Miksi pidät stimulanteista?

[Madmike]

Ajattelin kysyä että miksi juuri stimulantit? Entä mahdolliset haitat mitä (liiallisesta) käytöstä voi tulla?

+/-

+masennus helpottaa hetkeksi
+helppo tarkastella elämää välillä positiivisessa valossa
+on hauskaa
+keskittyy paremmin
+työnteko onnistuu hienosti
+sosiaalisissa tilanteissa toiminta muuttuu luonnolliseksi
+isommalla annoksella menee juhlimiseksi
+luottaa ihmisiin paremmin
+väsymys katoaa
+ajatus toimii paremmin

-------------------------------------
-liiallinen puheliaisuus
-bruksismi joskus
-sosiaalisten inhibiitioiden katoaminen voi tarkoittaa sitä että on hölissyt jotain mitä ei olisi kannattanut. Katuminen seuraavana päivänä ja ehkä itsesyyttely.
-voi tulla sellainen olo, että miksi olla selvinpäin kun voi olla Parempi kuin yleensä. Se on vaarallinen ajatus. Onneksi selvinpäiten on kivaa, ainakin toisinaan.
-yöunet jäävät huonoiksi
-nälän tunne katoaa, eli jää syömättä , sitten seuraavana päivänä selvitessä tuntuu että kroppa on kuivunut energiasta ja vedestä, nuutuminen
-lisää riskiä ahdistukseen
-voi aiheuttaa paranoiaa jos käyttö lipsahtaa hanskasta
-stimulantista riippuen käyttö voi olla kallista joka taas äärimmillään voi johtaa varasteluun eli rikolliseen toimintaan. Itse en ole rikollinen.

[Touchet]

Oivallinen kysymys. Voisi laittaa muillekin alueille pystyyn vastaavanlaisen.

Käytän stimulantteja virkistääkseni mieltäni sekä lisätäkseni älyllistä, sosiaalista ja seksuaalista suorituskykyäni.

Sekalaisia dopamiinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjiä menee miltei päivittäin. Välillä serotonergisempiä stimulantteja ja psykedeelejä siinä sivussa. Toleranssi on aika korkea. Mitään terveyshaittoja ei ole vielä esiintynyt. Loppuvuodesta 2009 lähtien olen kuurittanut useimmiten kuukausia kerrallaan välillä pitäen muutaman kuukauden taukoja. Viime aikoina on mennyt metyylifenidaattia, bufedronia, metiopropamiinia ja alfametyylitryptamiinia - enimmäkseen 36-72 mg metyylifenidaattia päivässä.

[Madmike]

Oivallinen kysymys. Voisi laittaa muillekin alueille pystyyn vastaavanlaisen.

Käytän stimulantteja virkistääkseni mieltäni sekä lisätäkseni älyllistä, sosiaalista ja seksuaalista suorituskykyäni.

Sekalaisia dopamiinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjiä menee miltei päivittäin. Välillä serotonergisempiä stimulantteja ja psykedeelejä siinä sivussa. Toleranssi on aika korkea. Mitään terveyshaittoja ei ole vielä esiintynyt. Loppuvuodesta 2009 lähtien olen kuurittanut useimmiten kuukausia kerrallaan välillä pitäen muutaman kuukauden taukoja. Viime aikoina on mennyt metyylifenidaattia, bufedronia, metiopropamiinia ja alfametyylitryptamiinia - enimmäkseen 36-72 mg metyylifenidaattia päivässä.

Dopingia siis. Ihmiset paheksuu sellasta. Mun mielestä se on ihmisen oma valinta mitä tekee. Nykyään tiedetään niin paljon miten kemikaalit vaikuttaa aivoissa että voidaan minimoida haitat ja saada edut. Ja kun pitää itsestään hyvää huolta ja lepää välillä, haitat pysyvät alhaisina. Ehdottomasti alhaisempina kuin alkoholin päivittäinen käyttö. Ja uusia aineita on kehitelty haittojen vähentämisen näkökulmasta. Esim 4-FA:lla ei saa serotoniinivarastoja tyhjennettyä ja käytön jälkeen serotoniinitasot palautuvat normaaliksi päivässä parissa.

