Ahab wrote:No sen verran täytyy joustaa aiemmasta jyrkkyydestä että todellisuuspako voi olla joissain elämäntilanteissa ihan aiheellistakin. Mutta siitä tunnistan omassa elämässäni että nyt on hyvä vauhti päällä kun ei tarvitse pelaamista.
Kun kelaa miten hienosti esim. joissain fps peleissä maailma on saatu toimimaan niin ehkä kun tuo tuosta vielä kehittyy niin noilla pystytään pyörittämään jotain oikeasti laajentavaa.
Tämä on toteutunut jo.
Metal Gear Solid 2: The Sons of Liberty
Käsittämättömän Hideo Kojiman mestarillinen luomus. Peli käsittelee hauskaa pientä aihepakettia - memetiikkaa, tietoyhteiskuntaa, sensuuria, salaliittoja, sotaa, vapaan tahdon olemassaoloa ja sitä, mikä helvetti on oikeasti totta - hämmentävän sotilaallisen selkkauksen kautta: USA:ssa kyhätään uutta, huipputehokasta kaksijalkaista, kovasti apinaa muistuttavaa tankkia, jolla on mahdollista ownata koko maailma, ja kaikki haluavat tämän keksinnön itselleen.
Pääasiallisena päähenkilönä on uusavuttoman oloinen Jack, joka tuntuu väistelevän kaikkia itseensä ja menneisyyteensä liittyviä kysymyksiä eikä oikein tajua, missä mennään. Tiedossa outoa dialogia nanolaiteradion välityksellä, hiiviskelyä & piileskelyä (huippusalaiset missiot ei oikeasti onnistu rynkky laulaen), nukutusnuolia, juonittelua joka suuntaan, jatkuvaa neljännen seinän rikkomista ja Kojimalle tyypillisesti aivan helvetin outoja vihollishahmoja - mainittakoon rullaluistimilla liikkuva törkeän ylipainoinen pommimies, joka rakensi ensimmäisen atomipomminsa 10-vuotiaana.
Loppua kohden meininki käy aina vain epätodellisemmaksi. Pelasin nyt läpi uudestaan, viime kerrasta päälle vuosi: avasi kummasti taas uusia näkemyksiä. Suosittelen. Tykkään juonen yleisen hienouden lisäksi myös kaikista niistä pienistä yksityiskohdista, jotka tekevät hiippailusta paljon realistisempaa kuin monissa muissa peleissä: lokinpaskaan liukastuu, kärrynpyörä portaikossa johtaa ikävään kaatumiseen, verenvuoto pitää tyrehdyttää (ja vastustajat kyllä osaavat seurata verisiä jalanjälkiä), vaahtosammuttime räjäytettyään saattaa aivastella yms.
Mieli on mukava paikka asua.