Loperamidi

[Kisu]

Haulla en löytänyt aiheesta kuin muutaman hassun viestin ja ajattelin, että kyseinen aine saattaisi ansaita vähän laajemmaltikin keskustelua foorumilla. Kyseessähän on ripulin hoitoon käytettävä opioidi, jota saa apteekista ilman reseptiä, kauppaniminä ainakin Imodium ja Lopex. Vastoin yleistä käsitystä, loperamidi läpäisee kyllä aivoveriesteen (blood brain barrier), mutta pompsahtaa saman tien pois, eikä täten tavallisilla ripulin hoitoon käytettävillä annoksilla (2mg-4mg muutaman kerran päivässä) vaikuta keskushermostoon. Se siis toimii normaalisti vain ruoansulatuskanavan opioidireseptorien kautta, mutta norsuannoksia nielemällä tarina onkin toinen. Lukuisat anekdoottitodistukset väittävät, että massiivisten annosten (kymmenistä milligrammoista ylöspäin aina satoihin milligrammoihin) yhteydessä, loperamidia pääsisi sitoutumaan merkittävissä määrin myös keskushermoston opioidireseptoreihin ja aineella olisi tällöin myös perinteisille opioideille tyypillisiä vaikutuksia. Muistelen lukeneeni myös yhdestä tieteellisestä kokeesta, jossa eläimille syötettiin suuria annoksia ja niillä havaittiin merkkejä hengityksen lamaantumisesta, mikä on opioideille tyypillinen vaikutus.

Etenkin opioidien vieroitusoireita monet ovat lääkinneet loperamidilla vaihtelevalla menestyksellä. Itsellä ei vielä ole kokemuksia tästä käyttötarkoituksesta, koska lähes aina vieroitusoireet ovat olleet seurausta tilin tyhjenemisestä ja tällöin on aika vaikea saada loperamidia käsiinsä. Edelliset viekkarit vielä hyvässä muistissa aion kuitenkin heti seuraavista Kelan tuista tehdä pienen apteekkikierroksen, ja ostaa kaapit täyteen loperamidia. Onko täällä porukalla kokemusta tästä käyttötarkoituksesta? Entäpä viihdetarkoituksessa otetusta loperamidista, olen kuullut sen aiheuttaman päihtymystilan poikkeavan olennaisesti perinteisistä opioideista, ollen merkittävästi vähemmän nautinnollinen aine?

Loppuun vielä varoituksen sananen kaikille lapsille ja lapsenmielisille: Loperamidi isoilla annoksilla aiheuttaa, yllätys yllätys, äärimmäistä ummetusta, joka on vähintäänkin epämiellyttävää, pahimmillaan terveydelle erittäin haitallista. Myös vakavista sydämen toimintaan liittyvistä ongelmista loperamidin käyttöön liittyen on raportoitu. Kyseessä ei siis todellakaan ole mikään harmiton laillinen päihde, jolla korvata perjantaiset juopoilla haetutetut kaljat ja sidukat.

[zerk]

Loperamidia on kokeiltu vetää refloihin. Joillain on jeesannut fyysistä puolta hieman. Useimmilla ei auta mainittavasti, paitsi tietysti vatsan toimintaa jeesaa. Kuiva pieru on onni reflasena.

Älkää sitten helvetissä alkako loperamidia vetämään viihteeseen. JOS siitä sattuu saamaan jotain keskushermostovaikutuksia irti, niin sen aiheuttama kuosi on useimpien mielestä todella likaisen tuntuinen ja lähinnä epämiellyttävä. Todella paskamaisista ja suorastaan hengenvaarallisista sivuvaikutuksista oli myös juttua kun aikoinaan tein loperamidin suhteen pientä tutkimustyötä. Ja niin, se ummettaa sitten aivan perkeleesti vähänkään suuremmalla annoksella. Porukkaa on päässyt sairaalaan sen takia kun imodium on duunannut suoleen paskakorkin.

