Sienitrippi

[Shro]

Kopsasin tämän yhdestä topicilta täältä. muille luettavaksi.

Taidan laittaa korteni kekoon, tosin olen paska kirjoittamaan mutta yritetääs silti.

Kaunis torstai päivä, monta viikkoa suunniteltu kaverin kanssa sienitrippailua eräällä kalliolla missä on järvi heti vierellä, loistava spotti auringonlaskuun.
Kaupasta käytiin ostamassa hieman matkaevästä sekä appelsiinimehua ja olutta..
Matka jatkui kävellen trippispotille ja se oli aika tuskaisaa kun oli niin saamarin kuuma, hyvää keliä siis luvassa, vaikkakin ilalla oli luvattu ehkä pientä sadetta sekä ukkosta, ajateltiin ettei tuo haittaa, se voisi olla vain hieno lisä..

Spotille päästiin ja huomattiin että noin 100metrin päässä oli joku pariskunta ottamassa aurinkoa, no tämä ei meitä haitannut vaan eväät esiin.. Sienet suuhun ja huuhdottiin appelsiinimehulla alas kuten itselläni on aina tapana tehdä. (Määrästä ei mitään tietoa kun ei ollut fiktiä).

Sitten pientä häröilyä ja puhuttiin niitä ja näitä, katseltiin maisemia ja puhuttiin aikaisemmasta tripistä samassa spotissa mikä tapahtui viime kesänä, itse odottelin aika paljon samoja viboja kuin viimeeksi, kaverille taas oli toinen kerta(oli myös viime kesänä siellä) ja otti hieman isomman annoksen kuin viimeeksi.
Huomasimme samalla että aurinkoa ottava pariskunta oli hävinnyt joten saimmet koko alueen omaan käyttöön..

Vaikutuksia odotellessa, aina välillä kaveri kysyi että tuntuuko missään.. No ei vielä.. mietin että otinkohan tarpeeksi ja mielessä kävi että söisin hieman lisää, päätin kuitenkin olla ottamatta koska mielessä ja vatsassa ja koko kehossani tuntui hieman, että matkaan tästä lähdetään vielä.

Yhtäkkiä alkoi jo pientä sienifiilistä tulemaan, kokoajan jauhettiin jostain ja sitten iski hervottomat naurukohtaukset kun nähtiin jotain sorsia.. Saatiin päähän naurettava ajatus että sorsilla olisi hiukset sekä oma kampaamo, mietittiin erilaisia hiustyylejä niille.. Hervotonta, naurua ei voinut pidätellä vaan se pääsi ulos täyttä häkää, sivustakatsojat olisivat varmaan luulleet meitä aivan hulluiksi.

Kaverini oli jatkuvasti aika miettimispäällä ja mietti jatkuvasti asioita, välillä ilme oli hyvin tuskainen ja välillä sen näköinen että pään tilalla olisi voinut olla pelkkä kysymysmerkki, itselläni oli myös välillä aika "??" olo..
Olo kuin tutkimusmatkailijalla kuten kaverin kanssa puhuttiin.
Välillä kaverini naureskeli ja ihmetteli että on kokoajan näkevinään jonkun hahmon metsässä, annettiin sille nimi Steiner. Sitten itselleni alkoi iskemään myös visuaalit ja muut odotettavat vaikutukset.. Kallion pinta oli todella hienon näköistä tekstuuria mikä hengitti ja eli, sen kosketteleminen oli todella hienon tuntuista.
Aina välillä sai kuulla kaverilta huomautuksia että minun naamani muuttui jatkuvasti, välillä olin kuulemma skeletorin näköinen, välillä taas todella läskin näköinen ja välillä vain oman itseni näköinen, jotenkin osasin kuvitella miltä näytin ja vaikutin.. naureskelin vain kaverille.

Chillailua, ei kelloa tai mitään, ei edes aika kiinnostanut, mietittiin välillä jotain aikaan liittyviä juttuja kuten "huominen, ylihuominen" sekä kaikki viikonajat, ne tuntui jotenkin merkitsemättömiltä sekä vaikealta käsittää joten vaihdoimme puheenaihetta suomen hammalääkäriliittoon ja kuka sen oli perustanut(enpä tiedä miksi juuri tuommoinen aihe).
Tupakkaa poltellessa ja jutellessa huomasin kuinka taivas on muuttunut todella hienoksi, hieman on aurinko alkanut jo laskemaan ja taivas muuttanut väriään violetiksi, vaaleanpunaiseksi, punaiseksi, hieman sinistä ja hieman valkoista. En osannut itse käsittää mikä osa oli pilviä ja mikä taas taivasta, minulle se oli vain valkoista ja sinistä taivaalla.
Kaverini nauroi minulle ja ihmetteli kun poltin tupakkaa,istuin kalliolla ja nauroin itsekseni taivasta pälyillen, se oli todella hienoa, en tiedä mistä nauru johtui, se vaan tuntui että pitää päästää ulos.

