Kognitiivinen vapaus

[Aukikco]

Mielipuolinen sota mieltä vastaan

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kognitiivinen_vapaus

Mietteitä?

[Hekkis]

Oon kyllä samaa mieltä et jokaisen pitäis saada vetää mitä haluaa. Meidän yhteiskunta ei sitä salli niinkuin varmaan kaikki tietää mutta "päihdepiireissäkin" on tullut mulle jengi nillittämään kuinka vedän Paskaa Huumetta vaikka en erityisemmin pidä stimuista ja deeleistä. Pidän, mutten erityisemmin. Mulla on kyllä vastaavat jutut jos haluun kuosaa tai tripata. Ja sit hatsista diggailen paljonkin mutta jonku kalloon ei tunnu menevän se että pidän sitä ihan puhtaasti kulutustavarana, arki-illan värittäjänä jotta mul olis pikkiriikkisen kivempaa kuin selvänä, se on kuulemma joku viisauden lähde ja plaaplaa. Myönnettäköön että jonkinlaista ikävystymistä mä sillä pakoilen mutta mitä sitten vaikka näin olisikin?

Ja sit se et yhteiskunta laittaa aivot toimimaan niinku sovitaa. Jokaiselle friikille löytyy pilleri kun tarpeeksi kauan arvuutellaan ja ronklataan reseptoreita. On tullut nähtyä mielenterveyskuntoutujia kävelemässä rollaattorien kanssa ja jotenki must ainaki tuntuu et osasyynä vois olla liian tuju neurolepti-lääkitys. Tietenkin vähän mutua tämä on. Kuinka monta tää on sit auttanu sopeutumaan "piireihin". Ite en oo kuullu keneltäkään mitää hyvää näistä. Tai sitten muista psykoaktiivisista lääkkeistä. Mullekin yrittivät syöttää ritalinia kun olin aloittanut ala-asteen. Jotain kokeiluja tehtiinkin mutta onneks mutsi ei lähteny sit loppupeleis messii niiden peleihin. Ei tämä tilapäinenkään muutos varmaan hyvää tehnyt mutta onneksi tuli vietettyä sitten monta vuotta ilman psykoaktiiveja. Siis koko lapsuus.

Kognitiivinen vapaus - kannatetaan

[Aukikco]

Mites sitten esimerkiksi se näkökulma, että päihtyminen vaikuttaa monesti myös ympäröiviin ihmisiin? En tarkoita pelkästään sitä, että kukkahattutädeille tulee paha mieli kun naapurin poika puuhailee jotain epäilyttävää, vaan myös, että päihteinen ilmapiiri usein tarttuu vaikkei erityisesti fiilistelisikään sitä. Jossain baarissa tämä on aika selkeää, mutta myös pienemmissä ympyröissä. Kontaktikuosit jne.

Ja sit tietysti toisaalta, jos lähdetään tolle tielle, niin esim. pahantuulisuuskin pitäis kriminalisoida, koska sekin vaikuttaa ympäröiviin ihmisiin, usein ei-toivotuilla tavoilla.

Ja jos vielä halutaan ottaa mukaan ajatus siitä, että potentiaalisen haitallisen toiminnan seuraukset voivat olla tekijän omaisten näkökulmasta tosi kamala juttu. Sit voidaan vetää esiin näkökulma siitä, että kyllähän esim. jotkin extremeurheilulajitkin hyväksytään, mutta toisaalta päihteet, etenkin laittomat, ovat vielä toistaiseksi niin suuri tabu, että niihin liittyvien ongelmien kantaminen tuntuu monesti sivullisista erityisen pahalta (?).

No, aika epäselvää paskanjauhantaa, kunhan heittelen näkökulmia ilmaan. Josko tästä syntyisi keskustelua.

[Aesma]

Mites sitten esimerkiksi se näkökulma, että päihtyminen vaikuttaa monesti myös ympäröiviin ihmisiin? En tarkoita pelkästään sitä, että kukkahattutädeille tulee paha mieli kun naapurin poika puuhailee jotain epäilyttävää, vaan myös, että päihteinen ilmapiiri usein tarttuu vaikkei erityisesti fiilistelisikään sitä. Jossain baarissa tämä on aika selkeää, mutta myös pienemmissä ympyröissä. Kontaktikuosit jne.

Ja sit tietysti toisaalta, jos lähdetään tolle tielle, niin esim. pahantuulisuuskin pitäis kriminalisoida, koska sekin vaikuttaa ympäröiviin ihmisiin, usein ei-toivotuilla tavoilla.

