Opiaatteihin/opioideihin koukuttuminen

[MrAhab]

Tarkoituksena kerätä kokemuksia käyttöjaksoista joista eri einesten jälkeen huomasit ensimmäisen kerran saavasi vieroitusoireita/olevasi ns nalkissa.

Joskus kun jarruja vielä nautiskelin ihmettelin itse, et miten kauan esim oxya voi ottaa, ennen kuin siitä saa jotain refloja. Putket oli yleensä 1-6 viikon pituisia, eikä koskaan mitään muita oireita, kuin ehkä 1-päivän kestävä väsymys.
Sama päti tramadoliin ja kodeiiniin.
Tosin olen niin herkkä opioidien vaikutuksille, että päivittäisannokset olivat hc-käyttäjään verrattuna pieniä.
Esim oc- max 40 mg/vrk. Tramal- max 400 mg/vrk.
Ja aina tauon jälkeen aloittaessa riitti 25-50% tuosta max dosesta.

Kyllä toki myöhemmin opin mitä oikeet reflat ovat ja toki se "vieroitusoireherkkyys" kasvaa sitä mukaa, kuin käyttö (vaikka se olisikin näennäisen satunnaista) jatkuu.

Mutta itse olen vahvasti sitä mieltä, että "vahingossa" en ainakaan minä voi itseäni opioideihin koukuttaa.
Nykyaikaisen huumevalistuksen johdosta jokainen tietää, että ne ovat äärimmäisen kovan riippuvuuden aiheuttavia aineita jne.

Huom. Tässä puhun nimenomaan fyysisistä vieroitusoireista.
Psyykkinen riippuvuus on aina varmasti se kovempi koukku, mutta nautintoaineista kun on kyse, niin mielestäni fyysiset reflat ovat "the thing" joka erottaa ne muista riippuvuuksista.
Esim. Peliriippuvainen harvoin oksentelee, tärisee ja paskoo housuun, kun ei pääse rulettipöytään.


Bentsoreflat taas itselleni saan/sain jo 4-viikon lääkinnällisistä annoksista tenoxia, tai diapamia (ei yhtä aikaa) .

[STRN]

Kiinnostava aihe ja haluaisin tietää lisää aiheesta!

Mä oon kokeillut oikeastaan vaan panacodeja, tramaleita, lyricaa (ei kai lasketa oppariksi), oopiumia, unikkoteetä ja kratomia(tääkän ei kai ole oppari, mutta tarpeeksi lähellä). Mihinkään noista en ole jäänyt koukkuun vielä ainakaan. Unikkotee ja oopium kiinnostaa noista eniten ja teetä on tullut juotua eniten noista.

Noin kymmenen vuoden jälkeen keksin taas mistä niitä unikoita saa hankittua niin nyt oon alkanut juomaan sitä niistä valmistettavaa uutetta. Kesällä tuli juotua kuukauden ajan viikon välein yhden satsin uutetta ja pidin taukoa muutaman kuukauden, kunnes tilasin pari kertaa lisää. Niitä olisi nyt, mutta viime kerran jälkeen annostelu jäi vajaaksi tai toleranssi ehti nousta yhden kerran niin paljon, ettei se toiminut enää. Pidän yhden viikon lisää taukoa ainakin ja kokeilen sitten.

Kratom on vähän niin ja näin, tuleeko siitä enemmän hyvä vai huono olo. Vedin siitäkin kerran sellaset överit, että olisi ollut mukavaa vain maata, mutta sillä hetkellä ei ollut mahdollisuutta siihen.

Tramaleita tuli joskus popsittua yks levyllinen kauan aikaa sitten ja kerran vedin siitä överit niin ei kiinnostanut enää kokeilla. Ei kai siitä tullut vieroitusoireita. Panacodeja tuli eroteltua kerran niin paljon kerralla, että niistä tuli ummetusta niin homma jäi siihen.

Yhen kerran otin xanorin, lyrican, alkoholia, gammaa ja pilveä ja lopputulos oli se, että konttasin vesilätäkössä itkien ja oksentaen, kun kaveri huutaa vieressä et tuu nyt vittu tänne taksiin et päästään kotiin. Ei ollut ikävä sitä olotilaa. Tuntuu ettei sekään kombo vienyt täysin pois niitä negatiivisia fiiliksiä.

