Kiinnostus sieneen lähti sen historiaalisten taustojen takia. Niin Suomen shamaanit, Siperian kansat kuin viikingitkin ovat kaikkien tietojen mukaan tuntenut kärpässienen vaikutuksen ja vanha koulukirja toteaakin kyseisestä sienestä, että aiheuttaa syötynä humalan kaltaisen tilan, vaikutukset menevät itsellään ohi eikä vaadi lääkärin hoitoa. Vasta myöhemmin siitä on tullut kamala vaarallinen myrkkysieni.
Toki silti vaikka saankin kuulostamaan, että kärppäreitä voi popsia tuosta vain niin aina on syytä muistaa, että liian usein popsimista tulee välttää... itse en ole koskaan hyvin kuivatetusta sienestä saanut huonoa oloa enkä tuntenut sitä kuuluisaa munuaisten särkemistä, mutta maltti on valttia siltikin tässäkin asiassa. Mokomusta ei pidä mennä syömään liian kevein perustein eikä liian usein... ("Hei tätähän kasvaa koko lehto täynnä ja sillä saa pään sekaisin vautsivau!!1"
) Onnekseni voinkin todeta, että mitkään sienet tuskinpa sopivat perjantai illalla kaljan korvikkeeksi ominaisuuksiensa takia, mutta mikäli haluaa syventyä itsensä sisälle niin sieni opastaa polulle.Jotkin lähteet kertovat kärpässienen tekevän ihmisestä agresiivisen, mutta itse en ole koskaan kokenut mitään lähelläkään agressiivista tunnelmaa vaan uskonkin tuon enemmän tai vähemmän legendan tulevan viikinkien tavasta käyttää sientä ennen sotaan lähtöä.
Olen lukenut esitelmän aiheesta, jossa väitettiin sienen tekevän ihmisestä agresiivisen ja toisesta paikasta miten viikingit popsivat sientä saavuttaakseen hullun agresiivisen taisteluhurmoksen. Kumpikin tekstinpätkä antaa ymmärtää, että juuri tämä yksi sieni tekee sinusta kilipään kirveen kanssa heiluvan murhaajan.
Oma teoriani on kumminkin sellainen, että berserkit psyykkasivat itseään henkisesti ja rituaalein transsinomaiseen tilaan, jossa uskoivat ettei heihin satu mikään ja he ovat karuimpia sällejä koko pitäjässä.
Meistähän jokainen, joka on yhtään tutustunut sieneen tietää varmaankin miten sieni vaikuttaa psyykkeeseen... Yleensä kehoitetaan settingin olevan onnellinen ja rauhallinen niin uskoisin, että viikingit ovat vain tehneet settingeistään karhunomaisia, raavaita, murhakoneita, jota ovat syventäneet sienellä ihan uusiin ulottuvuuksiin.Enempiä en taida nyt kirjoittaa sienen entisistä käyttötavoista tai siitä miten sienen kerrotaan vaikuttavan ihmiseen, vaan voisinpas aloittaa omat henkilökohtaiset kokemukseni arvokkaasta ystäväisestäni.
Keräilin ekan kerran kärpässieniä tuossa ehkäpä 3 vuotta takaperin ja kuivattelin ne uunissa. Unohdin sienet kaapin perälle ja muistin vasta 2 vuoden päästä.
Tällöin aloitin kokeiluni parilla grammalla aina lisäten sitä aina noin 15 grammaan saakka.
Pari ensimmäistä käyttökertaa olivat ehdottomasti syvällisimmät tripit ja viimeisillä kerroilla en tuntenut oikeastaan mitään vaikutusta itsessäni.
Sitten sienet loppuivat kesken kokeilujeni.
Näistä kerroista mainittakoot eräs kerta, jolloin katselin elokuvaa. Elokuvasta en muista juuri mitään mutta kokoajan oli kuumottava tunne, että katsonkin toista elokuvaa kuin mitä tungin sisälle pyörimään.
Apinoiden planeetta muistutti sormusten herraa aivan sataprosenttisesti!