Minä tykkään juhlia, mutta oikeasti kärsin keskittymiskyvyn ja aloitekyvyn puutteesta. Ahdistun kun ajattelen työtä. Stimulanteilla näitä ADHD-oireita voi itse lääkitä. Suomessa taitaa olla ainakin julkisella puolella todella vaikea saada diagnoosia, vaikka minä koen ne oireet elämääni häiritsevinä. Toivoisin, että minulla olisi luotettava lääkäri jonka kanssa voisimme suunnitella annostelua ja keskustella muustakin.

AMT on muuten erinomainen antidepressantti 5-20 mg annoksilla. Sen kanssa pitää varoa päivittäistä käyttöä, koska se vapauttaa kaikkia monoamiineja, tutkimusten mukaan eniten tunnetuista kemikaaleista. Itse saan typerällä käytöllä itseni synkkään depressioon parin viikon sisällä.

Ei tuo 72 mg vielä paljon ole, eikö sen verran määrätäkin ADHD potilaille? Toleranssi laskee muutamassa päivässä jo selkeästi.

[Touchet]

Stimulanteilla näitä ADHD-oireita voi itse lääkitä. Suomessa taitaa olla ainakin julkisella puolella todella vaikea saada diagnoosia, vaikka minä koen ne oireet elämääni häiritsevinä. Toivoisin, että minulla olisi luotettava lääkäri jonka kanssa voisimme suunnitella annostelua ja keskustella muustakin.

Ei tuo 72 mg vielä paljon ole, eikö sen verran määrätäkin ADHD potilaille?

Joo, resepti löytyy 36 mg Concertaan nimenomaan ADHD-oireiden vuoksi. Osaava (julkisen puolen) lääkäri määräsi sitä mulle päihdeanamneesista huolimatta, koska ymmärsi käyttöni itselääkinnäksi ja koska osaan selittää asiani lääkäritermein sekä vähän pidemmälle. Yleensä meni istunnot yliajalle, kun jäätiin rupattelemaan lisdeksamfetamiinin ja aripipratsolin farmakodynamiikasta tai vastaavanlaista. Se tiesi, että määrää lääkkeet tyypille joka on kokeilemalla oppinut tietämään mitä tekee.

Oikeasti siistiä tavata psykiatrian piirissä ammattiaan harjoittava tyyppi, joka on oikeasti kiinnostunut käytettävien lääkkeiden farmakologisista vaikutuksista, eikä vain lätki tavaraa kouraan potilailleen ihan miten sattuu.

[Feya]

Eriniomainen kysymys. Kuten Touchet ehdotti, tälläinen topic olisi hyvä löytyä joka alueelta.

En oikeastaan välittänyt stimulanteista vielä puoli vuotta sitten, mutta viime aikoina olen saanut kaikista päihdetyypeistä juuri niistä eniten uusia kokemuksia (viimeisimpinä tuttavuuksina metyyli- ja etyylifenidaatti) ja mielenkiintoni on kasvanut huimasti.

Kuten opiaatitkin, stimulantit auttavat minua ennen kaikkea keskittymiskyvyn kanssa. Intoa oppia uutta ja perehtyä asioihin, niin kirjalliseen materiaaliin kuin kognitiivisten taitojen kehittämiseen, löytyy valtavasti, mutta en yleensä osaa keskittää motivaatiotani oikein vaan se hajaantuu kymmeneen eri osaan enkä loppujen lopuksi saa mitään kunnollista aikaiseksi.

Myös sosiaaliset tilanteet onnisituvat huomattavasti helpommin. Jaksan oikeasti tuoda ulos ajatuksiani ja löydän niille paremmin sanat.