Ja jos vielä halutaan ottaa mukaan ajatus siitä, että potentiaalisen haitallisen toiminnan seuraukset voivat olla tekijän omaisten näkökulmasta tosi kamala juttu. Sit voidaan vetää esiin näkökulma siitä, että kyllähän esim. jotkin extremeurheilulajitkin hyväksytään, mutta toisaalta päihteet, etenkin laittomat, ovat vielä toistaiseksi niin suuri tabu, että niihin liittyvien ongelmien kantaminen tuntuu monesti sivullisista erityisen pahalta (?).

No, aika epäselvää paskanjauhantaa, kunhan heittelen näkökulmia ilmaan. Josko tästä syntyisi keskustelua.

Ei oo yhtään epäselvää, olen täysin samaa mieltä kanssasi veliseni!
Tossa on kyse yksistään ihmisten välisestä kanssakäymisestä. Siitä miten toinen vastaan ottaatoisen olemuksen ja käyttäytymisen, ja miten itse reagoi siihen.
Loppujenlopuksi kyse tollaisissa asioissa, missä ajatellaan yksilön vaikutuksesta ympäröiviin ihmisiin on kyse vain heidän välisestä kanssakäymisestään ja ihmisen itsensä reagoimisesta omaan ympäröivään maailmaansa.
Ja kun on kyse tälläisistä eettisistä kysymyksistä, hyvä vai huono, niin sekin riippuu ihan yksilöiden maailmankatsomuksista, minusta koko laillistamis ja kieltämis juttu on aika omituinen ja sekava juttu jota minun on vaikea käsittää.
Kuitenkin, mielestäni on täysin mahdollista yksilöiden mielenhallinnalla tehdä päihteidenkäytöstä täysin haitatonta AINAKIN päihteidenkäyttäjän ympäröiville ihmisille.

Aika epäselvää, määränpäätöntä ja hyvin epäkannanottavaa tekstiä, kuha painelen nappeja ja yhdistelen keksittyjä sanoja. Kuitenkin KESKUSTELU is ON.. toivottavasti joku tulee jatkamaan sitä tästä. Toivon niiiin saavani vastaanottaa jonkun toisen reaktion tästä kirjoituksesta.

[Aukikco]

Nii, yks kiintoisa päihteidenkäytön evoluution muoto ois tietysti se, että ihmiset tulisivat hieman tietoisemmaksi siitä, miten heidän käyttäytymisensä vaikuttaa ympärilläoleviin, ja harkitsisivat tekojaan sen mukaan.

En tarkoita, että pitäis esim. jotenkin ehdottomasti peitellä päihtymystilojaan tai päihteidenkäyttöään. Ennemminkin, että ois vaan ees kykyä ja herkkyyttä sen suhteen, että hahmottaa millaista meininkiä välittää ympäristöönsä.

[Aesma]

Nii, yks kiintoisa päihteidenkäytön evoluution muoto ois tietysti se, että ihmiset tulisivat hieman tietoisemmaksi siitä, miten heidän käyttäytymisensä vaikuttaa ympärilläoleviin, ja harkitsisivat tekojaan sen mukaan.

En tarkoita, että pitäis esim. jotenkin ehdottomasti peitellä päihtymystilojaan tai päihteidenkäyttöään. Ennemminkin, että ois vaan ees kykyä ja herkkyyttä sen suhteen, että hahmottaa millaista meininkiä välittää ympäristöönsä.

Tätä ylläolevaa olen itsekin toteuttanut perheeni kanssa.
Sekin voisi olla päihteidenkäytön ja koko maailman maailmankatsomuksen evoluution kannalta kiehtovaa, jos ihmiset tulisivat tietoisemmaksi siitä kuinka ihmisten käyttäytyminen vaikuttaa heihin itseensä ja kuinka heidän oma käyttäytymisensä vaikuttaa maailmaan ja sen asukkeihin.
Sillä voisi olla aika radikaali vaikutus maailmanmenoon.

[King Ink]

Nii, yks kiintoisa päihteidenkäytön evoluution muoto ois tietysti se, että ihmiset tulisivat hieman tietoisemmaksi siitä, miten heidän käyttäytymisensä vaikuttaa ympärilläoleviin, ja harkitsisivat tekojaan sen mukaan.

