off-topicilla jokaisen newbien tavoin aloitan pyytelemällä anteeksi mikäli yli-innokas persoonani ei tällähetkellä keksi hakusanoja joilla tarkistaa varmasti onko tälläistä topiccia jo. Hakutoiminto kuluttaa hyvää kirjoitus aikaa.
Joojoo, kaikki ovat yksilöitä ja tätä rataa, mutta miten Sinulla tietyt päihteet vaikuttavat esim. sosiaalisuuteesi. jne.?
Itse olen huomannu sativaisenkin budin vetävän minut ihan sykkyrään. Olen aika hiljainen, hiljaisempi kun selvinpäin jopa, mikäli se on mahdollista. Siksi en tykkää porukassa edes pahemmin poltella.
Deelit taas vievät puhekykyni kokonaan. Jos joku kysyy minulta jotain kyseenalaistan suuresti tapahtuneen, ja vielä vastattuanikin epäilen puhuvani yksin. Ja en deeleissä halua vaan törttöillä ja sekoilla, koska herkistyneiden aistieni mukana tulee pelko liiallisesta negatiivisesta kritiikistä.
Tai jotain muuta tollaista.
Suurin osa huumeista toimii itselläni normaalia pienemmillä annoksilla. En tiedä vaikuttaako siihen painoni (48kg), aivokemiani vai jokin muu, mutta esimerkiksi jo 100mg MDMA:ta pistää mut värisemään heikosta olosta ja euforiasta sängyn pohjalla ja 900mg DXM:ää vie mut suoraan neljännelle plateaulle enkä muista matkasta oikein mitään.
Kannabis toimii itselläni myös erittäin vahvasti. Ihmiset aina ihmettelevät ottamiani pieniä hittejä, mutta jos imaisen liian ison pesällisen, homma menee psykedeelisemmäksi kuin monilla deeleillä enkä pysty enää lainkaan kommunikoimaan ja menetän ajan- ja paikantajuni täysin. Nautin kyllä siitä, mutta sosiaalisissa tilanteissa se ei ole kovin järkevää koska keskustelusta ei tule enää yhtään mitään.
Psykedeeleissä ruuminlämpöni heittelee rajusti ja joillan tripeillä (erityisesti AMT:n ja Bromon vaikutusten alaisena) en kykene lainkaan poistumaan peiton alla vaan väjöttelen siellä kylmissäni koko tripin ajan.
Empatogeeneissä (varsikin MDMA- ja metylonipäissäni) sydämeni hakkaa tuhatta ja sataa, jopa enemmän kuin missään puhtaissa stimulanteissa. Joskus olen jopa vähän peloissani sydämeni puolesta, sillä kerran ihan perustutkimuksista mut lähetettiin ensiapuun, koska pulssini oli kuulemma niin korkea, vaikken ollut sinä päivänä tai edes viikolla koskenut stimulantteihin.
Saan myös aivan mahtavat euforiat buprenorfiinista, kun taas Tramadol, jota useat kehuvat todella euforiseksi, ei aiheuta mulle muuta kuin nuokut. En myöskään kodeiinista saa yhtään mitään irti ja isommilla annoksilla siitä tulee vain erittäin huono olo. Oksikodoni ja morfiini yltävät kyllä Subun euforioiden tasolle ja unikkotee myös jossain määrin.
Taju on mulla myös lähtenyt muutamia kertoja ihan yllättäen. Oon usemaman kerran maininnut siitä tapauksesta, kun nautin päivän mittaan useita kuppeja opateetä ja mexeä. Nuokuin kyllä vähän, mutten mitenkään mainittavan paljon. Kun sain orgasmin, menetin yhtäkkiä tajuntani ja hengitykseni oli lamaantua, joten paikalle piti kutsua ambulanssi. Onneksi virkosin heidän saavuttuaan eikä sairaalaan tarvinnut lähteä, join (ja sitten laattasin) vain vähän lääkehiiltä.
Otin myös kerran 300mg Tramadol retardia (ensimmäistä kertaa) ja muutaman kupin opateetä ja sammuin viideksi tunniksi. Oon sen jälkeen ottanut kyllä Tramadolia 1000mg eikä mitään samankaltaista sattunut. Myös ensimmäinen lakkakokeiluni, vain 1,5mg, päätyi sammumiseen.
Hmm. Näistä suurin osa näyttää olevan aika negatiivisia ja fyysisiä eroja. Muitakin eroavaisuuksia varmasti löytyy - kirjoittelen sitten lisää kun jotain muistan.
ainoastaan kaksi kertaa tramadolia ottaneena minulla on vähän päinvastasia kokemuksia. 400mg aiheutti parhaat olot ikinä kun taas 600mg ei toiminut ollenkaan ja aiheutti niin pahan kusilukon etten ole sittemmin tähän koskenut.