Tää menee vähän offtopiciks, mut rivoista oon kyllä huomannut et yhdenkin annoksen jälkeen ärsyyntymiskynnys laskee huomattavasti, mutta siitäkin pidän aina taukoa vähintää viikon ja viime kerrasta on ollut taukoa jo pitkän aikaa.

Oon lukenut niin paljon siitä, kuinka kauheat vieroitusoireet voi tulla sedatiivisista substansseista ja koen taukojen olevan tärkeitä. Joskus on vaikea rentoutua siihen fiilikseen kun mietin liikaa kokoajan sitä että jäänkö nyt koukkuun. Enemmän mä oon alkoholiin, kofeiiniin ja alakertaan koukussa. Seura tietty vaikuttaa siihen myös, millaisissa piireissä liikkuu. Myös se, että onko elämässä mitään muuta sisältöä paitsi päihteet. Voihan se olla että koukauhdan joskus vielä opiaatteihin, mutta se ei ole päämäärä. Ymmärrän myös, että joskus ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin ottaa lisää. Tiedän tyyppejä, jotka ovat koukuttaneet itsenä joko rauhoittavilla tai kipulääkkeillä.

[Dexma]

Itsellä aikoinaan opiaattien käyttö meni jotenkin sillain, että pidemmät käyttöputket taisi olla aluksi muutaman kuukauden jonka jälkeen reflat olivat aika pienet ja lyhyet. Noin viikon sanoisin. Ja nämä oli subureflat.

Sitten käytin toisen putken, joka kesti puolisen vuotta. Sen jälkeen reflat olivat jo kovemmat ja kestivät noin kuukauden, mutta näitä refloja en käynyt koskaan loppuun ja jatkoin käyttöä. Tosta eteenpäin menikin noin 5v, että sain homman takaisin kuntoon.

Mutta itse olen vahvasti sitä mieltä, että "vahingossa" en ainakaan minä voi itseäni opioideihin koukuttaa.
Nykyaikaisen huumevalistuksen johdosta jokainen tietää, että ne ovat äärimmäisen kovan riippuvuuden aiheuttavia aineita jne.

Huom. Tässä puhun nimenomaan fyysisistä vieroitusoireista.
Psyykkinen riippuvuus on aina varmasti se kovempi koukku, mutta nautintoaineista kun on kyse, niin mielestäni fyysiset reflat ovat "the thing" joka erottaa ne muista riippuvuuksista.
Esim. Peliriippuvainen harvoin oksentelee, tärisee ja paskoo housuun, kun ei pääse rulettipöytään.

On tosi tärkeää nostaa esiin fyysisen ja psyykkisen vieroitusoireiden ero. Opiaatti ja bentsokäyttäjien toimintakyky loppuu vieroitusoireissa ja ne voivat kestää kuukausia. Tätä ei välttämättä ja on ehkä typerää yrittää voittaa tahdonvoimalla. Keho tarvitsee usein lepoa. Vieroituksien aikana kannattaa vältellä työtä, opiskelua ja muita velvollisuuksia kuten ehkä kuumeessa jne.

Ylempi väite ainakin omalta kohdalta piti totta. Tiesin käytön aloittaessa, että jos päästän homman käsistä, niin ongelmia tulee. Se silti tapahtui. Ehkä jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että olin aika välinpitämätön omaa tulevaisuuttani kohden. Niinkuin monen muun huumeen kanssa. Yksi tärkeimpiä voimavaroja käytön lopetukseen löytykin, kun löysin syitä lopettamiselle. Eli löysin tulevaisuudelle unelmia, asioita jotka motivoivat ja tavoitteita.

[dpi]

Kyllä sitä tahattomastikin opparikoukkuun itsensä saa.

Juurikin sillä mentaliteetilla, että alkuun reflat on melko siedettäviä ja joskus jopa ihan virkistäviäkin. Aikaa myöten addiktion syvetessä alkaa unohtaa sitä nurjaa puolta - tai ei halua ajatella sitä..

Itse jäin puoli vahingossa, tarkoituksella opioideihin riippuvaiseksi. En siis tarkoituksella tahtonut itselleni tätä elämää. Mutta en sitäkään mitä oli ilman oppareita.