Se oli kokaiini, joka sai minut huomaavan näiden aineiden potentiaalin. Se luonnollisen tuntuinen itsevarmuus ja sosiaalisen kanssakäymisen helpottuminen tuntuivat juuri siltä, miltä elämisen pitäisikin tuntua. Etyylifenidaattiin ihastuin myös heti ja se (tai sen metyyli-sisar) onkin tällä hetkellä ykkösvalintani opiskeltaessa. Perus "piristä" en aluksi pahemmin pitänyt, mutta nyt pitkästä aikaa tuli hankittua vähän paremman laatuista tavaraa, jonka pehmeys yllätti minut ja buprenorfiiniin, toiseen motivaatioboosteriini, yhdistettynä jaksoin työskennellä eri asioiden parissa koko päivän.

[Huiko]

Hmm. Itsehän jäin miettimään juuri tuota topikin tarpeellisuutta. Kun nuita on jo. (esim: http://psyvault.net/viewtopic.php?f=13&t=1392 vai onko liian laaja? )

V: Kokeillakseni, turhautuneisuuttani, herätäkseni, ja jaksaakseni. En useinkaan itse näe tarvetta käyttää, mutta kun näen, käytän näine syineen.

[Touchet]

:/ Hmm. Itsehän jäin miettimään juuri tuota topikin tarpeellisuutta. Kun nuita on jo. (esim: http://psyvault.net/viewtopic.php?f=13&t=1392 vai onko liian laaja? :D )

Liian yleisluontoista. Kelasin tuota mainitsemaasi topicia selatessani jo, että se on melko tarpeeton, sillä joka aineryhmästä pitäis olla erikseen "Miksi käytän *"-topic.

[paarmasisti]

Itse varmaan hyötyisin stimulanteista, kun oikein jaksa keskittyä lukemaan pitkiä tekstejä - varsinkin jos ne on englanniksi. Jotenkin on semmoinen laiska ja motivaatioton olo oppia mitään uutta - varsinkin jos siinä on ripauskin haastetta. Tuskin mitään ADD :tä on - ehkäpä vain laiskuutta.

[Mandown]

Pidän stimulanteista, koska ne antavat hyvänolon tunteen, jolloin pursuilen energiaa ja olen itsevarmempi ja suorempi.
Pidän stimulanteista, koska ne tuovat uusia puolia esiin itsestäni.
Olen käyttänyt stimulantteja oikeastaan aina alkoholin kanssa.. paitsi kerran vedin pelkkiä essoja yhen mimmin kaa..

[Grower]

Koska stimut poistaa yksinäisyyden ja tylsyyden tunteen mikä on joskus sekä parantaa keskittymiskykyä(ADD).

[sxoxyvg]

Pystyy vetämään enemmän parempia huumeita.

[trollol]

-liiallinen puheliaisuus
-bruksismi joskus
-sosiaalisten inhibiitioiden katoaminen voi tarkoittaa sitä että on hölissyt jotain mitä ei olisi kannattanut. Katuminen seuraavana päivänä ja ehkä itsesyyttely.
-voi tulla sellainen olo, että miksi olla selvinpäin kun voi olla Parempi kuin yleensä. Se on vaarallinen ajatus. Onneksi selvinpäiten on kivaa, ainakin toisinaan.
-yöunet jäävät huonoiksi
-nälän tunne katoaa, eli jää syömättä , sitten seuraavana päivänä selvitessä tuntuu että kroppa on kuivunut energiasta ja vedestä, nuutuminen
-lisää riskiä ahdistukseen
-voi aiheuttaa paranoiaa jos käyttö lipsahtaa hanskasta
-stimulantista riippuen käyttö voi olla kallista joka taas äärimmillään voi johtaa varasteluun eli rikolliseen toimintaan. Itse en ole rikollinen.

Hassua, että laitoit liiallisen puhumisen ja tuon ruokahalu-jutun miinuksiin. Itse pidän näitä ehdottomina plussina, pitää vain muistaa juoda välttyäkseen kuivumiselta.
Itselläni jonkinverran vähäiseksi jäänyt vielä kokemus stimuista, mutta sen verran mitä nyt käyttänyt olen (lähinnä metyylifenidaattia, pari muuta kokeilua), olen tykännyt. Varsinkin "bilehuumeena" todella toimiva mielestäni, tanssiminen stimuissa todella ihanaa.
Miinuksiksi laittaisin ainakin ahdistavuuden ja unettomuuden, mutta näitä vaivoja välttääkseni olenkin varannut yleensä pajaria siihen laskuvaiheeseen. Ainakin omalla kohdallani tämä toimii.