Katselin miten apinat soti keskenään ja mietin jatkuvasti "tämä on ihan varmasti sormusten herra eikä apinoiden planeetta!".
Tämä avanee hieman sienen maailmaa ja sitä miten hyvin se vaikuttaa ihmiseen... mitä helkkaria apinat tekivät sormusten herrassa? oliko frodo se pieni pätkä, joka tuli avaruusaluksella kenties? 
Noh jatketaan asiaa. Tuli talvi ja sitten se kauan odotettu kesä. Kesä alkoi loppumaan ja sienet tupsahtelivat maan rakosesta esille... Tämän tietenkin käytin hyväkseni ja kävin 2 kertaa viikossa keräämässä satoa. Oikein satoisia kertojakin oli... mm 3kg raakaa sientä (pelkät lakit) yhdelläkin kerralla... tällöin tosin uuni meni rikki kuivatuksen aikana ja kärvensi sieniä parissa sadassa asteessa korpuiksi ja palaneiksi. :evil:
Ehkäpä sittenkin pitäisi luottaa vain siihen nuotioon kuivatuksessa? Tällöin ei ainakaan uuni lisäile lämpöä oman tunteen mukaan.
Nyt on tuosta kuivatuksesta kulunut melkein vuosi aikaa ja päätin aloittaa taas pohjalta kokeiluni... uudet sienet, uudet pitoisuudet ja uudet kujeet.
Aloitin ottamalla 6 grammaa sientä. Sienen etovaa makua olin aina yrittänyt jogurttiin, suklaaseen tai ties mihin herkkuihin piilotella sillä teenä koko litku maistuu oksettavalta. Tällä kertaa keksinkin kokeilla tuiki Suomalaista ruokaa, joka olikin aivan täydellinen koostumuksensa ja maun puolesta peittämään sienen maun... ruokalajia toki en tässä kerro, sillä silloin ihmiset pääsisivät liian helpolla.
Naukkailin sienet turvastani alas ja aloin katsomaan Sormusten herra elokuvaa. Tunnin sitä sain katsottua kunnes syvennyin omiin ajatuksiini liiaksi, jotta olisin pystynyt keskittymään elokuvaan. Siinä tuli istuksia sohvalla omissa ajatuksissani ja lopulta kun päätin mennä pitkälleni niin aikaa olikin kulunut ihan hetkessä 3 tuntia.
Pitkälläni selälläni köllötellessä minut valtasi hyvän olon tunne. Hymyilin vain ja minun teki mieli nauraa. Ajattelin olevani pieni orava, joka on jäänyt selälleen autotielle eikä pääse kääntymään takaisin jaloilleen... (Koskaan en siis ajatellut, että minä olen se orava, vaan ajattelin miltä tuntuisi olla oravana autotiellä.)
Sitten nukahdin ja siihen loppui sen kertainen trippinikin.
Mitään ääniä tai kuvia en nähnyt / kuullut, mutta trippi oli erittäin henkinen ja laaja... syvennyin erittäin syvälle ajatuksiini pääni sisälle unohtaen ulkopuolisen maailman kokonaan. Ikävä kyllä silloin yö ja väsymys tuli vastaan... Seuraavalla kerralla ajoitan sienten ottamisen aikaisempaan ajankohtaan ehdottomasti.
Trippiä on mahdotonta kuvailla tarkemmin sillä mielessäni olivat kaikki asiat yhdellä kerralla ja ei mitään asiaa ollenkaan.
Kumarran sinua vahva ystäväni
Punalakki, valko jalka.
sinut löydän aina tutusta paikasta..
koivumetsän kannon alta.
:
Siinä sitä ollaan sikiöasennossa kun pitäisi vähän kirvehellä mätkiä. 
) eikä oikein tuntunut kummosia 
No kärpässienipuuroa kun lapset syö, niin tämä isoksi kasvaminen voi tapahtua silmänräpäyksessä 
Ennen kumminkin kuin popsin sienet niin odottelen vähintään sen puolisen vuotta, niin ei sen keräämisenkän kanssa mitään kiireitä ole. Kuukausi sinne tai tänne.