_FOOL_ wrote:
Se on juuri sitä, millaiseksi sen koet.
Kaikesta voi hakea ahdistusta, jos on ahdistunut.
Kaikesta voi hakea parannusta, jos haluaa parantua.
Olisi surkeaa menettää noinkin oivallinen ja kokenut keskustelija kuin sinä.
Mikäli omaa kokemuksia, on mielestäni vääryys olla jakamatta niitä niille, jotka haluavat kuulla.
Eikö tämä ole foorumin tarkoitus? Keskustella yhteisistä asioista.
Ei näistä pidä ahdistua, elämä vaan tosiaankin on niin monimuotoista,
mutta silti aina vaan sitä samaa oppituntia.
:razz:
Totta..
Nimenomaan mielentila vaikuttaa paljon fiilikseen lukea vaulttia.
Kokemusten jakaminen on terapeuttista.
Ehkä elämä vain on viimeaikoina ahdistanut enemmän tai vähemmän..
Melko maanis-depressiivistä menoa.
Psykoosi oli loppujenlopuksi hyvin eheyttävä kokemus, sillä sain mahdollisuuden tutustua oikeaan persoonaani.. ja ikäänkuin sain kokonaan uuden mahdollisuuden elämään. Sai myös perspektiiviä asioihin.. Elämän perusasiat ovatkin yhtäkkiä hyvin tärkeitä.
Sen läpikäyminen vain oli todella ahdistavaa ja hieman jopa pelottava kokemus.
Totesinkin, etten sittenkään osaa jättää vaulttia kokonaan..
Mutta juuri tuon asian pohtiminen ja kirjoittaminen sai paljon uutta näkökulmaa tähän koko yhteisöön.
Osittain pidän tästä meiningistä.. osittain karsastan sitä.
Ehkä sitä taas oli jonkinlainen identiteettikriisi.. :)
Päihteet olen suurelta osin saanut lopetettua..
Se on hieno tunne kun alkaa tajuamaan elämän mahdollisuutta selvinpäin.
Elämä on loputon mahdollisuus..