Tupakka maistui todella hyvältä, rakastin sitä makua ja sitä tunnetta kun savu meni keuhkoihini kerroin kaverille. Sitten saimme päähän hakea oluet jotka ostimme kaupasta.. Niitten juominen oli mukavaa, vaikkakin se olut (fosters) maistui sillä hetkellä hyvin hyvin omituiselle, ei mitään kaljaa viittaavaa tai edes lähellekään, se oli kuin jotain taikajuomaa, voisin sanoa että se oli hyvin pahaa mutta silloin se ei haitannut, se oli vain maku muitten joukossa. Kaverini kutsui sitä moottoriöljyksi.
Jatkoimme chillailua, kaljan juomista sekä taivaan pälyilemistä, aurinko alkoi jo laskemaan huomattavaan tahtiin luoden monivärisiä kuvioita taivaalle. Nousimme kalliolta istumasta ja menimme "lähemmäs" katsomaan, horisontin takaa paljastui uusi maailma, aivan kuin siellä olisi ollut pitkiä torneja jossain pilvien seassa/takana, mieleeni tuli star warsista tuttu "cloud city". Välillä tuo kaupunki katosi mutta palasi aina takaisin kun hieman koitti hahmotella sitä ja kummasteli pilviä.

Palailtiin takaisin kalliolle istuskelemaan, itse keskityin visuaaleihin ja tunnustelin kallion pintaa.. Kaverini sen sijaan mietti jatkuvasti eri asioita ja puhuttiin siintä miten kummallisen olon sienet saavat aikaan.

Se odotettu sade puhkesi yhtäkkiä varoittamatta, emme olleet huomanneet sadepilviä tai mitään. Pieni tihkusade aluksi, ajattelimme ettei se haittaa mutta pikkuhiljaa se yltyi, mielessä kävi että tulisi joku hullu myrsky.. Koitettiin pakata tavaroita ja siirtyä metsään puitten alle suojaan, minulla meni jonkin aikaa että sain ajatukseni kasaan ja kasattua reppuun kaikki tavarani, liikkuminen oli hieman vaikeaa kun suurimman osan ajasta pysynyt paikoillani.

Alkoi tulla hieman pimeää.. Sade ja tuuli.. Omat fiilikseni muuttui hieman synkäksi ja vitutti kun oli niin kivaa ollut aikaisemmin, myös molempien olo meni hieman sekaisin kun ei tiedetty mitä tekisimme seuraavaksi. Pyörittiin metsikössä ja puhuttiin, itse mietin jatkuvasti että millä pääsen sieltä pois, sillä en halunnut kävellä 4km kotia sienipäissäni sateessa. Ajatus tuntui tuskallisesti..

Koitettiin etsiä sopivaa spottia istahtaa kun yhtäkkiä aloin oksentelemaan, paha olo ei edes ollut vaan vatsa protestoi varoittamatta. Kaverini kyseli että olenko ihan okei jne.. Kakomisäänet ja muut kuulostivat kovin pahoilta, myös minusta mutta olo helpottui silti joka oksennuksen jälkeen pieneksi hetkeksi, kerroin kaverille että taisin paastota hieman liikaa ja yritin keventää tunnelmaa nauramalla päälle.
Sitten alkoi jyristä.. ukkonen.. Se oli aika jännittävää, kuumoteltiin todella paljon että eikai olla puitten alla, etsittiin joku spotti missä ei ollut puita lähellä mutta silti sateelta suojaisaa. Hetken aikaa siinä istuskeltiin ja alkoi vituttamaan, oli pakko lähteä pois johonkin, todennäköisesti kotiin ja otin kännykän esille.. Muutamalle kaverille soiteltuaan sain kyydin, no siinä menisi hetki mutta paikalla oleminen sai fiilikset vielä synkemmäksi joten lähdettiin hiekkatieltä kävelemään vastaan autoa.