En tarkoita, että pitäis esim. jotenkin ehdottomasti peitellä päihtymystilojaan tai päihteidenkäyttöään. Ennemminkin, että ois vaan ees kykyä ja herkkyyttä sen suhteen, että hahmottaa millaista meininkiä välittää ympäristöönsä.

Tässä ollaan mielestäni asian ytimessä. Kognitiivinen vapaus vaikuttaa kauniilta ajatukselta ja kuuluisi mielestäni ihmisen perusoikeuksiin. Mutta siihen tulisi tasapainoksi liittää jonkinlainen kognitiivinen vastuu. Millaisia seurauksia omat tajunnantilat aiheuttavat itselle ja muille. Jonkinlaista kypsää ymmärystä siitä. Ja tämä tosiaan voidaan liittää muihinkin kuin päihteisiin; miten omat tunnetilat, ajatukset ja asenteet vaikuttavat itsen kautta ympäristöön. Irti ympäristöstään ei taida päästä ja toisaalta on mahdotonta olla vaikuttamatta siihen vaikka tahtoisikin. Vai onko?

[Uniyano]

Irti ympäristöstään ei taida päästä ja toisaalta on mahdotonta olla vaikuttamatta siihen vaikka tahtoisikin. Vai onko?

Noh periaatteessa niin kauan kuin voimme otaksua joidenkin asioiden olevan tosia, on mielestäni jokaisella olemassaolevalla asialla vaikutus tässä todellisuudessa jos voimme sen ajatella olevan yhtä.
Ajatellaan todellisuus numerosarjoina.

0 on tyhjyys, 1 on minä, 2 on maapallo, 3 on sinä.
Kun oletamme kaikkien näiden asioiden olevan olemassaolevia, eli tosia ja asetamme nämä numerot vierekkäin syntyy numerosarja 0123.
Jos poistamme yhden numeron tai korvaamme sen jollakin toisella, todellisuus kokonaisuutena muuttuu erilaiseksi.
Otetaan esimerkiksi sinut pois niin saamme numerosarjan 012, jos taas korvaamme sinut jollakin, esimerkiksi Jennalla(Jenna on numero 6), saamme numerosarjan 0126.

Tältä kannalta ja näillä oletuksilla, voimme olettaa ettemme voi olla vaikuttamatta ympäristöömme kokonaisuutena.
Kuitenkin, emme voi kertoa todellisuudesta mitään muuta kuin mitä tiedämme.

[Aukikco]

Tältä kannalta ja näillä oletuksilla, voimme olettaa ettemme voi olla vaikuttamatta ympäristöömme kokonaisuutena.

Kuulostaa vähän ympäripyöreältä. Tietysti on ihan hyvä lähtöoletus, että kaikki mahdollisesti vaikuttaa kaikkeen, mutta jos ajatuksesta halutaan käytännön hyötyä, pitänee tarkastella aika täsmällisesti sitä, millä tavalla asiat toisiinsa vaikuttavat, kaikki asiat kun eivät vaikuta saman verran tai samalla tavalla.

Sekin voisi olla päihteidenkäytön ja koko maailman maailmankatsomuksen evoluution kannalta kiehtovaa, jos ihmiset tulisivat tietoisemmaksi siitä kuinka ihmisten käyttäytyminen vaikuttaa heihin itseensä ja kuinka heidän oma käyttäytymisensä vaikuttaa maailmaan ja sen asukkeihin.

Niin, se on jotenkin aika uskomatonta, miten noinkin perustavanlaatuinen asia voi olla meille niinkin epäselvä tai vieras käytännön tasolla.

[psy01]

0 on tyhjyys, 1 on minä, 2 on maapallo, 3 on sinä.
Kun oletamme kaikkien näiden asioiden olevan olemassaolevia, eli tosia ja asetamme nämä numerot vierekkäin syntyy numerosarja 0123.
Jos poistamme yhden numeron tai korvaamme sen jollakin toisella, todellisuus kokonaisuutena muuttuu erilaiseksi.
Otetaan esimerkiksi sinut pois niin saamme numerosarjan 012, jos taas korvaamme sinut jollakin, esimerkiksi Jennalla(Jenna on numero 6), saamme numerosarjan 0126.

