Rafael Karsten matkusteli ainakin 1920-luvun alussa Ecuadorin suunnilla ja tutki mm. ayahuascaa (natéma siellä). Louis Lewin kirjoitti 1927 jopa kirjeen Karstenille pyytäen vähän "natémaa" tai Banisteriopsis caapia omiin testeihinsä. Karstenista teki joku väitöskirjan muutama vuosi sitten. Acta americanissa lukee enemmän Karstenin ayahuascasta, Holmestedt ja kumppanit mm. analysoivat Karstenin Ecuadorista tuoman B. caapin ja natéma liuoksen.
Siperiasta löytyy kärpässienen ympärillä pyörineitä etnologeja ja kielitieteilijöitä. Toivo Lehtisalo pohjoissamojedien keskuudessa, Kai Donner samoilla seuduilla. Donner itseasiassa söi/joi kärpässientä, ei tosin mainitse siitä muuta kuin, että se"vaikuttaa sangen päihdyttävästi". M. A. Castrénkin jo aikanaan huomasi tavan, Kannisto kirjoittanut jotain jne. Tosin ei kukaan noista kunnolla sitä tutkinut, sivuhuomautuksina yleensä uskomusten ja mytologioiden lomasta voi lukea muutaman rivin.
Sitten taitaakin olla aika hiljaista...
Asser Huttunen 60-luvulla Lapinlahdessa LSD:n kanssa, tosin siitä ei kukaan tunnu tietävän oikeastaan mitään. Ehkä jossain arkistoissa saattaa olla jotain.
Kuopiossa tutkittu beta-karboliineja jo kauan (erit. Mauno Airaksinen), tosin se psykedelia taisi tulla vasta 90-luvulla kun Callaway tuli sinne.
jatkakaa joku..
Suomessa tehty mitään?
-
Asidyyli
- LD50
- Posts: 2143
- Joined: Thu 22 Sep 2005, 15:25
- Location: Hki
-
CharlieBigPpotato
- Kameleontti
- Posts: 694
- Joined: Mon 20 Feb 2006, 11:53
-
Ahab
Re: Suomessa tehty mitään?
Onpas jäänyt ketju lyhyeksi. Sattui tälläinen silmään niin piti tulla kertomaan:
Suomessa samanismia on uskontotieteellisesti tutkinut mm. perinteentutkimuksen professori A.-L. Siikala väitöskirjassaan Rite Technique of the Siberian shaman, Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia 1978.
Olisit Kalastaja voinut vähän tarkemmin kertoa vaikka teoksien nimiä tai jotain.
Suomessa samanismia on uskontotieteellisesti tutkinut mm. perinteentutkimuksen professori A.-L. Siikala väitöskirjassaan Rite Technique of the Siberian shaman, Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia 1978.
Olisit Kalastaja voinut vähän tarkemmin kertoa vaikka teoksien nimiä tai jotain.
-
Kalastaja
Re: Suomessa tehty mitään?
Anna-Leena Siikala on tosiaan kirjoitellut paljon samanismista ym.
Tossa muutamia lähteitä, jotka herraa saattavat kiinnostaa.
Siikala, Anna-Leena. 1979. Kärpässienen rituaalinen käyttö pohjoisessa Euraasiassa. Alkoholipolitiikka, Alkon aikakauskirja 1/1979, 44. vsk. (s. 42–46)
Siikala, A-L. 1992. Suomalainen ŝamanismi – mielikuvien historiaa. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.
Siikala, A-L. 2002. Mythic Images and Shamanism. A Perspective on Kalevala Poetry (FF Communications 280, 2002).
Ahti, Teuvo. 1985. Kalevalan sampo onkin kärpässieni? Sienilehti, vsk. 37, nro. 4, (s. 52–53)
[Ihan mitätön amatöörimäinen artikkeli, jossa vain todetaan, että Peter Furstin kirjassa Hallucinogens and Culture* eräs amerikkalainen tutkija sanoo, että hänen mielestään Sampo on kärpässieni, koska etymologiset todisteet tukevat tätä. Vaikka lähteitä ei mainita, on Lehtisalon 1929 Virittäjässä ilmestynyt artikkeli selvä lähde kyseiselle väitteelle.**]
* Furst, Peter. 1976. Hallucinogens and culture. Chandler & Sharp Publishers, Inc. Novato, CA.
** Lehtisalo, T. 1929. Sampa, sammas. Virittäjä 1929 (s. 130–132)
Donner, Kai. 1915. Siperian samojedien keskuudessa vuosina 1911-1913 ja 1914. Otava, Helsinki. Kirjan kolmas suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1979 nimellä Siperian samojedien keskuudessa. Otava, Helsinki. (Sivut 133 – 158, etenkin s.150)
[Tässä teoksessa Donner kertoo syöneensä kärpässieniä.]
Järvinen, Pentti. 1974. Om droger och religion. Finsk Tidskrift, T. 195–196, 8, (s. 353- 365).