Vielä kerran oksennus ja sitten pystyi kävelemään paremmin.. Hiekkatiellä lenteli pieniä parvia jotain hyvin pieniä ötököitä, mutta niitä tuntui olevan miljoonia, en tiedä johtuiko se tracereista jota näin niistä vaiko oliko niitä todella niin paljon. Huidoin kokoajan eteeni, kaverini vaan nauroi että rauhoitu, ei niitä noin paljon voi olla.. Kunnes se itse käveli semmoiseen parveen.. Itse taas tunsin käveleväni jatkuvasti semmoisen parven sisällä..

Vähän matkan päässä oli asfalttitie ja sinne päästyään alettiin hieman kertailemaan päivän tapahtumia, uskomaton ja hämärä trippi takana, mutta toisaalta vielä edelleen olimme tripillä, laskut....
Autoni saapui ja hyvästelin kaverin joka meni fillarilla kotia..
Autossa oli aika hiljainen tunnelma, kaverini ei puhunut mitään ja mietin että onko jokin vikana.. pidin silti naamani kiinni ja keskityin katsomaan autotietä ja kummastelemaan vauhdin tuntua sekä sitä omituista tapaa miten auto käyttäytyä ja liikkui sienissä.
Kaverini jätti minut kotioven edelle, vielä mielessä oli että onkohan jokin vikana ja laitoin kummallisen viestin "thx mate, tää korvataan Very Happy".

Vielä edessä oli rappukäytävä, pieni pahoinvointi ja ajatus oksentamiseta palasi mieleen, kävellessäni rappusia mahani hölskyi ja sain taistella että pääsisin ylimpään kerrokseen kotia vessaan oksentamaan. Rappusissa tuskailtuani pääsin vihdoin kotia ja heti suoraan vessaan oksentamaan viimeistä kertaa. Olo vihdoin helpottui, tuntui mahtavalta olla kotona.
Märät vaatteet pois, chilliä musiikkia ja sitten juttelemaan trippikaverini kanssa netin välityksellä.

[Asidyyli]

Sen verran elävästi kuvattu, että alkoi tehdä sieniä mieli, mikä on ehkä harvinaisempaa itselleni.

[MinorShoe]

vautsi, minkä lajin sientä oikin veditte?

[Shro]

Hmm, en muista oliko golden teacher vai jo kenties ecuador

[3846]

Kaunista. On se kesä ihanaa aikaa.

[jakoavain]

Ei olisi pitänyt lukea laisinkaan

Oikein sattuu kun pitää vielä odotella perkeleen kauan että saan ensimmäiset sienitripit Noh, kai se siitä.

Todella hyvin kirjoitettu!

[SOOSOO]

Heips!
Olisi tämmöinen kysymys. Eli pari päivää sitten tuli syötyä vähän yli 80 kpl melko isoja suippumadonlakkeja ja tunti ennen juotiin mustaherukkasitruuna-mehu sekoitusta n. litra. Mutta mutta eipä tapahtunut paljoakaan (kyllä kivaa silti oli. Ja tuli vähän kuumoteltuakin kun poliisit ajoivat hiljaa ohi kun oltiin tupakilla). Tuosta edellisenä päivänä syötiin 30 kpl pieniä kuivattuja semejä ja ah kun oli ihanaa. Paljon visuaaleja ja tosi hyvä lapsenomainen olo sen muutaman tunnin. Kuinkas noihin kasvaa toleranssi. Eli tarvii vissiin pitää taukoa aina yhden tripin välissä ainakin se viikko ja mitä pitempään sen parempi.

[dredi]

Joo ei ne kahtena päivänä peräkkäin toimi. Viikko pari väliä välissä täytyy pitää.

[maaQ]

Joo ei ne kahtena päivänä peräkkäin toimi. Viikko pari väliä välissä täytyy pitää.

Oman kokemuksen mukaan ainakin tryptamiineja voi kuurittaa ainakin sen paripäivää.
Seuraavana päivänä se vain on ihan erilainen kokemus, ei läheskään yhtä intensiivinen.
Mutta joskus vain tuntuu että trippi pitää 'viedä loppuun asti'.. kunnialla:)

[dtgd]

oisko sienitrippi fiksu/mukava eka kunnon trippi alottelijalle ? mitään ehdotuksia?

[King Ink]

oisko sienitrippi fiksu/mukava eka kunnon trippi alottelijalle ? mitään ehdotuksia?

viewtopic.php?f=8&t=862 Siellä jonkinnäköistä puhetta aiheesta. Itse suosittelen sieniä alkuun, itsellänikin olivat ensimmäinen.