Tarkoitus ei nyt ole tarttua liikaa pilkkuun, mutta noista 0 ja 2:sen voisin sanoa olevan jollakin varmuudella olemassa oman kokemuksen pohjalta. 1:nen ja 3:nen mietityttää. Ja niiden relaatioista en osaa sanoa. Mikäli ei voida olettaa minkään olevan täysin erillinen tapahtuma/ilmiö (jolloin mikäli kyseessä olisi ilmiö, jolla ei ole relaatiota mihinkään toiseen ilmiöön, emme sen olemassaolosta pystyisi käytännössä sanomaan mitään), voidaan sanoa jokaisella ilmiöllä/tapahtumalla olevan relaatio ainakin johonkin ilmiöön/tapahtumaan ja sitä kautta lopulta kaikki tapahtumat/ilmiöt vaikuttavat kaikkeen. Mutta eivät samalla tavalla eivätkä välttämättä käytännössä ollenkaan. Vaikutuksen magnitudi voi olla niin pieni, että se ei ylitä kynnystä, joka vaaditaan vasteen syntymiseen tarkasteltavassa ilmiössä. Johtuen monesta mahdollisesta seikasta (vaikutuksen hiljentyminen pitkässä vaikutusketjussa, vastavaikutukset, hajaantuminen, jne.) No joo, vetelen näitä tässä ihan hatusta.

Niin, se on jotenkin aika uskomatonta, miten noinkin perustavanlaatuinen asia voi olla meille niinkin epäselvä tai vieras käytännön tasolla.

Musta tuntuu (IMHO), että monet perustavanlaatuiset/"yksinkertaiset" asiat voivat olla monimutkaisia käytännön tasolla. Esim. Miltä musta tuntuu vaikuttaa muihin ihmisiin? Miten se miltä muista tuntuu vaikuttaa siihen miltä musta tuntuu ja miten toimin? Tiedostanko mitä muut odottavat minulta ja mitä kuvittelen muiden odottavan minulta? Annanko näiden vaikuttaa toimintaani, onko ne otettava huomioon? Mitkä (jos mitkään) ovat autonomisia päätöksiäni? Mikä on oikeuteni niihin?

Esimerkki: Pekka Psykeedeli haluaisi ottaa ainetta X, jonka ei tiedetä aiheuttavan varsinaisia fyysisiä haittavaikutuksia. Aineen X tiedetään muuttavan henkiön tajunnantilaa/kokemusta radikaalisti. Pekalla on jonkun verran aiempaa kokemusta aineesta X. Pekka uskoo kestävänsä vaikutukset psyykkisesti ja emotionaalisessti ja jopa hyötyvänsä niistä. Pekalla on tyttöystävä Sirpa, joka ei juurikaan tiedä aineesta X mitään. Sirpa on kuitenkin ollut huumevalistustunneilla, jossa on kerrottu aineen X olevan erittäin vaarallinen huumausaine. Sirpa on myös saanut vanhemmiltaan vanhoillisen kasvatuksen, jossa huumausaineet on nähty erittäin kielteisinä. Pekka kokee oikeudekseen nauttia ainetta X, sillä hän kokee, että hän ei aiheuta haittaa sillä kenelläkään, ja jos aiheuttaisi niin vain itselleen. Sirpa näkee asian kuitenkin toisin. Sirpan mielestä Pekan käyttäytyminen on itsekästä ja tuomittavaa. Sirpalla on voimakas emotionaalinen side Pekkaan ja Pekan moraalisesti tuomittava käyttäytyminen tuntuu henkilökohtaiselta loukkaukselta häntä kohtaan. Pekka yrittää puolustella käyttäytymistään vedoten tutkimukseen, joiden mukaan aineesta X ei aiheudu fyysistä haittaa. Sirpa vetoaa tunnettuihin ongelmiin aineesta X psyykkeelle. Tutkimukset eivät ole pystyneet sulkemaan pois, että aine ei laukaisisi mahdollisia piileviä psyykkisiä sairauksia. Sirpa kokee, että Pekka ei välitä hänestä ottamalla tämän riskin. Pekan mielestä päätös ei liity mitenkään Sirpaan eikä kerro hänen emotionaalisesta sitoutuneisuudestaan. Sirpan mielestä liittyy ja kertoo.

Miten tilanne tulisi ratkaista?

[Uniyano]

Niin, se on jotenkin aika uskomatonta, miten noinkin perustavanlaatuinen asia voi olla meille niinkin epäselvä tai vieras käytännön tasolla.