[C0H0]

Oon huomannu et stimuilla menee ajatukset turhan vakaviks. Tiiä sit onko hyvä vai huono asia.

[Madmike]

Oon huomannu et stimuilla menee ajatukset turhan vakaviks. Tiiä sit onko hyvä vai huono asia.

Tarkoitatko sitä että tulee tietoisemmaksi omasta elämäntilanteestaan ja siten vakavoituu? Stimulantit vahvistavat sekä tunnereaktioiden että fyysisten tuntemuksien havainnointia.

[C0H0]

Oon huomannu et stimuilla menee ajatukset turhan vakaviks. Tiiä sit onko hyvä vai huono asia.

Tarkoitatko sitä että tulee tietoisemmaksi omasta elämäntilanteestaan ja siten vakavoituu? Stimulantit vahvistavat sekä tunnereaktioiden että fyysisten tuntemuksien havainnointia.

Jep just tota. Alkaa kelailee jotain juttuja mitä normaalisti tekee ja kyseenalaistaa niiden järkevyyden. Esim. tulee jumiteltua koneella tosi paljon, niin stimuis kelailee et onpa turhaa tällanen jumittelu kyl sitä pitää muutakin tehdä. Sit tulee mieleen jotain miten on käyttäytynyt jonkun ihmisen kans ikävästi, niin sit miettii et olinpa mulkku, kyl pitäs olla ystävällisempi. Muutenkin tulee enemmän läsnäks sille miten toimii. Noh ei toi paha ole kunhan ei ala mitään itsesyyttelyä, tms. vaan rakentavasti käsittelee asioita. Onhan se hyvä et välillä tulee tietoisuuteen sellaisia asioita mitä ei kummemmin muuten mieti tai kyseenalaista.

[porter]

Stimulantit (varsinkin amfe ja koksu) tuo sellaisen luonnollisen ja tyynen olon, että tälläinen rauhallisen toimelais sitä pitäis aina olla!

[Otorongo]

Pidän stimulanteista koska niiden vaikutus on kuin päänsisäinen meteli ja hälinä vaihtuisi tyyneen hiljaisuuteen...

Rauhallinen ja keskittynyt olo, ajatus kulkee selkeästi ja nopeasti, sosiaaliset paineet vähenevät ja puhuminen sekä uusiin ihmisiin tutustuminen on paljon helpompaa. Motivaatiota löytyy, eivätkä asiat jää hoitamatta. Ylipäätään hyvä olla sekä henkisesti että fyysisesti.

Yksi syy on myös se, että nautin enemmän asioiden tekemisestä skarpissa ja euforisessa olotilassa, kuin sekaisin olemisesta tai paikallaan makoilusta euforisessa olotilassa.

[Touchet]

Kaikilla nisteillä on ADHD.

[tRip]

Kaikilla nisteillä on ADHD.

JooJOooo:DD

eiku siis todellakin.. pätee.

[Madmike]

Jep just tota. Alkaa kelailee jotain juttuja mitä normaalisti tekee ja kyseenalaistaa niiden järkevyyden. Esim. tulee jumiteltua koneella tosi paljon, niin stimuis kelailee et onpa turhaa tällanen jumittelu kyl sitä pitää muutakin tehdä. Sit tulee mieleen jotain miten on käyttäytynyt jonkun ihmisen kans ikävästi, niin sit miettii et olinpa mulkku, kyl pitäs olla ystävällisempi. Muutenkin tulee enemmän läsnäks sille miten toimii. Noh ei toi paha ole kunhan ei ala mitään itsesyyttelyä, tms. vaan rakentavasti käsittelee asioita. Onhan se hyvä et välillä tulee tietoisuuteen sellaisia asioita mitä ei kummemmin muuten mieti tai kyseenalaista.

