EDIT: Psykedeeleistä itse koen aivan tajutonta euforiaa, mutta se tarvitsee yleensä katalyytin. Hyvää musiikkia, jonkun (sillä hetkellä mielestäni) hienon kelan/visuaalin, hieno maisema, seksi, jne. Euforia tuntuu jotenkin kumpuavan siitä, että hei, kyllä maailma on joskus myös vähän tällainen.
--------------- Candy-, hippie-, ja Jedi-flip ----------------------
Itse koen aina kombottaessani noita, että psykedeeli on pääaine, ja MDMA mauste tai boosti. Otan MDMA:ta yleensä noin 1-3 tuntia tripin alkamisesta (riippuen siitä ensinnäkin mikä psykedeeli on kyseessä, miten äkkiä lähti nousemaan jne), ja doussaan ehkä noin kolmasosan vähemmän kuin normaalisti - on aina riittänyt aivan mainiosti. Tarkoitus on luonnollisesti ajoittaa esson nousu ja huippu silloin, kun psykedeeli toimii myös kutakuinkin täysillä (tosin mulla happo ja sienet toimii yleensä ainakin 3 tuntia erittäin vaihtelevan täysillä, aaltoillen ilman selkeää huippua)
Tripit ovat olleet keskenään melko erilaisia kun olen kombottanut, mutta pääpiirteittäin itse koin joka kerta ainakin seuraavanlaisia vaikutuksia:
* Niin kuin MDMA:lta saattaisi odottaa, kiinnostus siirtyy hiukan ympäristöstä ja omista ajatuksista ihmisiin, vuorovaikutukseen ja empatiaan. Hapoissa tämä saattaa murtaa "happoelitismikuplan", ja on ihan mukavaa olla yltiösosiaalinen, kun joskus hapoissa ei viitsi hirveän paljoa jutella kun melkein tekee mieli piirtää lauseista kaaviot paperille, että ne varmasti menee loogisesti ja oikein. Ainakin jos ottaa paljon happoa.
* Ahidstus häviää - en ole koskaan kokenut mitään muuta kuin uskomattoman hyviä viboja, välillä suorastaan orgastista euforiaa joka tuntui kumpuavan kaikkialta. Hapoissa en ole kovinkaan taipuvainen ahdistumaan suuremmillakaan annoksilla. Sienissä taas päädyn helposti petollisiin luuppeihin, jotka on alkaneet jostain täysin päättömästä mutta vaivihkaa muuttuneet kalvavan epäilyksen kautta varmaksi tiedoksi jostain, joka on ihan perseestä. Tuollaiseen pessimistiseen skeptisyyteen en ole koskaan MDMA:ta otettuani päätynyt; jostain syystä ytimessä on vahva usko siitä, että kaikki menee parhain päin.
* Visuaalit muuttuvat. Vaikea sanoa täysin miten, mutta muistan ainakin selvästi että erilaiset symbolit, kirjoitukset ja sensellaiset - joita näen hapoissa yleensä vitusti - väistyivät, ja valolla, sen väreillä, kirkkaudella ja sijainnilla tuntui olevan enemmän "merkitystä".
Kaikki pienetkin säväykset psykedeelitrippiin voivat olla aika helvetin siistejä ainakin ekan kerran, mutta suurimmaksi ja keskeisimmäksi vaikutukseksi nimeäisin itse tässä kombossa epäilyjen ja vainoharhaisuuden väistyvän aika päräyttävän euforian alta.
LSD + sienet + MDMA, kansankielessä (tiiä minkä kansan, mut jostain kuulin) "Jedi Flip", on melko överikuosi. Verbaalinen kommunikaatiokykyni häviää yleensä muutamaksi tunniksi täysin, eli otollisin paikka tälle on mielestäni bileet. Musiikki, valot, tanssivat ihmiset ja kaikki ei yksinkertaisesti anna mahdollisuutta tehdä mitään muuta kuin yrittää olla paskomatta sateenkaaria. Pari kertaa olen ko. komboa kokeillut - kun MDMA alkaa laskea, se palautuu happo-sienitripiksi, joka on ihan kohtuullisen tsaikedeelinen kuosi (ja todella mukava itselläni, kunhan happoa on selkeästi enemmän kuin tatteja - perkeleen sienet vie aina multa kontrollin). En muista hirveästi mitään kummaltakaan kerralta siitä ajasta kun kaikki potki täysillä - tai muistan, mutta sitä on aika tylsä kuvailla. 360 asteen näkökenttä, enemmän erilaisia valoja kuin mitä omasta mielestäni mun silmän pitäisi pystyä näkemään, ja sisuskaluista leviää koko kehoon jatkuvasti lähes polttavan voimakas FUCK YEAH. Sama ohjelma tuntui pyörivän about sen kolme tuntia, ja oisin voinut kyllä fiilistellä vielä toiset mokomat. Tietyllä tavalla melkein typerä, piirrettymäisen liioiteltu olo - tuntuu niin hyvältä, että sen on pakko olla joku trikki tms.
Suosittelen kokeilemaan itse.