Musta tuntuu (IMHO), että monet perustavanlaatuiset/"yksinkertaiset" asiat voivat olla monimutkaisia käytännön tasolla. Esim. Miltä musta tuntuu vaikuttaa muihin ihmisiin? Miten se miltä muista tuntuu vaikuttaa siihen miltä musta tuntuu ja miten toimin? Tiedostanko mitä muut odottavat minulta ja mitä kuvittelen muiden odottavan minulta? Annanko näiden vaikuttaa toimintaani, onko ne otettava huomioon? Mitkä (jos mitkään) ovat autonomisia päätöksiäni? Mikä on oikeuteni niihin?

Esimerkki: Pekka Psykeedeli haluaisi ottaa ainetta X, jonka ei tiedetä aiheuttavan varsinaisia fyysisiä haittavaikutuksia. Aineen X tiedetään muuttavan henkiön tajunnantilaa/kokemusta radikaalisti. Pekalla on jonkun verran aiempaa kokemusta aineesta X. Pekka uskoo kestävänsä vaikutukset psyykkisesti ja emotionaalisessti ja jopa hyötyvänsä niistä. Pekalla on tyttöystävä Sirpa, joka ei juurikaan tiedä aineesta X mitään. Sirpa on kuitenkin ollut huumevalistustunneilla, jossa on kerrottu aineen X olevan erittäin vaarallinen huumausaine. Sirpa on myös saanut vanhemmiltaan vanhoillisen kasvatuksen, jossa huumausaineet on nähty erittäin kielteisinä. Pekka kokee oikeudekseen nauttia ainetta X, sillä hän kokee, että hän ei aiheuta haittaa sillä kenelläkään, ja jos aiheuttaisi niin vain itselleen. Sirpa näkee asian kuitenkin toisin. Sirpan mielestä Pekan käyttäytyminen on itsekästä ja tuomittavaa. Sirpalla on voimakas emotionaalinen side Pekkaan ja Pekan moraalisesti tuomittava käyttäytyminen tuntuu henkilökohtaiselta loukkaukselta häntä kohtaan. Pekka yrittää puolustella käyttäytymistään vedoten tutkimukseen, joiden mukaan aineesta X ei aiheudu fyysistä haittaa. Sirpa vetoaa tunnettuihin ongelmiin aineesta X psyykkeelle. Tutkimukset eivät ole pystyneet sulkemaan pois, että aine ei laukaisisi mahdollisia piileviä psyykkisiä sairauksia. Sirpa kokee, että Pekka ei välitä hänestä ottamalla tämän riskin. Pekan mielestä päätös ei liity mitenkään Sirpaan eikä kerro hänen emotionaalisesta sitoutuneisuudestaan. Sirpan mielestä liittyy ja kertoo.

Miten tilanne tulisi ratkaista?

No, tuohon kysymykseen ei mun mielestä ole yhtä ainoaa absoluuttista ratkaisua ja tavallaan tossa ei ole musta mitään ratkaistavaa, vaan kyseessä on kahden ihmisen kaksi erilaista maailmankuvaa josta syntyy heidän välistä kanssakäymistä ja valintojen tekemistä. Tjsp xD
Mut tässä nyt esimerkki tapoja toimia:
Jos Tavotteena on saada Pekan elimistöön X:ää, niin Pekkahan voi uhmakkaasti olla piittaamatta Sirpan mielipiteestä ja ottaa kaikesta huolimatta sitä.
Tai sit ottaa salaa xD tai sit feidaa se muija.
Tai sit jos se ei oo niin tärkeetä Pekalle niin Pekka voi vaan sanoa Sirpalle, että "hei beibe, mä haluisin ottaa tätä X:ää, mut koska im so inlööv with you ja koska mä ymmärrän et susta tää ei oo hyvä asia, nii mä en ota" eli siis antaa sen X:än olla...
Mutjoo okei.. Pointtina on varmaan se, että Pekalta puuttuu vapaus ottaa X:ää? vai?
Mut musta Pekka on vapaa tekemään mitä ikinä haluu.. Musta kuka tahansa on vapaa tekee mitä ikinä huvittaa ja musta tossa sun esityksessä ei ole mitään ratkaistavaa, vaan se on just hyvä noin!

Väärä vai oikea vastaus?

mut aa okei.. nyt tajusin.. nii mietit et miten Pekan tulisi toimia tossa tilanteessa?
No siis Pekan pitää toimia niinkun Pekan moraali sanoo. Ei ole yhtä oikeaa jokaselle ihmiselle.

Tajusinko?

[tRip]

Nii, yks kiintoisa päihteidenkäytön evoluution muoto ois tietysti se, että ihmiset tulisivat hieman tietoisemmaksi siitä, miten heidän käyttäytymisensä vaikuttaa ympärilläoleviin, ja harkitsisivat tekojaan sen mukaan.

