Intense introspection...

[h.s.t.]

Eilinen päiväni alkoi kun olin saanut teet keitettyä ja eräs kaverini, tai oikeastaan sukulaiseni, tuli kylään. Toi mukanaan hieman märkää kukkaa ja 4g jauhettuja sieniä. Olin lupautunut sitteriksi, koska hän ei ollut koskaan aikiaisemmin sieniä nauttinut. Erottelimme silmämääräisesti jauheesta 1,5g, jonka hän sitten nautti. Mikrotettiin vähän kukkaa, ja aamuteeni nautin mukavasti kukkasätkän kera, josta kaverinikin nautti muutaman hatsin. Pilvihän oli toimivaa ja vähän jo meinasi itseäni rueta jännittämään, että kuinkahan kaverin käy. Mutta hetken päästä, kun sienet ilmeisesti rupesivat vaikuttamaan, näytti olotila hänelle kelpaavan. Enempää hänen olotilaansa paneutumatta, koska luonnollisesti en osaa kuvailla miltä hänestä tuntui, hän viipyi pari tuntia kylässä, jonka jälkeen lähti tapaamaan kavereitaan. Saattelin hänet bussipysäkille, josta jatkoin matkaa ruokakauppaan.
4:stä grammasta jotka kaverillani oli, ja josta hän söi 1,5g, jäi siis minulle 2,5g. No, laittelin sapuskat, join kahvit päälle(mikä on sinänsä epätavallista, että olen vihreän teen miehiä, enkä juo kahvia kuin muutaman kerran vuodessa) ja otin rennosti muutaman tunnin.
Illan tullen ajattelin voisin itsekkin nauttia sienistä. Pakkasin reppuun pienen bongini ja kävin vielä kaupasta hakemassa 8-packin olutta kyytipojaksi, ja suuntasin ulos. Päämäärää ei ollut, joten pyöräilin kunnes päädyin erään jalkapallokentän katsomoon istumaan. Avasin oluen, koska olen huomannut että se mukavasti rauhottaa, eikä tule turhia kuumoteltua. Erottelin taas sienisatsista silmämääräisesti noin vajaa 2 grammaa, ja kaljan saattelemana söin ne. Ajattelin, että jos tarve vaatii, syön loput myöhemmin.
No, katselin kelloa sienet syötyäni ja se oli 8:aa yli 9. En jaksanut pysyä paikoillani, joten lähdin etsimään mukavempaa paikkaa. Mielessäni oli eräs paikka joka oli melko lähellä, mutta sinne päästyäni en jäänytkään sinne koska se ei vaikuttanutkaan niin mukavalta kuin mielessäni. Jatkoin pyöräilemistä lenkkipolkuja pitkin päädyin paikkaan, jossa olen joskus käynyt pilveä polttamassa. Tavallaan keskellä metsää, korkea kumpu, jonka päällä on jonkun näköiset, miehen korkuiset puiset tähystyskorokkeet. Nousin korokkeelle ja aloin odotella vaikutuksia. Katsoin kelloa, 21.38. Ei vielä mitään vaikutuksia. Jonkin ajan päästä tuli tuttu raukea olo ja hetkellinen pulssin nousu josta tunnistin että nyt rupeaa vaikuttamaan. Odotin että pahin raukeus oli mennyt ohi, ja lähdin jatkamaan matkaa. Olo oli hieman hutera, mutta pyöräily ei tuottanut ongelmia. No, ongelmakseni jossain vaiheessa muodostuikin päämäärättömyyteni, pyöräilin ympäriinsä lähiössä missä asun ja siihen kyllästyneenä veinkin pyöräni pois, ja jatkoin kävellen matkaa. Oloni oli hieman epämukava, mutta ajattelin että jos löydän jonkun paikan mihin istua, se tasottuisi. Puhelin soi, vaimoni soitti ja kyseli että milloin olen tulossa kotiin. En ollut kertonut hänelle että olin nauttinut sieniä, enkä jaksanut sitä rueta siinä selvittämään, joten sanoin vain että enköhän melko pian tule, vaikka oli sellainen olo että ei tehnyt yhtään mieli mennä kotiin. Samassa saavuin penkille, johon istahdin. En tuntenut siinäkään oloani mukavaksi, mutta ajattelin oluen siinä avata. Mieliala alkoi heitellä nopeasti epämukavasta vähemmän epämukavaan. Eräs kaverini lähetti viestin, että lähtisinkö ulos polttamaan paukut. Hetkeksi innostuin ajatuksesta, mutta samassa kun olin kaverille soittamassa tuntuikin siltä, että ei se taidakkaan olla hyvä idea. Sanoin hänelle että soittelen myöhemmin ja lähdin taas kävelemään. Päädyin vähän matkan päähän istuskelemaan paikallisen lasten kahluualtaan liepeille, jossa yritin vähän kasata itseäni. Lipitin olutta ja rupesin valmistautumaan ajatukseen että menisin kotiin. Nopeasti ohi meneviä paniikkihäiriön oireita ilmaantui vähän väliä. En muuten ole koskaan paniikkihäiriöstä kärsinyt, mutta siitä kärsivät ovat kertoneet oireistaan, ja joitain kertoja kannabiksen vaikutuksen saattelemana olen samanlaisia oireita itsellä huomannut, sekä kerran aikaisemmin sienien vaikutuksesta. kämmenet hikoaa, heikottaa ja olo on todella epätoivoinen. Mutta niinkuin siitä kärsivät ihmiset voivat oppia hillitsemään oireitaan, olen itsekkin kannabiksen aiheuttamien oireiden kautta oppinut rauhoittamaan itseni, joten nämä ohimenevät kohtaukset pysyivät siedettävinä.
Aaltoilua olotilani oli, mutta sen verran se parani, että ajattelin lähteä kotiin. Kotiin päästyäni tuli taas pieni paniikki päälle, mutta sekin meni onneksi nopeasti ohi. Vaimoni meni nukkumaan, ja huokasin helpotuksesta, koska oli sellainen olo, että todellakin tahdoin olla yksin. Istuin olohuoneen sohvalla, ja mielialani vaihtelivat salamana siihen saakka, kunnes mielen valtasi kumma tyhjyyden ja välinpitämättömyyden tunne. Oloni oli kaikenkaikkiaan epämukava, mutta olin siihen kuitenkin tyytyväinen, koska kävin mielessäni läpi epäkohtia, jotka eivät selvinpäin tulisi mieleen.
Koska ulkona en paukkuja polttanutkaan, ajattelin että nyt sen voisi tehdä, jos vaikka pääsisi epätoivosta eroon, joka taka-alalla kolkutteli. näin tein, ja taas tunsin pienen paniikin hiipivän, mutta se meni nopeasti ohi. Olo oli tosiaan jokseenkin epämukava, mutta tiesin että se tekee minulle hyvää.
Harvoin olen psykedeeleistä saanut sitä mitä olen halunnut, mutta aina olen saanut sitä mitä olen tarvinnut. Pohdin omaa päihtymistä, mitä olen liikaa harrastanut alkoholin ja kannabiksen voimin. Muutenkin pystyin, tai en pystynyt vaan oli pakko tarkastella omaa itseäni ja elämääni sellaisesta perspektiivistä, mikä ilman sieniä ainakin minulle olisi mahdotonta saavuttaa. Teki oikeasti hyvää kokea kaikki nämä ajatukset, vaikka olo oli päällisin puolin suurimman osan ajasta epämiellyttävä. Uskon vahvasti että oikein käytettynä sienillä saa aikaan terapeuttisesti myönteisiä tuloksia esim. alkoholismin tai muun päihdeongelman hoidossa.
Ajatukseni muutuivat pikkuhiljaa iloisemmiksi, ja soitin kaverilleni, joka aikaisemmin kyseli seuraa ulos. Oloni ei ollut vielä läheskään normaali, mutta oli mukava päästä ulos kertomaan ajatuksistani kaverille. Kävimme pyöräilemässä läheisellä Essolla, josta suunnattiin erään koulun pihaan jossa kaverini poltti paukut, itsekkin muutaman hatsin maistoin. Teki hyvää käydä vielä ulkona tuulettumassa, ja kun noin reilu 5 tuntia oli sienten syömisestä mennyt, alkoi olo olla pikkuhiljaa normaali, joka myös tuntui hyvältä.
Arvostukseni sieniä kohtaan nousi entisestään, enkä voisi kuvitella enää käyttäväni niitä päihtymiseen, ainoastaan terapeuttisessa mielessä voin kuvitella niitä käyttäväni. Jokin aika sitten kun olin Amsterdamissa, sienet vaikuttivat erilailla, mutta olinkin rehellisesti lähtenyt sinne rentoutumaan, jossa ne auttoivat erittäin hyvin.
Mutta pääsin pois epämääräisestä sumusta, jossa olin jo jonkin aikaa ehtinyt vaeltaa.