[Artikkelin nimi on suomeksi "Uskonnosta ja huumeista".]
Nyberg, Harri. 1992. Religious use of hallucinogenic fungi: A comparison between Siberian and Mesoamerican cultures. Karstenia 32: (s. 71–80)
[Karstenia on Suomen Sieniseuran julkaisema tieteellinenlehti.]
Tossa muutamia lähteitä, jotka herraa saattavat kiinnostaa.
Siikala, Anna-Leena. 1979. Kärpässienen rituaalinen käyttö pohjoisessa Euraasiassa. Alkoholipolitiikka, Alkon aikakauskirja 1/1979, 44. vsk. (s. 42–46)
Siikala, A-L. 1992. Suomalainen ŝamanismi – mielikuvien historiaa. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.
Siikala, A-L. 2002. Mythic Images and Shamanism. A Perspective on Kalevala Poetry (FF Communications 280, 2002).
Ahti, Teuvo. 1985. Kalevalan sampo onkin kärpässieni? Sienilehti, vsk. 37, nro. 4, (s. 52–53)
[Ihan mitätön amatöörimäinen artikkeli, jossa vain todetaan, että Peter Furstin kirjassa Hallucinogens and Culture* eräs amerikkalainen tutkija sanoo, että hänen mielestään Sampo on kärpässieni, koska etymologiset todisteet tukevat tätä. Vaikka lähteitä ei mainita, on Lehtisalon 1929 Virittäjässä ilmestynyt artikkeli selvä lähde kyseiselle väitteelle.**]
* Furst, Peter. 1976. Hallucinogens and culture. Chandler & Sharp Publishers, Inc. Novato, CA.
** Lehtisalo, T. 1929. Sampa, sammas. Virittäjä 1929 (s. 130–132)
Donner, Kai. 1915. Siperian samojedien keskuudessa vuosina 1911-1913 ja 1914. Otava, Helsinki. Kirjan kolmas suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1979 nimellä Siperian samojedien keskuudessa. Otava, Helsinki. (Sivut 133 – 158, etenkin s.150)
[Tässä teoksessa Donner kertoo syöneensä kärpässieniä.]
Järvinen, Pentti. 1974. Om droger och religion. Finsk Tidskrift, T. 195–196, 8, (s. 353- 365).
[Artikkelin nimi on suomeksi "Uskonnosta ja huumeista".]
Nyberg, Harri. 1992. Religious use of hallucinogenic fungi: A comparison between Siberian and Mesoamerican cultures. Karstenia 32: (s. 71–80)
[Karstenia on Suomen Sieniseuran julkaisema tieteellinenlehti.]
-
Organic Being
- Tuppisuu
- Posts: 4
- Joined: Wed 21 Mar 2007, 20:32
- Location: Earth
Re: Suomessa tehty mitään?
Harri Nybergin artikkelissa "Vanaspati - metsän herra. Puiden merkitys intialaisissa uskomuksissa ja perinteessä" (julkaistu Heikki Pesosen toimittamassa teoksessa Uskonnon luonto. Ihmisen ja luonnon suhde uskonnollisessa ajattelussa. Atena 1999.) käsitellään muutaman sivun verran somaa. Nybergin mukaan nykyään yleisimmin hyväksytty ehdokas somaksi on Ephedra.
Wassonin kärpässieniteoriasta Nyberg toteaa, että se on "tavallaan nerokkasti kehitetty, mutta ei missään tapauksessa kestä tieteellistä kriittistä tarkastelua" ja esittää lyhyet perustelut sienen olemuksen ja vaikutusten ristiriitaisuudesta vedalaisiin tekstilähteisiin verrattuna.
Syvemmin Nyberg on Soma-asiaa käsitellyt artikkelissa "The Problem of the Aryans and the Soma: Botanical Evidence" (teoksessa The Indo-Aryans of Ancient South Asia: Language, Material Culture and Ethnicity. Walter de Gruyter 1995), mutta en ole artikkeliin tutustunut, joten en osaa sanoa siitä sen enempää. Voisi tosin ensi Helsingin reissulla käydä tuon lukaisemassa humanistisen tiedekunnan kirjastossa ja katsoa josko saisi siitä jonkin lyhyen referaatin tänne väännettyä.
Nyberg on muuten kirjoittanut Wassonista ihan artikkelinkin, ilmeisesti kai hieman kriittissävyisen sellaisen. "R.G. Wasson - etnomykologian perustaja", Sienilehti 44, 1992
Siikalan Suomalainen samanismi -teosta kärpässienen osalta voisi valottaa sen verran, että hakemistosta löytyy neljä viittausta kärpässieneen joista tärkein on seuraava:
"Koko pohjoisella alueella on käytetty myös jotain päihdyttävää ainetta, vaikka se ei olekaan välttämätön elementti samanistisessa istunnossa. Muinaisilla skandinaaveilla samoin kuin suomalaisillakin se oli ennen paloviinan tunnetuksi tuloa olut tai sima. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat todennäköisesti tunteneet myös siperialaisen samaanin päihteen: kärpässienen. Toivo Lehtisalo, joka on rinnastanut tavgisamojedien humalassaoloa tarkoittavan sanan volgansuomalaisten sientä ja obinugrilaisten kärpässientä merkitsevään sanaan, arvelee että muinaiseen suomalais-ugrilaiseen noitaistuntoon on kuulunut kärpässienen nauttiminen. Inarin Lapista on tieto, jonka mukaan myös saamelainen noita on tuntenut kärpässienen käytön."