Mulla samanlaisia kokemuksia. Olen tyytyväinen, siitä että tulee hetkiä jolloin tulee tietoisemmaksi tekemisistään. Se asioiden käsittely mahdollistaa, että voi tehdä niille asioille jotain.

Olen ajatellut että jos tulee sellainen olo että miksen tee jotain, huonoa omatuntoa tms. niin sitte se pitää ennen stimulantin ottamista suunnitella mitä aikoo tehdä. Tai sitten päättää vaan antaa itselleen luvan rentoutua ja nauttia välillä.

Sitten kun omatunto alkaa kolkuttamaan oikein kovasti on aika pitää taukoa. Kaikilla sedatiiveilla on mahdollista vaimentaa omatuntoa, mutta se ei ole järkevää. Sitä alkaisi käyttäytymään typeräsi jos ei yhtään ajattele. Jos tuntuu että pitäisi juhlia välillä, niin sitten pitää järjestää itsensä juhliin missä on juhlallinen tunnelma. Pelkästä päihteestä ei voi hakea juhlan tunnetta, set and setting.

Stimujen käyttö vaatii mun mielestä hyvää itsekuria, että pysyy ihmisyys tallessa

Pitäisiköhän sitä olla uusi topic sille että "Miten pidät stimulanttien käytön kontrollissa?" ehkä Touchet voisi alustaa

[zrrl]

Oikeastaan en erityisemmin pidä. Hyöty ja haitat eivät tunnu olevan itselleni mielekkäässä suhteessa enkä muutenkaan koe kovin suurta tarvetta stimulanttien käytölle. Kokemukseni ovat tosin melko rajalliset, muutama pirin ja metiopropamiinin käyttökerta.

[tRip]

Pidän.. en ehkä liiemmin voi nauttivani sanoa.. tai ehkä nimenomaan.

Aivovointi-kalibraatio, fokustautuneena aivopesumanipulaatioon.
mut missonse onnellisuus-kaavio.?

Pidän stimu-tsygooseja jollain kieron kiehtovalla tavalla hämmentävän viihdyttävinä.

Emmätiiä.. Joskus sitä kuvittelee saavuttaneensa stimulanteilla sen zen.. mut ei se sit.. toksikaatio kun laskee, zenist enää ku rippeet. Paljon ne antaa, perkeleesti myös syö ja nakertaa.. vauhdittaa ja rationalisoihduttaa.. tekee elämisestä kaaviokuvaa.
Helppoohan se on siinä tuubis sukkuloida, mut jumalaut ku se vauhti hiipuu.. ja keho skragaa ja raihnaantuu.

Kaikkea kohtuudella..
kohtuudella myös olen perso stimulanteille..
Kohtuudella niitä myös vihaan.. Siin vaihees ku pääs lyö tyhjää.. ja pumppu sooloilee..
ja mielenterveys alkaa pirstaloitua miljooniin.. sirpaleisiin.

Helvetillinen ristiriita..

MIKSI?

Jotain se saa aikaan, jotain se samalla tappaa..

[horna]

Kunnon stimut ovat loistavia varsinkin yhdistettynä pieneen annokseen alkoa, mikä leikkaa terän pahimmilta täpinöiltä. Lisäksi ajoittain kunnon euforiaa aiheuttavat stimut ovat loistavia stressin poistajia.

[Madmike]

Pidän.. en ehkä liiemmin voi nauttivani sanoa.. tai ehkä nimenomaan.

Aivovointi-kalibraatio, fokustautuneena aivopesumanipulaatioon.
mut missonse onnellisuus-kaavio.?

Kaikkien ihmisten on mahdollista oppia parantamaan itsekontrollia. Tunnista milloin teet virhearvioita ja muuta käyttäytymistä silloin. Ehkä pienempiä annoksia niin ei oo niin jyrkkä muutos kun laskee?