[powergrower]

Sienet todellakin ovat itsensä tutkiskelutyökalu. Asioita tulee väkisinkin mietittyä niin monesta eri perspektiivistä että ne näkee toisessa valossa, kokonaisuutena helpommin. Syy/seuraus suhteet ja omat tuntemuksetkin selkiintyvät.

Klubitus voi olla hyvinkin rasittavaa vaikutuksen alaisena, vilske ja paukkuva musiikki tuntuu varsin sekavalta kun aistit ja mieli on virittynyt. Mutta laskuissa kun on palannut normaaliin tietoisuuteen niin minulla ainakin olo on mitä mainioin, iloinen, positiivinen, paras biletysfiilis mitä voi saavuttaa. Jos siis matka on ollut positiivinen.

[reeferass]

Kuulostaisi vähän että yritit liikaa saada tuota ahdistusta pois ja se vaan ruokki itseään.

[Asidyyli]

Hyvä stoori; itsellä sienistä on vain vähäisiä kokemuksia, mutta en ole niitä pystynyt niitä tällaisena "kelailuhuumeena" käyttämään, vaan enemmän viihteilyyn ja esteettiseen stimulointiin ovat minulle soveltuneet. Eivät suosikkipäihteeni kuitenkaan.

Itse olisin ehkä poltellut reilummin noiden sienten kaveriksi, niin vaikutus olisi kenties ollut pehmeämpi.

[Asidyyli]

Ja onko HST:llä vaimo? Siistiä. Olen hiukkasen kateellinen. Etenkin jos hän sallii polttelut ja tajustelut.

[h.s.t.]

a onko HST:llä vaimo? Shocked Siistiä. Olen hiukkasen kateellinen. Etenkin jos hän sallii polttelut ja tajustelut. Smile

Juu, on. Onhan hänellä omat mielipiteensä päihteistä, nuorempana itsekin jonkin verran harrastanut. Jos menoni äityy kovin villiksi ni kyllähän siitä saa kuulla...

[tRip]

Set & setting sai sulla ilmeisesti kolauksen..
Muistan joskus omista varhaisista tripeistäni, että jos on yksin päättänyt nauttia deelejä niin myös yksin pitää käydä se läpi.

Ja juuri tuo tunteiden aaltoilu on tuttua. Eräällä lsa tripilläni tunneskaala vaihteli jatkuvasti paniikista - euforiaan..