Lehtisalo-viite on Kalastajan mainitsemaan artikkeliin. Tieto Inarin Lapista on peräisin lähteestä T.I. Itkonen, 1946. Heidnische Religion und späterer Aberglaube bei den Finnischen Lappen. Mémoires de la Société Finno-ougrienne LXXXVII. Helsinki. (s. 149)
Eli jos kärpässienen käytöstä on kiinnostunut, niin Suomalainen samanismi ei valitettavasti siihen tarjoa lääkettä. Muuten toki oikein mielenkiintoinen kirja.
Tässä vielä yksi mielenkiintoinen Siikalan teoksesta löytyvä lähdeviite, menköön läpi koska tässä topikissa koska kansallislaulu on kuitenkin sama...
Maret Saar esittää perusteellisessa artikkelissaan yleiskatsauksen kärpässienen käytöstä Siperiassa. "Ethnomycological data from Siberia and North-East Asia on the effect of Amanita muscaria". Journal of Ethnopharmacology, 31. Elsevier Scientific Publisher Ireland Ltd. 1991.
Wassonin kärpässieniteoriasta Nyberg toteaa, että se on "tavallaan nerokkasti kehitetty, mutta ei missään tapauksessa kestä tieteellistä kriittistä tarkastelua" ja esittää lyhyet perustelut sienen olemuksen ja vaikutusten ristiriitaisuudesta vedalaisiin tekstilähteisiin verrattuna.
Syvemmin Nyberg on Soma-asiaa käsitellyt artikkelissa "The Problem of the Aryans and the Soma: Botanical Evidence" (teoksessa The Indo-Aryans of Ancient South Asia: Language, Material Culture and Ethnicity. Walter de Gruyter 1995), mutta en ole artikkeliin tutustunut, joten en osaa sanoa siitä sen enempää. Voisi tosin ensi Helsingin reissulla käydä tuon lukaisemassa humanistisen tiedekunnan kirjastossa ja katsoa josko saisi siitä jonkin lyhyen referaatin tänne väännettyä.
Nyberg on muuten kirjoittanut Wassonista ihan artikkelinkin, ilmeisesti kai hieman kriittissävyisen sellaisen. "R.G. Wasson - etnomykologian perustaja", Sienilehti 44, 1992
Siikalan Suomalainen samanismi -teosta kärpässienen osalta voisi valottaa sen verran, että hakemistosta löytyy neljä viittausta kärpässieneen joista tärkein on seuraava:
"Koko pohjoisella alueella on käytetty myös jotain päihdyttävää ainetta, vaikka se ei olekaan välttämätön elementti samanistisessa istunnossa. Muinaisilla skandinaaveilla samoin kuin suomalaisillakin se oli ennen paloviinan tunnetuksi tuloa olut tai sima. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat todennäköisesti tunteneet myös siperialaisen samaanin päihteen: kärpässienen. Toivo Lehtisalo, joka on rinnastanut tavgisamojedien humalassaoloa tarkoittavan sanan volgansuomalaisten sientä ja obinugrilaisten kärpässientä merkitsevään sanaan, arvelee että muinaiseen suomalais-ugrilaiseen noitaistuntoon on kuulunut kärpässienen nauttiminen. Inarin Lapista on tieto, jonka mukaan myös saamelainen noita on tuntenut kärpässienen käytön."
Lehtisalo-viite on Kalastajan mainitsemaan artikkeliin. Tieto Inarin Lapista on peräisin lähteestä T.I. Itkonen, 1946. Heidnische Religion und späterer Aberglaube bei den Finnischen Lappen. Mémoires de la Société Finno-ougrienne LXXXVII. Helsinki. (s. 149)
Eli jos kärpässienen käytöstä on kiinnostunut, niin Suomalainen samanismi ei valitettavasti siihen tarjoa lääkettä. Muuten toki oikein mielenkiintoinen kirja.
Tässä vielä yksi mielenkiintoinen Siikalan teoksesta löytyvä lähdeviite, menköön läpi koska tässä topikissa koska kansallislaulu on kuitenkin sama...
Maret Saar esittää perusteellisessa artikkelissaan yleiskatsauksen kärpässienen käytöstä Siperiassa. "Ethnomycological data from Siberia and North-East Asia on the effect of Amanita muscaria". Journal of Ethnopharmacology, 31. Elsevier Scientific Publisher Ireland Ltd. 1991.
Basically, Is Life Mathematically Transcendental?