Isot annokset tulee Suomessa myös kalliiksi. Miksi vetää jotain helvetin imodiumia kun samalla hinnalla voi hankkia oikeita opioideja? Pienempinä määrinä se on tietysti hyvä apu refloissa, mutta jos meinaa vetää paketillisen tai yli kerralla kurkusta alas, niin lienee syytä jo vähän miettiä mitä duunaa.

[Petri6]

Komppaan zerkkiä ja samalla haluan lisätä, että kyseessä on kemialliselta rakenteeltaan lähinnä fentanyyliä muistuttava opioidi. Fentanyylianalogit ovat tunnettuja vähäisestä euforiastaan. Lisäksi jos tuon saisi keskushermostossa pysymään, olisi se aktiivinen jollain alle milligramman tasolla, jolloin kymmenien ja jopa yli sadan milligramman vetäminen ei ole ollenkaan turvallista. Kaikken vaarallisinta on yrittää käyttää jotain lääkettä joka moduloi aivoveriestettä (joka on olemassa ihan hyvästä syystä) tämän kanssa.

Tosiaan siis jättäisin itse pahoihin opioidirefloihin.

[Kisu]

Nyt olen tosiaan muutaman kerran tesmaillut tätä, reflojen motivoimana. Voin todistaa siis sen puolesta, että loperamidi hävittää kuin hävittääkin fyysiset vieroitusoireet, kunhan annos vain on riittävä. Ensimmäisellä kerralla otin 20 pilleriä, eli 40mg, ilman minkään valtakunnan vaikutuksia. Toisella kerralla kolminkertaistin annoksen 60 pilleriin, 120 milligrammaan, ja tällöin huomasin selkeän eron voinnissa parempaan päin ennen pillereiden napsimista ja sen jälkeen. Sain jopa nukutuksi yöllä n. 6 tunnin verran, tavallisesti refloissa täysin mahdoton temppu. Viimeisin testi suoritettiinkin pari päivää sitten, tällä kertaa annos olikin jo huikeat 90+ pilleriä, melkein 190 milligrammaa loperamidia, nautittuna klo 8 aikoihin iltasella. Muutaman tunnin päästä pilsujen syömisestä en tuntenut enää minkäänlaisia fyysisiä vieroitusoireita, päinvastoin koin huomattavaa lämmön tunnetta (voimakkaimmassa vaiheessa melkeinpä tukalaa kuumuutta) kehossa tyypillisen reflapalelun sijaan. Minkäänlaista muille opioideille tyypillistä mielialan nousua ei missään vaiheessa ollut, hyvät vibat rajoittuivat ihan vain siihen helpotukseen jonka reflojen katoaminen toi tullessaan. Untakin sain mainiosti. Suurin yllätys odotti herätessä seuraavana päivänä puoliltapäivin. Odotin herääväni tavalliseen tapaan hikisenä ja hytisten, kuten olen jo pitkän aikaa herännyt. Toisin kävi, heräämisestä aina iltaan asti - kunnes sain hommattua vakioppariani - en huomannut vähäisintäkään merkkiä viekkareista, en edes pientä palelua tai nenän vuotamista jotka itselläni ovat ne ensimmäiset merkit orastavista refloista. Tiesin loperamidin olevan hyvin pitkävaikutteista tavaraa, mutta vasta tämän omakohtaisen kokemuksen jälkeen tosissaan ymmärsin sen.

Yhteenvetona sanottakoon siis, että loperamidi on kuin onkin erittäin tehokas lääke opioidien vieroitusoireisiin. Minkäänlaista viihdepotentiaalia en sillä oman kokemukseni perusteella näe, eikä kenekään pidä missään tapauksessa ottaa noin vain tuollaisia annoksia joita itse olen testannut. Minulle on ehtinyt kehittyä erittäin korkea opioiditoleranssi ja siitä huolimatta koin tuon viimeisimmän loperamidikokemuksen yhteydessä hetken aikaa hengitykseni olevan tavallista raskaampaa, mikä viittaa siihen, että yhtään enempää kuin tuo vajaa 200mg ei minullakaan ole varaa loperamidia kerralla ottaa turvallisin mielin. Älkää siis edes yrittäkö syödä tätä kamaa huviksenne ja aloittakaa silloinkin pienestä annoksesta, kun haluatte aineesta vieroitusoireisiinne helpotusta. Loperamidilla kestää vähintäänkin se 3 tuntia saavuttaa huippupitoisuus kehossa, joten yliannostus on erittäin helppo tapa saada itsensä päästettyä vahingossa päiviltä.