Vaikea tarttua aiheeseen, sen koko laajuudeltaan.. takerrun siis tähän.

Tai oikeastaan aloitan siitä, että kognitiivinen vapaus on mulle oikeestaan aika itsestäänselvää.?

Olen suurinpiirtein tietoinen miten käyttäytymiselläni vaikutan ympärilläoleviin.. Harvemmin kuitenkaan sen kummemmin harkitsen tekojeni seurauksia.
Kaikella on merkityksensä, ja kaikella on merkitystä. Harvemmin enää jaksan yrittää olla muutakuin mitä olen ja mitä ajattelen tai tunnen.

Harva kumminkaan pahaa pahuuttaan.. Useammin melkeinpä hyvää hyvyyttään..
Se on välitöntä seurausta siitä minkä seurapiirin olen valinnut.. ketä on niitä lähimmäisiäni, ketä ystäviäni, ja ketä vain tuttuja tai frendejä..
Joskus on hyvä olla vain omissa oloissaan. Silti koen vaikuttavani ympäristööni..

Uskon että tässä tulee myös karma vastaan.. tai myötään.

Vaikka meillä on sääntöjä ja normeja päihteiden suhteen, ei laki voi sanella moraalia sen suhteen, mikä päihtymystila on oikein ja mikä on väärin.
Eniten ehkä paheksun heitä jotka moralisoivat toisten tekemisiä, olemusta, olemisentilojaan, päihtymyksensentiloja.. katsomatta ensin itse peiliin.
Oikeastaan en paheksu heitäkään, koen sen olevan heidän häpeänsä, joiden seuraan en välttämättä mielelläni hakeudu.

Seura tekee kaltaisekseen, sanotaan.. mutta osaltaan me hakeudumme omalaisten ihmisten joukkoon, ja toisinpäin. Muna- vai kana -asetelma.
Toisinsanoen, ilmapiiriin, joka hyväksyy vallitsevan ilmapiirin, ja ihmisen persoonan hahmot sellaisina kuin olemme.. olimme sitten kuinka kujalla tai pihalla tahansa. Jokainen joskus haahuilee elämässään eksyneenä.

Itse me luomme ympäröivän todellisuutemme.. sekin on itselleni itsestäänselvää.
Se, että missämäärin hakeudumme, ja missämäärin ajaudumme kaltaistemme joukkoon, on melko tiedostamatonta valintaa.
Koen sen silti jokapäiväiseksi tietoiseksi valinnaksi. Uskon tässä jonkinlaiseen karmaan. En sen uskonnollisessa merkityksessä, vaan omaa uskoani myötäillen.

En voi parhaalla omallatunnollanikaan sanoa, että ottaisin vastuuta omista kuoseistani, miten ympäristö siihen suhtautuu.
Se on oma häpeä.. mutta sen voi myös ajatella niin, etten häpeä olla tällainen kuin olen.. jokaisen oma häpeä paheksua tai tuomita ihmistä hänen olemuksensa perusteella.
Tekojensa seurauksista on tosin vaikeampaa ottaa vastuuta jos elämä on sumuista ja sakeaa..
Tietoisesti en tahdo teoillani kenellekään pahaa.. Kuitenkin joutunut huomaamaan, että vastuutaan ei voi paeta, ja että väistämättä olen aiheuttanut, ja ehkä yhä edelleen aiheutan toisinaan mielipahaa käytökselläni ja teoillani. Välillisesti tai välittömästi. Kuitenkin vilpittömästi yritän parhaani.

Vältän silti vastuuta omasta itsestäni. Senkin vastuun olen joutunut opetella kantamaan.

Voin vain todeta, että parempi se on saada douppinsa laillisesti, kuin laittomasti.
drugsi kuin drugsi.. samalla viivalla voi olla monta lainia.
Riippuvuutta on ruokittava.

Ylpeys, maine ja kunnia..
Niiden vivahteellisia eroja vielä hahmotellessa.. en osaa tulkita..
Jotain noista ei minulta voi viedä.. jotain pyrin vaalimaan, jotain taas pyrin pitämään yllä.

Pyrin siihen, etten moralisoi, saarnaa, tai tuomitse ketään.
Kaikea en kuitenkaan voi, tai halua hyväksyä. Koitan kuitenkin kaikkea ja kaikkia tasapuolisesti ymmärtää. Tietty siinäkin rajansa..
En aseta itseäni muiden yläpuolelle, mutten myöskään nöyrry katsomaan ketään (auktoritääriä) ylöspäin.

