ayahuasca seremoniat

[ayahuascero]

Heippa! Kuinka moni on käynyt jossakin aivan aidon shamaanin parannettavana ayahuasca seremoniassa? Missä kävit ja millainen reissu oli? Onko sinulla säilynyt suhde ayahuascaan sen jälkeen? Itseäni kiinnostaa kovin tämä aihe, kokemustakin on, mutta en ole vielä päässyt käymään missään alkuperäisten parantajien luona. Haluaisin kyllä kovasti. Toinen mikä tällä hetkellä kiinnostaa, on nicotiana rustica ja siitä keittetty tee. Luin vasta netistä, että sitäkin on käytetty ihan yksinään seremonioissa tai lisänä ayahuascassa.

[Otorongo]

Kyllä, Mapacho eli Nicotiana rustica on yksi tärkeimmistä shamanistista kasveista. Se on tärkeä yleistyökalu seremoniassa, jolla parannetaan, suojataan, tai vahingoitetaan. Se on pelkiltäänkin oikein käytettynä todella voimakas enteogeeni. Amazonilla sanotaan, että vaikka shamaanit käyttävätkin Ayahuascaa nähdäkseen paremmin, heidän todellinen voimansa on lähtöisin tupakasta. (Lähde: Tobacco and Shamanism in South America, Johannes Wilbert). Enteogeenisten annosten käyttö tosin vaatii tappavia nikotiinimääriä kestävää toleranssia, jonka saavuttaminen vaatii monet överit ja toleranssin pitkällisen nostamisen, joka ei ole mitenkään miellyttävää oman kokemukseni perusteella.

Kun on saanut kunnollista Mapachoa käsiinsä, kannattaa aloittaa todella pienistä (0,1-0,2g) annoksista teenä. Toinen vaihtoehto singado, eli tee minimimäärällä nestettä, joka juodaan nenän kautta. Tupakka on opettaja, joka tuntuu vaativan täyttä paikallaan oloa. Enteogeenisillä annoksilla kun istuu aivan paikallaan meditoimassa, alkavat visiot vyörymään silmien eteen kuin olisi polttanut DMT:tä. Kehoa ei enää tunne, mutta jos tekee liian äkillisiä liikkeitä, palautuu samantien takaisin kehoon ja visiot katoavat.

Yksi tapa käyttää tupakkaa on Hapi/Rapé-nenänuuska, joka puhalletaan V-mallisella pillillä nenään. Itse käytän Yawanawa-intiaanien valmistamaa Hapia, jossa on Mapachon lisäksi 40 eri "salaista ainesosaa", kuten erilaisia DMT-pitoisia kasveja ja niiden tuhkia.

Tupakka on niin tärkeä osa Ayahuasca-seremoniaa, että itse en pitäisi seremoniaa ilman Mapachoa.

Aidon shamaanin löytäminen Perusta, nykyisen rahan ympärillä pyörivän Ayahuascaturismin keskellä ei välttämättä ole helppoa. Siksi yksi vaihtoehto on ruveta itse shamaaniksi, joka on kyllä sekin tuskallinen prosessi. Kuten Amazonillakin, kasvit itse opettavat, ihmisopettajat eivät ole välttämättömiä. Aya itse opetti minut laulamaan, sekä käyttämään useita muita kasveja. Oppiminen vain vaatii itsekuria ja kärsivällisyyttä. "La Dietaa" (kieltäytymistä kaikesta seksuaalisesta aktiviteetistä, suolasta, sokerista, rasvasta ja päihteistä, eli täysi selibaatti jonka aikana ruokana on pelkkää keitettyä riisiä ja platanoa ilman mitään makua, yksi pieni annos päivässä), yksinoloa, hiljaisuutta, meditaatiota ja massiivisia annoksia enteogeenejä. Se on kaikkea muuta kuin mukavaa, vaikka se palkitsevaa onkin. Oikeastaan se on niin raskasta ja haastavaa, että en usko kenenkään siihen huvin vuoksi lähtevän. Itse siihen päädyin koska vaihtoehtoa ei ollut...

Suhteeni Ayaan tuntuu nykyään olevan todella läheinen. Hän on kuin äiti, vaimo, rakastaja ja ystävä samalla. Hän tuntuu epäilemättä olevan, itsenäinen huomattavan älykäs entiteetti. Hänellä on todella paljon opetettavaa, puhumattakaan muista eläin- ja kasvikumppaneistani...