[Madmike]

Mulla taitaa olla lisämunuaisten vajaatoimintaa tai muuta burnout oireilua, kovasta stressistä johtuvaa. Se tekee sen että olen jatkuvasti ihan vitun väsynyt, ellen harrasta raskasta liikuntaa, koska endokriinisysteemi ei toimi. Stimulantit helpottavat hetkellisesti sitä jäätävää väsymystä, mut sen huomaa melko äkkiä jos lisämunuaiset ei jaksa tuottaa, rupee tulee dysforiaa vaikka olis hyvää stimulanttia. Sitte pidänki taukoa aina, turha tuottaa itselleen pahempaa oloa.

[anaganja]

Oraalisesti ja nasaalisesti hyötykäytössä (tietyt) ovat hyvin toimivia vaikka siivoamiseen, sosiaalisiin tilanteisiin ja hyötykäyttöön.. Sitten taas päihteeksi haluan stimulanttini hihaan, mikään ei voita niitä nousuja.
Tukka nousee pystyyn ja tulee samanlainen fiilis kuin olisi vuoristoradassa ja saisi orgasmeja peräjälkeen.
Psykedeelien jälkeen suosikkini.

[Dexma]

Mulle ehkä stimulantteja on kahenlaisia.

On niitä jotka auttaa piristymään ja keskittymään. Pystyy toimimaan paremmin. Amfetamiini ja sen eri muodot. Oi nuo työnarkomaanin unelmat. Oi noi ihanat yöt jolloin ei tarvitse nukkua ei, syödä, saa vain keskittyä tunnista toiseen IMEÄ INFORMAATIOTA kuin kivikovaa kullia. Opetella uusia asioita, tehdä tekniikka harjoituksia... aah. Silmät pyörii ja jaksaa toimia.

Sitten kokaiini, mdpv, etyylifenidaatti jne. No joistain noista on ihanaa kuinka ne tekee upeat nousut. Niinkuin mdpv, meinaa paskat lentää housuun vain sen lyhyen hetken jälkeen, mutta sitten juurikin sosiaaliseen toimintaan toimii hyvin esim koksu. Aah. Ihanaa kuinka sitä voi vain sillain semi rauhallisesti pystyä kommunikoimaan toisten ihmisten kanssa. Koksuissa pystyy miettiin jopa mitä sanoo ja jutteleen tarkkaavaisesti samalla nauttien kehossa olevasta euforiasta.

Ite en ole paljoo innostanut silti näistä stimuista niin paljoo, kun on saanut opiaateista haettua vähän samaa mitä oon hakenut stimuista. Nyt viimeaikoina, kun on nauttinut vähän parempia laatuja niin kyllä vähän muuttunut omat tuntemukset stimuja kohtaan ja ehkä vähän enemmän alkanut löytään niistä sitä jotain. Harmittavaa vain, että stimujen käytön jälkeen melkein aina joutuu laskemaan itseään takaisin maanpinnalle opiaateilla tai bentsoilla. Kyllä pistää kireäksi paikat ja masennusta hiipii aina kummallisesti jälkeenpäin... Mut ihan jees näitä välillä on napsia.

[tRip]

Pidän siitä selkeydestä.. parhaassa tapauksessa seesteisyydestäkin onnistuu päästä jyvälle.

[junky]

Mun suhde vahvimpiin stimulantteihin on kovin ristiriitainen.

Tykkään madmasta ja sitä tulee napattua ehkä 1-5krt vuodessa. Se euforia ja luottamus parempaan on jotain uskomattoman huikeaa! Olen äärimmäisen empaattinen ihminen, joten madma tuntuu jotenkin luontaiselta.
Seuraavana päivänä ei sitten tunnukkaan yhtään luontaiselta, ja kiroan yleensä itseni (vaikka hauskaa onkin ollut) alimpaan helvettiin. Sosiaalinen suorituskykyni laskee olemattomiin tilanteesta riippuen n. 1-5 päivän ajaksi madma laskuissa. Tällöin esim. töihin meneminen tai tietyille ihmisille puhuminen on helvetin vaikeaa. Siitä en pidä ollenkaan. Olen päässyt aikanaan potemastani masennuksesta eroon, mutta madmalaskut ,ja muutkin stimulaskut, tuovat nuo tutut tunteet taas pinnalle.