Monesti olen ihmisyydestäni irtisanoutunut.. hakenut omaa lajiani, ja päätynyt olevani samaa kollektiivista laumasielua.

En tarkoita, että pitäis esim. jotenkin ehdottomasti peitellä päihtymystilojaan tai päihteidenkäyttöään. Ennemminkin, että ois vaan ees kykyä ja herkkyyttä sen suhteen, että hahmottaa millaista meininkiä välittää ympäristöönsä.

Mielestäni tämä yksilökeskeinen yhteiskunta.. tai ajattelumalli, jossa yksilönvapauksia vaalitaan, lopulta unohdetaan, että samaa ihmisverta me haavoillamme vuodatetaan. En haluaisi ajatella olevani yksin vastuussa koko elämästäni, vaikka se niin meneekin.

Mutta toi.. millaista meininkiä välittää ympäristöönsä.. Mielestäni asenne siinä on tärkeintä..
Välitetään toisista, riippumatta statuksesta.
Sitä harvoin tulee tietoisesti edes kelanneeksi.. mutta väistämättä jokaisella teollaan sitä luo elämää. Ketä varten täällä eletään.. Koen itse etten itseäni varten ainakaan. En myöskään pelkästän muitakaan ihmisiä varten. Kultainen keskitie ja vaalittu horjuva tasapaino..
Mieliala ja itsetunto vaikuttavat suuresti siihen mitä säteilemme ympärillemme.
Sen voi ajatella olevan tiedostettu valinta, mutta itselläni tässävaiheessa tulee se raja vastaan, että mitä enemmän yritän esittää muutakuin olen, sitä enemmän ympäristökin on epäaito.

Väistämättä jokaisella tekemättömällä teollaan sitä vello paikallaan, ja jokaisella teollaan aiheuttaa joukon seurauksia.

Väistämättä myös tuhoamme itseämme.. luoden samalla elämää.

Väistämättä ihminen on tässämielessä syvä ristiriita.

Asenne ennenkaikkea.

Ihmisyys on itselleni se pahin ristiriita.. Ikäänkuin ihminen olisi maailman keskipiste..
Koen sen olevan osa ihmisyyttä.

Alex Greyn maalaus ehkä kuvastanee parhaiten mitä koitan selittä..
paljon olisi vielä selitettävää, mutta mitä enemmän koen joutuvani selittämään itseäni, sen etäämmäksi koen oman persoonani..
ennenkaikkea, koen ettei minun tarvitse selitellä itseäni, kuin korkeintaan itselleni.

alex-grey-7.jpg

Voiko ihminen ikinä olla täysin vapaa..?
Ja onko vapaus itsetarkoitus.. vai Itse se tarkoitus.. vai illuusio vain.
Koen, että mitä enemmän ihmisellä on vapautta, sen vaikeampaa on elää valintojen loputtomassa suossa.

Uskon ettei kukaan loppupeleissä tässä maailmassa yksin viihtyisi..
miksi siis ylisoidaan yksilön yksilöyttä, sillä yksin ihminen tuskin tässä maailmassa pärjäisi.
Kun vastuun taakka kasvaa liian suureksi, tulee romahdus, ja avuttomuus.


Yksilönä en voi sietää toisten käskyjä.. silti koen että tarvitsen niitä.
Toisia ihmisiä.
Sääntöjä ja normeja..
Moraalin ylivalta kuitenkin peittää alleen kaikki lait.

Vitun ristiriita.

Sekin voisi olla päihteidenkäytön ja koko maailman maailmankatsomuksen evoluution kannalta kiehtovaa, jos ihmiset tulisivat tietoisemmaksi siitä kuinka ihmisten käyttäytyminen vaikuttaa heihin itseensä ja kuinka heidän oma käyttäytymisensä vaikuttaa maailmaan ja sen asukkeihin.

Niin, se on jotenkin aika uskomatonta, miten noinkin perustavanlaatuinen asia voi olla meille niinkin epäselvä tai vieras käytännön tasolla.

Uskomatonta nimenomaan..
Mitä enemmän tulee tietoiseksi, sen ahdistuneempi on katse tulevaisuuteen.
Maailmaa ei voi hallita
Voi vain kuvitella.