[Petri6]

Jep, loperamidi ei tavallisesti läpäise aivoveriestettä ja tuo perustuu siihen, että tykitetään niin mahdoton määrä sitä, että se prosentin murto-osa, mikä jää vaikuttamaan tuo sen avun. Mutta tuo on tosiaan aivan saatanan vaarallista (vielä vaarallisempaa olisi yrittää manipuloida tätä aivoveriestettä), sillä jos loperamidi aivoihin pääsisi ja siellä pysyisi, olisi annostus jotain fentanyylin luokkaa (eli siis aktiivinen ja vaarallinen alle milligramman annoksilla).

[Kisu]

Jep, loperamidi ei tavallisesti läpäise aivoveriestettä ja tuo perustuu siihen, että tykitetään niin mahdoton määrä sitä, että se prosentin murto-osa, mikä jää vaikuttamaan tuo sen avun. Mutta tuo on tosiaan aivan saatanan vaarallista (vielä vaarallisempaa olisi yrittää manipuloida tätä aivoveriestettä), sillä jos loperamidi aivoihin pääsisi ja siellä pysyisi, olisi annostus jotain fentanyylin luokkaa (eli siis aktiivinen ja vaarallinen alle milligramman annoksilla).

Teorian tasolla pelottava ajatus, mutta miten suuri riski tuo on käytännössä? Olettaen siis, ettei tieten tahtoen ala kajoamaan aivoveriesteeseen, miten suurella todennäköisyydellä sama määrä pillereitä johtaisikin joku kerta merkittävissä määrin suurempaan keskushermostossa aktiiviseen loperamidimäärään? Ts. miten paljon vaihtelua yksilön aivoveriesteen toiminnassa todellisuudessa on?

Merkittävästi oleellisempana riskinä loperamidin säännöllisessä mega-annostelussa näkisin ainakin itse sydämen rytmihäiriöiden vaaran, joihin isojen annosten jatkuva käyttö on yhdistetty.
https://madmargaret.wordpress.com/2014/ ... -comments/

[Petri6]

Jep, loperamidi ei tavallisesti läpäise aivoveriestettä ja tuo perustuu siihen, että tykitetään niin mahdoton määrä sitä, että se prosentin murto-osa, mikä jää vaikuttamaan tuo sen avun. Mutta tuo on tosiaan aivan saatanan vaarallista (vielä vaarallisempaa olisi yrittää manipuloida tätä aivoveriestettä), sillä jos loperamidi aivoihin pääsisi ja siellä pysyisi, olisi annostus jotain fentanyylin luokkaa (eli siis aktiivinen ja vaarallinen alle milligramman annoksilla).

Teorian tasolla pelottava ajatus, mutta miten suuri riski tuo on käytännössä? Olettaen siis, ettei tieten tahtoen ala kajoamaan aivoveriesteeseen, miten suurella todennäköisyydellä sama määrä pillereitä johtaisikin joku kerta merkittävissä määrin suurempaan keskushermostossa aktiiviseen loperamidimäärään? Ts. miten paljon vaihtelua yksilön aivoveriesteen toiminnassa todellisuudessa on?

Merkittävästi oleellisempana riskinä loperamidin säännöllisessä mega-annostelussa näkisin ainakin itse sydämen rytmihäiriöiden vaaran, joihin isojen annosten jatkuva käyttö on yhdistetty.
https://madmargaret.wordpress.com/2014/ ... -comments/

En osaa yhtään sanoa, en ole asiaan niin hyvin perehtynyt (en edes muistanut, että olin tähän topikkiin saman asian jo syksyllä kirjoittanutkin), drugs-forumilla ainakin on aiheesta lukuisia ketjuja, joista osaa varmaan kannattaa tsiikailla. Mimmonen toleranssi sulla muuten noin yleisesti ottaen on? Ihan siltä varalta, että jos joudun joskus itse ottamaan tuota refloihin (joka jo sinänsä on vitun ahdistava ja pelottava ajatus, nyt kun elämä rupeaa muuten olemaan mallillaan).