Niin siis tarkoitushan tässä topicissa on listata joko vaikutuksia esim. sosiaaliseen käyttäytymiseesi, taikka eroavia vaikutuksia normaalisti hyväksyttäviin päihteiden vaikutuksiin (?).
Yritän selvittää mitä tällä topicilla tarkoitin, koska ilmeisesti kaikki eivät ymmärtäneet mitä tällä topicilla tarkoitin. kysykää jos jää epäselvyyttä, vaikka topicci onkin harvinaisen turha.
ÖÖÖ........
riippuu mitä ottaa mut yleesä ku otan jotain nii oon vaa oma itteni...
En kadu mitään mitä olen tehnyt. Kadun vain sitä mitä en ole vielä kerennyt tekemään. onlydeadfishgo with the flow..
"The water bong is so smooth that you dont realize how high youre getting, until its too late..." -Bubbles
Music is a saint.
No yks aine ainakin tulee mieleen, joka jakaa mielipiteitä vaikutusten suhteen; DXM.
Joku kuvailee sitä maailman pahimmaksi rapulaksi..
Toinen on siitä vaan ihan vitun sekaisin, eikä mitään erityisen hyvää.
Mutta mulla niin lämmin, euforinen, itsevarma, energinen, voimakas olo joka voi hämmästyttää ja näyttää mitä kummallisimpia asioita, ampasee avaruuteen, muuttaa huoneen soppakulhoksi ja näin edespäin. Joillekkin se vaan sattuu sopimaan jotenkin erityisen hyvin tuonne synapsirakoihin.
Koska tätä mä usein olen miettinyt niin kauan kun muistan päihteitä käyttäneeni.
Sanottakoon ihan alkuun et oon aika homepaattinen ihme.. moni ihmettelee, et 'ei toi voi noin pienel dosel toimii'
Mutta.. alkoholiin mulla suorastaan on pirullisen vankka toleranssi.. Mulla ei lähde tolkku vaikka kuinka kiskoisin viinaa.. viimeaikoina ollut poikkeuksellisia black-outteja.. johtuen varmaankin siitä että en omaa toleranssia enää mihinkään.. nyyh.
Ja siltikin kittaan samaan vanhaan malliin.. eli aivan liikaa, mut siltikin selviin tolkuissani juuri ja juri himaan.
Sit kanssa ihmetellyt sitä, että olen kuullut sanottavan, ettei eräillä ihmisillä gamma toimi.. muunmuassa. tai että jokin bentso toimii miljardisosa-dosella.. tai ei ollenkaan. muutamia esimerkkejä.
Mä saan kiskoo bentsoja melkeen LD99 dosen ennenkun alan edes hoiperrella.. Näkyy se toki käytöksessä.. xanoreissa varsinkin, ja huomaan jopa sen itsekin.. Silti ne toimii ihan medical-doseilla.. ja niillä doseilla bentsoja syönkin.. syönyt jo vuosia.
jatkan aiheesta:) nyt ei yksinkertasesti vaan enää jaksa nököttää koneella.. pitäs hommata kirjotuskone
Hm. Koen reagoivani suurimpaan osaan kokeilemistani huumeista melko lailla juuri siten kuten niihin kuuluukin. Jos nyt jotain poikkeavuuksia pitäisi löytää - ja perkele, kyllähän minusta jotain kummallista aina irtoaa jos vähän tökkii ja ravistelee - niin seuraaviin koen ehkä reagoivani jotenkin eri tavalla kuin jengi noin ylipäätään.
LÄÄKKEET
Joskus on tullut huomattua, että jumalauta kun tuo jeesaa kuin jonkun paskan leffan kökkö Deus Ex Machina - esim. yhdessä vaiheessa 0,25mg Xanoria oli raktaiseva tekijä vainoharhaisen hytisevän agorafoobikon ja kutakuinkin normaalisti toimivan opiskelijan välillä. Olen kuitenkin huomannut että monet suht. samankokoiset tai isommatkin jätkät on sekaisin huomattavasti pienemmistä määristä kuin minä, vaikka aina tolellakaan ei olisi pitänyt olla merkitystä - tai joskus isompi jannu on vetänyt kyseisiä nappeja jonkun aikaa ja itse kiskon isompia määriä voidakseni sanoa, että nyt potkii, taidan tajuta mikä olo tästä tulee. Bentsojen kohdalla olen huomannut tämän pitävän melko usein paikkansa, mutta opiaattien kohdalla olen vetänyt monien mielestä aika typeriäkin annoksia ilman minkäänlaista toleranssia. Uhmakkaan oloiset heitot on toisaalta yleensä osoittautunut ihan passeleiksi, ja vastaavasti joskus olen kiltisti ottanut sen mitä tarjotaan, kehtaamatta ruinata lisää toisen lääkkeitä, ja vajaan tunnin päästä joutunut vastaamaan toisen innostukseen, että kyllä ne kontit jotain taitaa sanoa... Heitä toiset kolme, niin katotaan sitten?