Käytännön tasolla, pienet teot ovat niitä, jotka todella voivat muuttaa jotain.
Jos haukka liian suuren palan, voipi tukehtua.
Jos ei uskalla luottaa elämän kantavaan voimaan, ei kykene ottamaan sitä yhtäkään askelta..

[psy01]

Väärä vai oikea vastaus?Tajusinko?

En tiedä vastausta esittämääni juttuun. Kehittelin sitä vaan päässäni.

Pekalla on nähdäkseni muutama vaihtoehto. 1. Pekka voi ottaa ainetta X tietoisena siitä, että loukkaa Sirpaa ja aiheuttaa mahdollisesti seurauksia sitä kautta, mutta tiedostaen kuitenkin, että kyseessä on hänen valintansa. 2. Pekka voi ottaa ainetta X välittämättä Sirpasta sen enempää. Molemmissa loppu(tai väli)tulos on sama. Mutta ensimmäissä skenaariossa Pekka tiedostaa, että hänen valintaansa ei hyväksytä, hän kuitenkin tietää, että hän ei varsinaisesti aiheuta toiselle vahinkoa, ellei toinen koe näkevänsä asiaa niin, jolloin kyse on hänen(Sirpan) valinnastaan. Ehkä tiedostamattomasta. Jolloin ehkä on virheellistä puhua valiinasta, ehkä asenne/ehdollistunut reaktio kuvaa tätä vaihtoehtoa paremmin. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Pekka näkee siis rikkovansa/uhkaavansa Sirpan tiedostamattomia asenteita/pelkoja tai Sirpan tietoista valintaa koittaa määrätä Pekan käyttätymistä omien preferenssiensä mukaan vastaan. Toisessa vaihtoehdossa hän ei mieti miten hänen tekonsa liittyy Sirpaan. Pekka voi olla myös ottamatta ainetta X, jolla on myös omat seurauksensa.

Tommosia vaihtoehtoja tuli nopeesti mieleen, mutta tuskin on kovin syväluotaava analyysi. Tarkoitus oli lähinnä pohtia tilanteiden monimutkaisuutta, omien(?) valintojen motiivien ja seurauksien tunnistamisen vaikeuksia. Järkeilemällä harvoin loppuun asti pääsee tai pystyy kaikkea kattamaan. Mutta. Ehkäpä tiedostaa voi myös muillakin tavoin.

Mutta toi.. millaista meininkiä välittää ympäristöönsä.. Mielestäni asenne siinä on tärkeintä..
Välitetään toisista, riippumatta statuksesta.
Sitä harvoin tulee tietoisesti edes kelanneeksi.. mutta väistämättä jokaisella teollaan sitä luo elämää. Ketä varten täällä eletään.. Koen itse etten itseäni varten ainakaan. En myöskään pelkästän muitakaan ihmisiä varten. Kultainen keskitie ja vaalittu horjuva tasapaino..
Mieliala ja itsetunto vaikuttavat suuresti siihen mitä säteilemme ympärillemme.
Sen voi ajatella olevan tiedostettu valinta, mutta itselläni tässävaiheessa tulee se raja vastaan, että mitä enemmän yritän esittää muutakuin olen, sitä enemmän ympäristökin on epäaito.

Tunnen paljolti samoin. Uskon, että avoimella, tarkkaavaisella, välittävällä asenteella pääsee pitkälle.

[Uniyano]

Vastaten tripin puheisiin, etenkin tähän:

Uskomatonta nimenomaan..
Mitä enemmän tulee tietoiseksi, sen ahdistuneempi on katse tulevaisuuteen.
Maailmaa ei voi hallita
Voi vain kuvitella.

Käytännön tasolla, pienet teot ovat niitä, jotka todella voivat muuttaa jotain.
Jos haukka liian suuren palan, voipi tukehtua.
Jos ei uskalla luottaa elämän kantavaan voimaan, ei kykene ottamaan sitä yhtäkään askelta..

Ja muutenkin valtaan, voimaan, vapauteen ja tämän ketjun puheenaiheisiin liittyen;
Anthony B - Crazy Life
Kohdasta 5.58 lähtien lainaten herran puheita:

We are the ones that change the world, we change the leaders, we say up the leaders good or bad, we are the ones who make choices.
Without us, there is no presidence, without us there is no leadership in the world, there would be no one to lead, so listen up, believe in yourself.
And if we don't go to school, there is no school, so everything is Us. Blame yourself when there is problem in the world, blame yourself when there is good in world."
-Anthony B(Keith Blair)