[Kisu]

Mimmonen toleranssi sulla muuten noin yleisesti ottaen on? Ihan siltä varalta, että jos joudun joskus itse ottamaan tuota refloihin (joka jo sinänsä on vitun ahdistava ja pelottava ajatus, nyt kun elämä rupeaa muuten olemaan mallillaan).

Minusta ei ole suurtakaan apua tämän suhteen. Johtuen siitä, että DOC:ni on unikonsiemenistä huuhdottu oopiumi, on toleranssiani aika hankala lähteä määrittelemään minkäänlaisella tarkkuudella. Suoraan luonnosta saatavan kasvipohjaisen oopiumin sisältämien opiaattialkaloidien pitoisuuksissa kun on yleensäkin vaihtelua ja siitäkin vielä mutkikkaamaksi asian tekee se, että ylipäätään itse oopiuminkaan määrää on mahdotonta tietää tarkalleen kun sitä unikonsiemenistä erottelee. Tiedän vain sen verran, että tässä vaiheessa n. 300 mg kodeiinia (joka vielä vuosi sitten olisi tuottanut kohtalaisen opiaattiolotilan) ei lievitä vieroitusoireita vähimmässäkään määrin ja depot-tramadoliakin pitää syödä se 1000 mg tullakseen jotakuinkin terveeksi.

[somniferuum]

Tullut käytettyä loperamide aika paljon viihdekäytössä, itsellä silloin vielä kun oli nollatolet eikä ollut koukussa opiodeihin, sain 160mg loperamidesta valhtelematta paremmat olot kuin subusta, kalliiksihan se tuli mutta olo oli sen verran hyvä että tuli aika usein otettua max doset 200mg, olot kestävät 24h, alussa toimi helposti kaksi päivää.

Ei se näköjään kaikille anna hyviä oloja mutta itselle saan sellaiset olot mitä voi verrata muihin vahvoihin opioideihin. Ja varsinkin kombotettuna 180mg lopea ja siementteetä, jolloinka oln jo vuoden käyttänyt päivttäin simeniä, joten vaikutus oli melko heikko, mutta lopea ottamalla tuli helvetin euforinen olo ja nuokuin useita tunteja.

Auttaa tosiaan opioidivieroitusoireisiin, sillä isommat määrät läpäisevät aivoverinesteen, ja toimii samoissa resptoreissa kuin muutkin opioidit. Näin ollen tämä pidentää viekkareita, sama kuin ottaisi tramadolia, tms. EN siis suoittele ottamaan isoja annoksia, pienemm't annosket tuskin aiheuttavat vieroitusoireiden pidennystä, vaikka itse huomasin unikonsiementeen lopetettuani, että jo 24mg antoi uudet lyhyet ja kevyyemmät viekkarit viikoksi, ehkäpä aivot ovat tottuneet siihen, kun on tullut niin paljon otettua tota todella isoja määriä. En suosittele, sillä mitään tietoja ei ole mitä se aiheuttaa, yksi joka oli käyttänyt päivittäin 200mg kolme kuukautta joutui sairaalaan kun munuainen sanoi poks. Myös sydän tai hengitys saattaa pysähtyä, tapauksia on paljon kun mennään 200mg+ annoksille, muistan kun olin ottanut 5g phenibutia, 3,5g gabapenttiinia ja 160mg loperamidea, niin nukahdin jatkuvasti ja hengitys oli hyvin heikkoa, pelkäsin jatkuvasti että nukahdettua menee henki joten yritin väkisin pysyä hereillä, tätä kesti muutaman tunnin w ja olo oli todella hyvä ja taivaallinen.

[Velho]

Kyllähän loperamiidista on apua refloissa muuteki ku ripuliin oon joskus huomannut katkolla että muitten troppien kanssa hiukan JeesAs fyysisesti