LSD
Varmasti jokaisista bileistä joissa käyn löytyy HC-hippi joka syö minun vetämäni määrän LSD:tä potenssiin kymmenen. En itse kuitenkaan olisi edes ajatellut laittavani tätä tällaiselle listalle, mutta jossain vaiheessa minulle valottui, että aika iso osa pitää outona, vastuuttomana, uhkarohkeana tai jotenkin muuten kummallisena sitä, että tykkään syödä LSD:tä mielellään kohtuullisen paljon. Joillekin suuremmat annokset ovat täysin poissa laskuista julkisella paikalla jossa on paljon tuntemattomia ihmisiä, mutta itse pystyn yleensä kontrolloimaan tilannetta, eikä missään vaiheessa tule kuumotuksia tai kummallisia päähänpistoja (paitsi ehkä paidan riisuminen - se on toistuva teema). Itse pidin jotenkin itsestäänselvyytenä, että ihmiset jotka käyttävät LSD:tä, pitävät siitä, ja päättävät että tuota voisi kokeilla uudestaankin, haluavat voimakkaampia kokemuksia sitä myötä kun mieli tottuu olotilaan, ja nostivat pikkuhiljaa annosta sitä mukaa kun trippejä, itseluottamusta sekä uteliaisuutta alkoi kerääntyä. Olen kuitenkin huomannut että pääsääntöisesti jengi tuntuu nostavan annosta kerran, kaksi kertaa, ja tyytyvän sitten siihen.
En tietenkään lähde tuomitsemaan toisten valintoja päihdeasioissa, varsinkaan valintoja jotka kumpuavat esim. epävarmuudesta tai kunnioituksesta aika helvetin voimakkaita aineita kohtaan. Itse kuitenkin koin joskus kun tulin ottaneeksi reilun dosen happoa, ja palasin dissosiaation jälkeen kehooni, ja muistin niin käyneen edellisilläkin kerroilla, tulin vakuuttuneeksi siitä, että LSD:tä voi ja kannattaa ottaa ihan reilusti, eikä hätää ole. Sienten kanssa en uskalla ottaa isoja doseja kuin erittäin tietyissä olosuhteissa, mutta happo on jotenkin... Helpompaa kontrolloida, selkeämpää. Voihan olla että olen sittenkin väärässä, ja suurin osa tekee juuri kuten itsekin koen luonnolliseksi. Olen joutunut kyllä joskus selittämään vähän, että ei, se ei ollut mikään hyppy tyhjyyteen syödä kolmea shivaa ja jotani 6-8 microdottia bileitä varten, eikä veljeni tehnyt ollenkaan vastuuttomasti antamalle mulle sokkona suoraan suuhun kuutta lappua heti kun näki mut yksissä bileissä. Eiks se käy tylsäks? Tai eiks oo vitusti jännempää ottaa vähän lisää... You know, for science?
BUPRENORFIINI
Tää toimii mulla ihan päinvastoin kuin kuulemma pitäis: tätä käytetään ilmeisesti viihteellisesti, tavoitteena mm. euforiantunne. Mulle tulee tästä vitun paska olo enkä tajua miks jengi vetää tätä.
Tykkään kaikista muista kokeilemistani opioideista. Jopa tramadoli, joka on yleensä ihmisten ykkösinhokki jos heillä opioidiperheessä sellainen on, on mielestäni viihteellinen ja melkoisen mukava aine. Buprenorfiinista en saanut muuta kuin tyhjän, palikkamaisen olon, joka oksettaa välillä hiukan ja välillä enemmän, ja jaksoi masentaa sillä että jatkui helvetin pitkään vailla mitään merkkejä loppumisesta. En kokeile kolmatta kertaa; kahden kokemuksen samankaltaisuus vakuutti, ja lisäksi olen törmännyt sittemmin muutamaan muuhunkin luonnonoikkuun, joille tulee subusta päällimmäisenä vaikutuksena joko vitutus tai oksennus.
Joillekkin se vaan sattuu sopimaan jotenkin erityisen hyvin tuonne synapsirakoihin. 