Itse en pidä itseäni shamaanina, vaikka olen Ayahuasca- ja Kambo-seremonioita pitänytkin parille ihmiselle, saaden hyvää palautetta olon paranemisesta. Olen ennemminkin oppipoika-tason tabaquero-ayahuasquero...

Olen valinnut curanderon eli parantajan tien, johon sisältyy jatkuva itsensä ja virotejensa (erilaisia myrkyllisten eläinten, hyönteisten ja piikikkäiden kasvien hahmoisia "nuolia" joita säilytän rinnassani ja käytän suojanani, jotka voisin halutessani tai jos suuttuisin liikaa, jopa vahingossa ampua toiseen ihmiseen vahingoittavin, sairastuttavin tai jopa tappavin seurauksin) hillitseminen. Tarkoitukseni on tehdä vain hyvää ja parantaa. Itsensä hillitseminen liittyy siihen, että en vahingossakaan käytä tietoani ja virotejani, edes hetken mielijohteesta, vahingoittamiseen tai oman hyödyn (raha, valta, seksi) tavoitteluun. Jos niin tekisin, olisin vain pahainen brujo.

[Dexma]

Itse en pidä itseäni shamaanina, vaikka olen Ayahuasca- ja Kambo-seremonioita pitänytkin parille ihmiselle, saaden hyvää palautetta olon paranemisesta. Olen ennemminkin oppipoika-tason tabaquero-ayahuasquero...

Itselleni jatkuva ayahuascan ottaminen aikoinaan paransi tosi paljon itselläni ollutta alkoholi ongelmaa. Ayahuascaa vedellessä tuli opittua se, kuinka ihanaa on olla selvinpäin ja kuinka keho voi hyvin tällöin. Yksi iso asia mihinkä taisin purkaa sen "alkoholismin" aikana tulleet ongelmat olivat juurikin se, että halusin alkaa muille tekeen hyvää. Siitä tuli mulle mun sen hetkinen elämän tehtävä. Loppujen lopuksi homma kääntyi siihen, että päätinkin alkaa tekeen vain itselleni hyvää ja haistatin vitut muille. Tämä taas johti ihan erilaiseen onnellisen tuntuiseen oloon. Omalla tapaa siinä prosesissa oli kysymys "positiivisesta claridadista" ehkä. Jälkeenpäin, kun oli saanut vähän elämäänsä mallille oli helpompi alkaa oikeasti kysyyn, mikä mua vaivaa, mitä mä haluun? Siihenkin auttoi kyllä ayahuasca, että muut deelit, ne antoi inspiraatiota ja voimaa tehä asioita elämässä taas.

Olen valinnut curanderon eli parantajan tien, johon sisältyy jatkuva itsensä ja virotejensa (erilaisia myrkyllisten eläinten, hyönteisten ja piikikkäiden kasvien hahmoisia "nuolia" joita säilytän rinnassani ja käytän suojanani, jotka voisin halutessani tai jos suuttuisin liikaa, jopa vahingossa ampua toiseen ihmiseen vahingoittavin, sairastuttavin tai jopa tappavin seurauksin) hillitseminen. Tarkoitukseni on tehdä vain hyvää ja parantaa. Itsensä hillitseminen liittyy siihen, että en vahingossakaan käytä tietoani ja virotejani, edes hetken mielijohteesta, vahingoittamiseen tai oman hyödyn (raha, valta, seksi) tavoitteluun. Jos niin tekisin, olisin vain pahainen brujo.

Hitsi sä saat vain huasan kiskomisen kuulostaan niin siistiltä, ihan kuin jostain fantasia tarinasta. Mun mielestä ayahuasca kulttuuri on tosi siistiä ja sen mukana tuoma "shamanismi" on siistiä. Tuo ajatus, että itse tulee omaksi shaamaniksi kuulostaa jotenkin tosi zenimäiseltä. Ei välttämättä tarvitse opettajaa, kun voi vain itse tutkia itseään ja toimia.

Kerro enemmän ihmeessä smokeweed juttujas ja tietoas ayahuascasta ja sen ympärillä olevista asioista. Harmittaa jotenkin, että nykyään vähemmän tästä puhutaan tällä foorumilla mitä ennen vielä pari vuotta sitten.