Piriäkin tulee otettua joskus, harvemmin kuin madmaa kuitenkin. Silloin olen aina humalassa. Selvinpäin ei ginosta pätkääkään, mutta kännissä kuningasideat kirpoavat kalloni pintaan. Aamulla morkkis on sen mukainen (miksi TAAS tämä paska, en halua kokea tätä enää ymsyms ewqdqwddwq...)

Stimuhimo. Se on se fiilis, kun tiedät, että kutsumalla tuon pienen valkoisen linjan tanssimaan nenäkarvojesi kanssa, tulet hetkeksi fokusoitumaan pelkästään oleelliseen!
Voi unohtaa harhaluulonsa ja liian diipit kelailut, tai sitten halutessaan voi katsoa niitä objektiivisesti.

Tällä hetkellä mieleni ei tee mitään stimulantteja.

[Madmike]

Mun suhde vahvimpiin stimulantteihin on kovin ristiriitainen.

Tykkään madmasta ja sitä tulee napattua ehkä 1-5krt vuodessa. Se euforia ja luottamus parempaan on jotain uskomattoman huikeaa! Olen äärimmäisen empaattinen ihminen, joten madma tuntuu jotenkin luontaiselta.
Seuraavana päivänä ei sitten tunnukkaan yhtään luontaiselta, ja kiroan yleensä itseni (vaikka hauskaa onkin ollut) alimpaan helvettiin. Sosiaalinen suorituskykyni laskee olemattomiin tilanteesta riippuen n. 1-5 päivän ajaksi madma laskuissa. Tällöin esim. töihin meneminen tai tietyille ihmisille puhuminen on helvetin vaikeaa. Siitä en pidä ollenkaan. Olen päässyt aikanaan potemastani masennuksesta eroon, mutta madmalaskut ,ja muutkin stimulaskut, tuovat nuo tutut tunteet taas pinnalle.

Piriäkin tulee otettua joskus, harvemmin kuin madmaa kuitenkin. Silloin olen aina humalassa. Selvinpäin ei ginosta pätkääkään, mutta kännissä kuningasideat kirpoavat kalloni pintaan. Aamulla morkkis on sen mukainen (miksi TAAS tämä paska, en halua kokea tätä enää ymsyms ewqdqwddwq...)

Stimuhimo. Se on se fiilis, kun tiedät, että kutsumalla tuon pienen valkoisen linjan tanssimaan nenäkarvojesi kanssa, tulet hetkeksi fokusoitumaan pelkästään oleelliseen!
Voi unohtaa harhaluulonsa ja liian diipit kelailut, tai sitten halutessaan voi katsoa niitä objektiivisesti.

Tällä hetkellä mieleni ei tee mitään stimulantteja.

Jos tykkäät joskus kokeilla muita piristeitä, niin voisin suositella MDMA tilalle 6-APB ja pirin tilalle 3-FA tms.
MDMA ja amfetamiini ovat neurotoksisia ja kuluttavat kovasti välittäjäaineita aivoista, joten ei mikään ihme että tulee paska olo, lisäksi jatkeet saattavat olla myrkyllisiä myös. 6-APB tai 3-FA eivät ole tietämykseni mukaan neurotoksisia, joten niistä ei tule niin vaikeita jälkiloloja. Jos töihin meneminen MDMA jälkeen tuntuu vaikealta, niin ei se vika ole välttämättä siinä että sinulla on "laskut" vaan voi myös olla muissa olosuhteissa ongelmaa, kuten työilmapiirissä ja muut ihmiset voivat olla sinulle vaikeita.

Olen myös empaattinen ja tämä pätee itselläkin:
"Voi unohtaa harhaluulonsa ja liian diipit kelailut, tai sitten halutessaan voi katsoa niitä objektiivisesti." Se on merkillistä että kelaan muiden ihmisten suhtaumista vielä pitkään. Ikään kuin syytän itseäni heidän käyttäytymisestä.

ps. Onko sinulla ADHD?