläri) edes unissa. Nään muutenkin nykyään niin harvoin uniani (tai muistan, whatever), mikä on kyllä harmi. Mutta kuolema unissa on kyllä kieltämättä jännä asia. Esimerkkinä tulee mieleen kun erään parin päivän ryyppyputken krapulapäivän jälkeisenä yönä unessa isäni kuoli, en tosin tiedä oliko alkoholin käytöllä vaikutusta uneen.. Tarkkoja yksityiskohtia on kuitenkin vaikea muistaa, mutta se oli jotain aivan järkyttävää silti, aamulla olo oli kuin mieleni olisi raiskattu. Olin ilmeisesti myös kyynelehtinyt (ei ole ensimmäinen kerta), kun oli ollut niin aidon tuntuinen uni. Vituttaa muutenkin kuin niin harvoin unia nään tahi muistan, on 75% näistäkin unista painajaisia. Ehkä sekin on vain merkki siitä kuinka alaspäin minun mielenterveyteni on menny viimeisten vuosien aikana, mutta kuten joku varmaan osasikin jo päätellä; osaan ottaa niin "vaivattoman" asian kuin unet todella raskaasti.

Nojoo, tulipas taas helvetin turha ja sekava viesti, kun alkaa jo tähän aikaan aamusta ainakin minua väsyttämään. Ainiin ja moro vaan, eka posti tällä voorumilla.

[Myskoala]

olen kuollu unessa.. Kallion kolossa(outo ympäristö, hieman manalan tapanen) ja juuri ennen kuolemaa tajusin ettei tarvi pelätä.. Ruumiista irtauduin ja leijuin ruumiin yläpuolella kunnes pamahin takasin ja samantien heräsin. Helvetin outo uni. Johtu varmaa edellis illan kelailuista..
Syy kuolemaan ei ole selvinnyt..

[Vitamine]

Näin unta, että olin GTA 3 pelin se pelattava hahmo ja juoksin siinä jonnekin varastoon. Heitin molotovin cocktailia, mutta niin lähelle, että sytyin palamaan. Sitten juoksin hetken aikaa palaessani eestaas siellä varastossa kunnes huomasin, että energiamittari oli lähellä nollaa. Jäin seisomaan paikoillleen kunnse kaaduin kuoliaaksi. Sit pyöri päässä vaan ajatuksia, että 'noh, siinä palo kaikki liha käyttökelvottomaksi, mitäs ny tekis oikee'. Sitten tajusin, että en ollutkaan siinä pelissä se pelattava hahmo enää vaan olinkin se, joka ohjasi peliohjaimella silloista itseäni ruudun toisella puolella. Siinä sitten unessa naureskeltiin kavereiden kanssa lopuks, että kuis ny tolleen kävi ku kaikki liha meni käyttökelvottomaksi .

Ja koko unen aika pyöri muka joku ihmeen luuppibiisi missä sanottii vaan 'Run-D.M.C. yo! Run-D.M.C. yo!' jne...
Mukava uni oli, outoa, että on jääny mieleen, vaikka näin kyseisen unen joskus kesällä jo.

[lahke]

oon kuollu kerran vaan.. en muista miten kuolin, tuntuu et uni alko siitä, kun mut tapettiin..
kuitenni, kuoleman jälkeen siirryin "taivaaseen", joka oli skotlannissa loch nessin rannalla.. siel oli joku pronssinen kappeli tai joku, mihin yritin mennä, mut mua ei päästetty perustein et "oot vaan käymässä täällä, et sä oikeesti oo kuollu, sinne saa mennä vaa oikeesti kuolleet"...
tääl taivaas oli aika vähän ihmisiä, mut kaikki tuntu tuntevan mut ja kaikki näytti myös mun mielestä jotenki tutuilta. sit joku kiva enkeli laitto mut makaamaan selälleen ja anto jonkun siunauksen, joka oli ihan siisti euforiafiilis, ja mut lähetettiin takas, takas jonnekki.. uni loppuu tai ehkä heräsin

hmm.

[pilkkija]

eräs mielenkiintoinen uni alkoi niin et olin jossai huolttiksel pöllimäs kait autoo tai sit jotai vaa säädin siinä etupenkillä..

nii yhtäkkii vaa välähtää et joku vetää pitkän aseen tyylii helvetin ison metsästyskiväärin esiin , hyppään autosta ja lähen jouksee nii se ampuu mua pari kertaa takaapäin rintakehään.. katon alas ja rintakehän kohal oli vaa pari reikää josta tuli iha vitusti verta.. olin iha seulaksi ammuttu. sit pimeni hetkeks.. ja heräsin ardenaliinin virtaukseen.. /

[Comadope]

Vituttaa kyllä kun AINA kun kuolen unessa niin herään siihe kuolemaan. Eli jos vaikka joku tulee ja ampuu ysimillisellä silmien väliin niin herään siihen kun silmissä sumenee. arghhghgh

[Gartargor]

Vituttaa kyllä kun AINA kun kuolen unessa niin herään siihe kuolemaan. Eli jos vaikka joku tulee ja ampuu ysimillisellä silmien väliin niin herään siihen kun silmissä sumenee. arghhghgh

Miten se voi jatkua siitä että kuolet? Aina siihen oon kans ite heränny

[Comadope]

^ Sehän siinä jännää oiskin. Mitä unessa tapahtuu kuoleman jälkeen? :jou:

[Gartargor]

Nousee taivaaseen? Ite oon kuollu useiten unissa varmaan tippumalla, nytten kun mietin asiaa

[Spadukka]

oon vaan kerran nähnyt ja sekin oli joskus 7 vuotiaana hyppäsin kallionkielekkeelt alas ja sit uni loppus

vähä olin et WOOT!!! jotenkin vaan jäänyt mieleen tuo uni.

[siqqe]

Joskus pienenä poikana näin unta että kuolin, minut haudattiin ja aloin elämään uutta elämää kastematona. Se oli outo uni. Muita unia jossa kuolisin ei tule mieleen, lähellä kyllä käynyt.

[SadPanda]

oon aina kans heränny ennneku oon nähny mitä siellä ois tullu sen jälkee vastaa.. hmmm unet on hyvin jännä juttu.